Osmo Soininvaara:
Muusikot,
perustakaa osuuskuntia  

Nettikaupan kehittäminen toisi Osmo Soininvaaran mukaan muusikoille enemmän tuloja kuin perinteinen kansainvälistynyt ääniteteollisuus. Ex-kansanedustaja uskoo musiikin vapaan levityksen lisäävän myös maksullista myyntiä.


ENEMMÄN YHTEISTOIMINTAA!
Osmo Soininvaara suosittelee muusikoille omien kustannusosuuskuntien perustamista. Musiikkia voisi myydä netissä edullisemmin ilman välikäsiä, ja silti turvaten artistien tulot.



VERKOT VESILLE!
Kehitysjohtaja Kikke Heikkisen mukaan musiikin siirtyminen verkkoon luultavasti hyödyttäisi Lilithiä, koska se julkaisee jo nyt lähinnä marginaalimusiikkia.


KOKKISOTA.
Osuuskunta Lilithin jäsenten kirjoittama Ilveksen rokkimenut -kirja kepeästä kokkauksesta ja rock-kulttuurista julkaistaan kohta. Kansikuvapoikana A. W. Yrjänä, joka on Lilithin toimitusjohtaja ja rock-yhtye CMX:n laulaja.
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kehotti blogissaan elokuussa muusikkoja perustamaan kustannusosuuskuntia. Soininvaaran mukaan osuuskunnan ytimenä olisi nettikauppa, josta voisi ostaa yksittäisiä kappaleita kuten iTunesista tai kuukausikortin online-kuunteluun Spotifyn tapaan. Spotify on musiikkipalvelu, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia haluamiltaan artisteilta. Musiikkia ei voi kuitenkaan ladata koneelle, vaan sitä täytyy kuunnella Spotifyn omalla ohjelmistolla.
– Kun muusikot itse omistaisivat osuuskuntansa, mikään ulkopuolinen taho ei pääsisi väliin rahastamaan.
Soininvaaran mukaan musiikkia voisi myydä varsin halvalla, ja silti artistien tulot säilyisivät, kun välikäsiä ei olisi ja jakelukustannukset olisivat matalat.
– Musiikin osalta voi ihan oikeasti päteä, että vapaa levitys lisää myös maksullista myyntiä. Remeksen dekkaria ei kukaan luo toista kertaa, mutta samaa musiikkikappaletta voi kuunnellakin, Soininvaara järkeili.
Kirjan ja musiikin asemaa vertaillut ex-kansanedustaja totesi myös, että muusikko voi hankkia levyjulkisuutensa avulla tuloja yleisötilaisuuksista paljon paremmin kuin vaikkapa kirjan "sata mielenkiintoisinta shakkiavausta" kirjoittaja.

Miten palkita artistin menestys?

Soininvaaran ajatukset herättivät blogin lukijoiden välillä heti vilkkaan keskustelun. Parissa päivässä kertyi lähes 60 kommenttia.
– Rahoituksen saaminen on tietysti ongelma, mutta jos osuuskunta toimii hyvin ja saa pankeilta rahoitusta vakuuksia vastaan, osuuskunnalla itse olisi mahdollisuus valita piiriinsä uudet muusikot heidän musiikkinsa laadun perusteella, nimimerkki Saarukka arvioi.
– Minusta tämä problematiikka osuuskunta vs. kustannusyhtiö on tavallaan ajaton, mutta kärjistyy nimenomaan tässä kuihtuvan markkinan oloissa. Eikä siihen ole mitään yleispätevää vastausta, että osuuskunta olisi aina parempi, tuumi puolestaan nimimerkki Miltei ajattelin tänään. Hänen mielestään osuuskunnan on pohdittava esim. kuinka paljon markkinoidaan ja ketä. Entä maksetaanko rahaa vain kappalemyynnin perusteella vai otetaanko huomioon nähtyä vaivaa, jos yksi artisti menestyy selvästi muita paremmin?
– Toimiva osuuskunta voi olla todella tehokas, mutta osuuskuntamuodon suurempaa riskiä sille, että jäsenten ihmissuhteet menevät rikki, ei voi väheksyä, nimimerkki epäili.

Lilith ei elä vain musiikin varassa

Suomen nimekkäimpiin kuuluva kulttuurialan osuuskunta Lilith perustettiin jo 1996 tukemaan pääasiassa musiikintekijöiden taloutta ja asioidenhoitoa sekä julkaisemaan levyjä ja kirjoja. Lilithin perustivat Maritta Kuula, Kauko Röyhkä, Kikke Heikkinen ja A. W. Yrjänä muutaman kollegansa kanssa (ks. OT 1/02, 6/05 ja 1/07).
Osuuskunnan jäsenmäärä on vuosien vieriessä kasvanut noin sataan. Lilithin suurimmat toimialat ovat nykyisin graafinen suunnittelu, elokuva- ja TV-ammattilaisten työt.
Lilithin kehitysjohtajan Kikke Heikkisen mukaan toimiala määriteltiin heti alussa hyvin laajaksi, koska osuuskunnan jäsenet olivat moniosaajia.
– Aloitimme lähes puhtaasti levy-yhtiönä, ohjelmatoimistona ja tapahtumatuottajana. Levytuotannon kangerreltua laajensimme toimintaamme kulttuurin kentällä. Nykyisin julkaisemme levyjä harvoin. Musiikkialalla toimimme esiintyjien, tuottajien ja säveltäjien asioidenhoitajina, Heikkinen kertoo. Hän arvelee, että musiikin siirtyminen verkkoon muuttaa Lilithin tilannetta oletettavasti vain parempaan suuntaan, koska se julkaisee lähinnä marginaalimusiikkia.
– Äänitetuotantomme on yli kymmenen vuoden aikana ollut tappiollista kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Verkko on alalle selkeä uhka, mutta sillä ei ole taloudellista vaikutusta meidän äänitemenekkiimme.

Live-artistit pärjäävät paremmin

Lilithillä on jo nettikauppa, mutta siellä ei vielä myydä ladattavaa musiikkia. Kaupan on pääasiassa levyjä, kirjoja ja taidetta sekä bändien oheistuotteita.
– Idea ladattavan musiikin myynnistä on sinänsä oiva, mutta palvelu vaatii laajalti resursseja ja sisältöjä. Arsenaalin pitäisi mielestäni olla laaja, että nettikaupalla eläisi.
Ääniteala vaikuttaa Heikkisen mukaan tällä hetkellä pelottavan surkealta, mutta lähi- ja livemusiikki vaikuttaisi olevan nosteessa.
– Kun vielä saadaan hieman nostettua lippujen hintoja ja esiintyminen ALV-kantaan, niin tilanne paranee. Nythän esiintyjä ei voi vähentää arvonlisäverollisia kulujaan, koska tuloissa ei ole lainkaan veroa.
ALV-kannan pitäisi hänen mielestään olla 8 %.
– Nyt tilanne on sietämätön. Esiintyjä maksaa lähes poikkeuksetta kaikesta 22 % enemmän, kun alvittomuudella tavoiteltiin ihan muita asioita. Selvä ja valtava porsaanreikä, joka on yhteiskunnallisesti marginaalinen, mutta yksilön kannalta merkittävä.
Tekijänoikeudet ovat hyvin tärkeä osa säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien tulonmuodostusta. Monet heistä eivät esiinny lainkaan ja sen vuoksi piratismiaate ja tekijänoikeuksien poljenta vaarantaa näiden tekijöiden elannon.
– Nykytilanne ei vaikuta niihin muusikoihin, jotka eivät sävellä, sanoita tai sovita, koska he saavat tulonsa suurimmaksi osaksi keikkapalkkioina. Ääni- ja kuvatallennetuottajien Gramex-korvaukset ovat suhteellisen pieni osa muusikon tulonmuodostusta, mutta koska leipä on pieninä palasina maailmalla, niiden vähentyminen äänitetuotannon kuihtuessa on huono asia, sanoo Heikkinen.

Kolmasosan parempi palkkapussi

Osuuskunnan jäsenenä muusikko hyötyy Heikkisen mukaan mm. siinä, että hän voi saada kulunsa täysin ulos ennen palkan nostamista. Ilman osuuskuntaa hän saisi vain verovähennyksen verran.
– Yrittämisestä syntyy synergiaetuja ja myös tunne, ettei ole yksin. Jos itsellä on liikaa töitä, ne annetaan toiselle jäsenelle. Meillä on lisäksi työterveyshuolto ja muita etuisuuksia, joita freelancereilla ei ole. Kokemustemme mukaan musiikin tekijälle jää noin kolmasosa enemmän rahaa käteen kuin ilman osuuskuntaa.
Myös talousasiat, kuten työnantajavelvoitteet, sujuvat osuuskunnan kautta kätevästi. Taiteilija voi paremmin keskittyä luomiseen ja produktioihin.

Lama näkyy maksuvaikeuksina

Taantuma näkyy Heikkisen mukaan Lilithissä esim. tilaajien pidentyneinä maksuaikoina ja maksuvaikeuksina.
– Eli emme saa rahojamme ulos, ja se todella pännii. Nettikaupan laskut jäävät yhä useammin maksamatta. Siitä kärsii kyseinen taiteilija luottotappiota tuotteen hävikin lisäksi.
Kikke Heikkinen harmittelee, että Lilith joutuu maksamaan perintä- ja muista vastaavista palveluista ylimääräistä. Se nostaa kaikkien hallintokuluja.
– Työt eivät ole vielä vähentyneet ratkaisevasti, mutta sekin on varmasti edessä. Sitä vastaan käymme entistä voimakkaimmin markkinointitoimin.

Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi


| Sivun alkuun |