Osuustoiminnan ihmiset
ovat onneksi monessa mukana

Päätöksentekijöiden esteellisyys on ollut viime aikojen puhutuimpia aiheita. Helsingin Sanomat otsikoi 26.9. ”Kuntapoliitikkojen kytkyt julki”. Tämän jälkeen aamu-tv:ssä käsiteltiin esteellisyyttä ja sisäpiiritiedon käyttöä. Ylen kautta saimme tietää, että oikeuskansleri Jaakko Jonkan haluaa selvittää kuntapäättäjien esteellisyyden.

Hänen mukaansa heillä on rakenteellinen vaara kytköksistä, jotka uhkaavat päätöksenteon riippumattomuutta. Epäilys on, että kunta-alalla sidoksiin ei ehkä suhtauduta aina riittävällä vakavuudella.

Rakenteellinen esteellisyys tarkoittanee sitä, että hyvin laaja joukko päättäjistä on sitoutunut tiettyyn tahoon ja että tämä vaikuttaisi olennaisesti asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Onhan hyvin moni kuntapäättäjä myös kuntien tai kuntien yhteisöjen palveluksessa. Mediassa on kytkökset liitetty myös osuustoimintaan, erityisesti osuuskauppoihin. Kyseessä ovat lähinnä kaavoitukseen ja maakauppoihin liittyvät asiat.

Esteellisyys on tuttu käytäntö

Esteellisyydellä tarkoitetaan luottamushenkilön tai virkamiehen sopimattomuutta osallistua käsittelemään asiaa. Tiedostamalla esteellisyys pyritään turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn puolueettomuus. Esteellisyys syntyy, mikäli virkamiehellä, luottamushenkilöllä tai hänen lähipiirillään on läheinen suhde ja tätä kautta tuleva intressi, etu tai haitta, käsiteltävään asiaan.

Esteellisyydestä johtuen henkilö ei voi osallistua asian valmisteluun tai olla päättämässä siitä. Hän ei voi olla edes läsnä asiaa käsiteltäessä. Tätä on korostanut mm. julkisoikeuden professori Teuvo Pohjala. Esteellisyyden ratkaisee lähtökohtaisesti henkilö itse.

Esteellisyydestä säädetään mm. kuntalaissa. Se on tuttu asia kunnallisdemokratian parissa toimiville.

Ehdolle vaaleihin avoimin kortein

Osuuskuntien jäsenhallinto perustuu demokratiaan. Jäsen ja ääni -periaatteella jäsenet valitsevat edustajat joko edustajiston vaaleissa tai osuuskuntakokouksessa. Usein luottamus kohdistuu samoihin aktiivisiin ihmisiin, joilla on asemia niin kuntien, valtion kuin osuuskuntienkin luottamustehtävissä. Näin on ollut 110 vuotta eli koko sen ajan, kun osuuskuntiakin on ollut Suomessa.

Ot-yritykset tarvitsevat hallintoonsa ihmisiä, jotka sekä edustavat jäsenistöä että samalla osaavat omaksua tietoa yrityksen toimintaympäristöstä ja pystyvät tekemään oikean suuntaisia päätöksiä. Kunnatkin tarvitsevat sellaisia päättäjiä, joilla on laajat tiedot ympäröivästä yhteiskunnasta, mm. yritystoiminnasta.

Ilman muuta pitää voida olla yhtä aikaa päättäjänä osuustoimintayrityksen hallinnossa ja kuntapolitiikassa. Silloin kun edut menevät ristiin, tai tästä syntyy epäilys ulospäin, pitää luottamushenkilön jäävätä itsensä. Epäilystä väärästä menettelystä ei saa tietenkään syntyä. Tämä koskee ot-yrityksiä aivan kuten muitakin toimijoita.

Kunnallisiin hallintotehtäviin ehdolla olevien tai valittujen tulisi ilmoittaa merkittävät sidoksensa jo ennen valintaa. Tällöin valitsijat voisivat vapaasti harkita, onko niistä haittaa kunnallisten päätösten tekemisessä. Tarpeettoman laajaksi määritelty esteellisyys on äänestäjien aliarvioimista ja voi jopa kaventaa demokratiaa.

Puolueiden ja varmaan äänestäjienkin piirissä on ainakin tähän saakka arvostettu sitä, että ihmiset ovat monessa mukana ja tuntevat asiat eri puolilta. Kokonaisuuksien hahmottamista on pidetty hyvänä. Niin varmaan nytkin, mutta median käsittelyssä tähän on tullut negatiivinen sävy.

Monessa mukanaolo nähdään ”kytköksinä”, joka jo sanana ilmaisee jotain paheksuttavaa. Astetta pahempi ilmaus on ”koplaus”. Toivottavasti monipuolista osaamista ja aktiivisuutta niin yrityselämässä kuin järjestötoiminnassa arvostetaan jatkossakin, esteellisyyssäännöt toki tiukasti muistaen.

Taitavaa strategiaa, ei koplausta

Osuuskauppojen on sanottu saavan parhaat kauppapaikat ja että osuuskuntien jäsenhallinnon henkilökytköksillä kuntapäätöksentekoon olisi tässä olennainen merkitys.

Käytännössä kuitenkin S-ryhmän tekemät suuret strategiset linjaukset (maakuntaosuuskaupat, jäsenetu-järjestelmä, kauppakonsepti ja kauppapaikkapolitiikka) ovat johtaneet ennen näkemättömään menestykseen ja markkinaosuuden kasvuun. Osuuskaupat alkoivat voimakkaasti investoida maakuntiin ja tekivät rohkeita kauppapaikkapäätöksiä myös maaseudulla, jonne kilpailijat eivät tunteneet mitään kiinnostusta.

ABC-ketjun menestys ja nyt myös uusi Terra-kauppakonsepti värittävät tienvarsia näkyvästi halki Suomen. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt kateutta kilpailijoissa. Ilmaan on heitetty syytöksiä ”rakenteellisesta esteellisyydestä” ja valituksiakin kauppapaikkapäätöksistä on tehty.

Tiedossani ei kuitenkaan ole juurikaan tapauksia, jossa oikeuslaitos olisi muuttanut kuntien päätöksiä.

Ot-yritysten kilpailu heijastuu hallintoon

Aivan oma lukunsa on se, että aktiiviset ihmiset ovat tyypillisesti yhtä aikaa myös monen osuuskunnan hallinnossa.

Tämä on muodostunut ongelmaksi silloin, kun osuuskunnista on tullut toistensa kilpailijoita. OP-Pohjola-ryhmä, S-ryhmä ja Lähivakuutus ovat joutuneet miettimään ja ohjeistamaan tässä suhteessa esteellisyyskysymyksiä omalle hallinnolleen. Samat ongelmat orastavat myös Metsäliiton ja metsänhoitoyhdistysten välisissä suhteissa.

Osuustoimintayritysten hallinnon edustajina meidän on hyvä tiedostaa ”ajan henki”. Esteellisyyskysymykset on otettava vakavasti niin yritystasolla kuin henkilökohtaisesti. Avoimuus, ennakointi ja hyvät hallintotavat ovat tässä avainsanoja.

Martti Asunta

Kirjoittaja, metsänhoitaja Martti Asunta Ylöjärveltä toimii Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtajana, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsenenä ja Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana sekä metsäliittolaisten M-realin, Metsä-Tissuen ja Metsä-Botnian hallituksissa. Puheenvuoro perustuu Pellervon Varsinais-Suomen alueseminaarissa pidettyyn alustukseen.

| Sivun alkuun |