15 suositusta ot-yrityksille
Seuraavat suositukset tulosraportoinnin kehittämiseksi on kirjoitettu nimenomaan yritysjohdolle ja tiedottajille. Asioita kannattaa aika ajoin käydä läpi myös hallinnossa yhdessä johdon kanssa. Säännöllinen raportointi suositellaan suunnattavaksi nimenomaan jäsenistölle ja ot-yritysten tärkeimmille sidosryhmille.
 Raportoinnin tehtävä on avata edellisen tilikauden keskeiset tapahtumat. Mitä yritys on tehnyt ja miten asetetut tavoitteet ja strategiat ovat toteutuneet? Mitkä ovat tärkeimmät jatkosuunnitelmat? Entä miten jäsenhyötyjä mitataan ja miten yritys kulloinkin on käytännössä pystynyt hyödyttämään tavallisia jäseniään?
Ennusteita lähiaikojen kehityksestä ei kannata unohtaa. Usein pieleenkin mennyt ennuste on parempi kuin ei ennustetta lainkaan. Se suuntaa mielenkiintoa tärkeisiin asioihin. Epävarmassa toimintaympäristössä ennusteissa täytyy kuitenkin olla hyvin varovainen kertoen samalla niiden suuri epävarmuus. Oikaise mahdollisimman pikaisesti, jos asiaa tulkitaan väärin.
Mukaan tarvitaan myös tunnuslukuja, jotka mittaavat toiminnan laajuutta, kannattavuutta ja maksuvalmiutta sekä vakavaraisuutta. Mitä isompi yritys on, niin sitä enemmän lukuja tarvitaan eri asioita kuvaamaan. Pienissä yrityksissä keskitytään vain muutamaan tärkeimmäksi katsottuun asiaan.
Keskeisimmät tunnusluvut suositellaan ilmoitettaviksi suurissa yrityksissä viideltä ja keskisuurissa sekä pienissä yrityksissä kolmelta vuodelta.
Se, mitä tunnuslukuja käytetään, riippuu osittain yrityksen toimialasta. Toimialan vertailutietojen avoin mukaan ottaminen lisää mielenkiintoa. Tunnuslukujen käytöstä löytyy oppaasta tarkemmat artikkelit.
Rehellisyys maan perii! Väliin huonommatkin tulokset voidaan hyväksyä paremmin kuin tiedoilla hämäämisyritykset, tai pahimmassa tapauksessa jopa vilppi.
Raportointia kannattaa kehittää entistä luettavammaksi ja kiinnostavammaksi. Tekstejä tiivistetään ja ydinasioita painotetaan. Kuvat, grafiikka sekä tilastot luovat ilmeikkyyttä ja väljä taitto miellyttää silmää. Kansilla ja otsikoinneilla on suuri merkitys asioiden muistamisessa.
Netin ja sähköisen palvelun merkitys edelleen vahvistuu. Muista aina ottaa huomioon myös nuoret ja uudet jäsenet! Kertaus ei tietoa pahenna, päinvastoin. Voidaan tehdä myös erilaisia sähköisiä versioita eri kohderyhmille.
Huomiota ja resursseja tarvitaan myös uusiin viestintätapoihin, esim. sosiaaliseen mediaan suurissa yrityksissä. Kokeilujen kautta niihin haetaan järkevä ja tulevaisuuteen suuntautuva suhde. Vastuiden määrittäminen yrityksen sisällä on oleellista. Henkilöstön on syytä tietää vastuunsa nettikeskusteluihin osallistumisessa silloin kun puhutaan yrityksen asioista.
Älä unohda raportoinnissa osuustoiminnan tavoitteita, arvoja ja periaatteita! Se on hyvä tausta arvioida myös oman yrityksen toimintaa. Se myös auttaa osuustoimintaa aidosti erottautumaan.
Osuustoimintaan demokraattisena kansanliikkeenä kuuluu myös moniarvoisuus ja erilaisten näkemysten ja mielipiteiden kunnioitus.
Osuustoimintamalli on myös hyvä ja avoin yrittäjyysmalli työelämästä eri tavoin syrjäytyneille ryhmille. Myös pienimuotoisella toiminnalla on yhtäläiset oikeudet yrittää löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Osuustoiminta on perinteisesti toiminut tasa-arvon ja demokratian tienraivaajana.
Pyri rakentamaan työssäsi siltoja myös muille osuustoiminta-aloille ja ole avoin palautteelle! Yhteistä jäsenistöä löytyy yllättävän usein. Yhden sektorin menestys tai vastoinkäymiset heijastuvat usein myös muuhun osuustoimintaan.
Johdon kannattaa valmentaa myös muita vastailemaan osaltaan yritystä koskeviin kysymyksiin. Se lisää työn vaikuttavuutta ja vähentää riskejä. Henkilöstöä kannattaa kouluttaa ja luottaa ammattilaisiin.
Pyri toimimaan kokonaisvaltaisemmin ja jäsenlähtöisemmin. Huomaat, että näihin paneutuminen antaa myös sinulle itsellesi lisää henkisiä eväitä tulevina vuosina.
Lähde: Vuoden tulos -opas, 2009.
|
