 |
Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012
käynnistyi tutkimuskonferenssilla Mikkelissä
Poikkitieteellinen konferenssi oli avoin osuustoiminnan tutkijoille ja tutkimustiedon hyödyntämisestä kiinnostuneille asiantuntijoille ja käytännön toimijoille.
 SUOMALAISET KUNNOSTAUTUIVAT. Tapani Köppä (keskellä) ja Hagen Henrÿ (oikealla) kuuluivat osuustoimintatutkimuksen Mikkelin konferenssin kantaviin suomalaisvoimiin. |
Konferenssin ensimmäiset päivät oli varattu luennoille ja monille työpajoille, ja viimeisenä päivänä retkeiltiin Tampereelle ja Nuutajärvelle. Iltaohjelmat sisälsivät yhdessäoloa kesäisessä Mikkelissä ja Saimaan rannalla.
Ensi kertaa Suomessa
ICA:n tutkimuskomitea yhdistää osuustoiminnan tutkijoita maailmanlaajuiseksi verkostoksi, joka kokoontuu vuosittain globaaleihin tai alueellisiin konferensseihin.
Tänä vuonna se järjestettiin historiallisesti ensi kertaa Suomessa. Tapahtumapaikkoina olivat Helsingin yliopiston Mikkelin yliopistokeskus ja kongressikeskus Mikaeli.
Professori Pirjo Siiskosen vetämä ohjausryhmä aloitti kongressin valmistelut jo toista vuotta sitten ja suomalaiset näyttivät kyvykkyytensä. Kongressin käsiteltäviksi kertyi lähes sata osuustoiminta-aiheista tutkimusta, jotka käsiteltiin pääasiassa suomalaisten johdolla kahdeksassa työryhmässä. Pettymys oli yhden pääpuhujan, Kenian osuustoimintaministeri Joseph Nyagahin poisjääminen viime metreillä.
Vastauksia talouskriiseihin
Helsingin yliopiston verkkotoimitus julkaisi kongressin yhteydessä professori Tapani Köpän ja tutkimusjohtaja Hagen Henrÿn haastattelun. Siinä he muistuttivat, että esimerkiksi 1930-luvun talouslaman jälkeen osuustoiminta kehittyi entistä vauhdikkaammin.
Osuustoiminta sopii eri puolilla maailmaa kaikille ihmisille varallisuudesta riippumatta. Se tarjoaa uusia työtilaisuuksia myös nuorisolle. Tyypillistä toiminnalle on sosiaalinen vastuullisuus, mikä on nyt edelleen jatkuvan finanssikriisin oloissa osoittautumassa entistä tärkeämmäksi.
Mukaan koulutusjärjestelmiin
Köpän ja Henrÿn mielestä osuustoiminnalla olisi uutta annettavaa myös kouluissa. He toivoivat konferenssin herättävän laajempaa keskustelua siitä, miksi osuustoiminta on edelleen niin tuntematonta, eikä sitä opeteta oppiaineena kouluissa.
– Nuoria osuustoiminta on alkanut kiinnostaa. He toimivat osuustoiminnalle tyypillisten arvojen mukaan, mutta eivät tunnista sitä. Toki he myös uudistavat toimintaa, mutta vastaavanlainen osuustoiminnallinen tapa toimia on ollut olemassa jo pitkään, Hagen Henrÿ sanoi Päivi Kapiainen-Heiskasen haastattelussa.
Myös professori Salme Näsi Osuustoiminnan neuvottelukunnasta ja Tampereen yliopistosta kiinnitti kongressipuheessaan huomiota siihen, että osuustoimintamalli pitäisi saada jatkossa mukaan kaikkeen yrityskoulutukseen.
Tarvitaan uutta humanismia
Tapani Köppä käsitteli alustuksessaan osuustoiminnan ja uuden humanismin suhdetta. Molemmat peräävät taloutta, joka palvelee tavallisten ihmisten tarpeita sen sijaan että alistaisi heidät talouden omille tavoitteille.
”Homo ekonomicus” ei voi Köpän mukaan olla jatkuvasti kaiken mittana ja arvona. Monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan entistä kokonaisvaltaisempaa näkemystä ihmisestä.
Yhä selvemmin huomataan myös, että rajoittamaton kasvu johtaa paheneviin ongelmiin. Kestävän kehityksen vaatimus kasvaa. Se auttaa myös kansainvälistä osuustoimintaa kehittymään ja löytämään uusia ratkaisuja ongelmiin.
Yksi kieli yhdisti kaikkia
Helsingin yliopiston vararehtori Jukka Kola sanoi kongressissa huomanneensa, mikä yhdisti ihmisiä:
- Vaikka paikalla on edustajia yli 30 maasta ja he puhuvat kymmeniä eri kieliä, niin sen lisäksi on kuitenkin yksi hyvin kansainvälinen kieli, jota kaikki paikalle saapuneet ymmärtävät. Se on osuustoiminnan kieli, syvällisempi ymmärrys osuuskunnista.
Kola muistutti myös siitä, että markkinasysteemit eivät toimi kaikkialla läheskään täydellisesti. Etenkin liiketoimintaan tarvitaan myös etiikkaa ja arvoja, joita juuri osuustoiminta edustaa.
Osuustoimintamalli esille kansainvälisesti
ICA:n toimitusjohtaja Charles Gould lupasi puheessaan päivityksen maailman suurimpien osuustoimintayritysten Global 300 -raporttiin. Jatkossa sitä tarkistetaan, monipuolistetaan ja julkaistaan useammin eli joka toinen vuosi.
Professori Lou Hammond Ketilson Saskatchewanin yliopistosta Kanadasta vastaa Global 300-ohjausryhmän työstä. Osuustoiminnan tutkimusinstituutti Euricse Italian Trentossa koordinoi tiedon keruuta mm. eri maiden osuustoimintajärjestöiltä. Ketilson toimii myös ICA:n tutkimuskomitean puheenjohtajana. Sekin kokoontui Mikkelin kongressin yhteydessä.
Osuustoimintavuonna 2012 ICA valmistautuu kampanjoimaan mittavasti osuustoiminnan huikean tarinan tunnetuksi tekemiseksi. Sen nettisivuille ilmestyy joka päivä uusi tarina jostakin osuuskunnasta. Ne kertovat eri maista, toimialoista ja erikokoisista osuuskunnista.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |