Kansainvälistymisen riskit pitää huomioida

Kansainvälistyminen on suuri haaste yrityksen johdolle ja hallinnolle. Yrityskauppojen osalta löytyy esimerkkejä loistavista onnistumisista aina täydellisiin mahalaskuihin asti. Yleisen käsityksen mukaan epäonnistumisia on kuitenkin enemmän kuin onnistumisia. Tutkimustiedonkin valossa yrityskaupat useasti pikemminkin tuhoavat yritysarvoa kuin luovat sitä.

Vienti on ollut pitkään keskeisellä sijalla isoilla ot-yrityksillä, kuten yli satavuotiaalla Valiolla ja lähes 80-vuotiaalla Metsäliitolla. Laajentuminen ulkomaille yrityskauppojen tai investointien kautta on sen sijaan paljon nuorempi ilmiö ja alkanut käytännössä vasta 1990-luvun lopulla. Toimintojaan maamme rajojen ulkopuolelle ovat ulottaneet mm. Metsäliitto, lihaosuuskunnat, Valio ja SOK.

Jälkikäteen yrityskauppoja tai ulkomaisia investointeja arvioitaessa on helppo nautiskella jälkiviisauden imelyydestä - Konsta Pylkkästä lainatakseni. Vaikka päätöksiä ovatkin tehneet kokeneet ammattilaiset, toimintaympäristön kehitys saattaa tuoda heikosti ennustettavissa olevia muutoksia. Ne voivat tuhota yrityskaupan tai investoinnin perusteet ja johtaa lopulta suuriin tappioihin.

Viileää analyysia tarvitaan

Jälkiviisastelun sijaan tarvitaan analyyttistä arviointia myös osuustoiminnallisten yritysten kansainvälistymisen tuloksista. Hallinnolle tämä on tärkeää erityisesti oppimismielessä, sillä tekemätön yrityskauppa voi olla yhtä suuri virhe kuin kaupassa epäonnistuminenkin.

Mutta miksi kansainvälistymisessä epäonnistutaan?

» Ulkomaiset operaatiot vaativat tavallisesti enemmän voimavaroja kuin etukäteen uskotaan. Työpanos ja pääoma ovat poissa muusta yrityksen tuloa tuottavasta toiminnasta.

» Kulttuurieroja eri maiden ja yritystenkin välillä vähätellään ja ostettavan yrityksen niveltäminen omiin tavoitteisiin ei suju aina kuten etukäteen on ajateltu.

» Kansainvälistyvän yrityksen talouden pitää olla kunnossa ja taseen vahva. Kotipesän tappioita voidaan harvoin kattaa kansainvälistymisen kautta.

» Usein otetaan liian suuria riskejä. Liika innostuminen on näissä projekteissa hengenvaarallista!

Ohjat oltava omissa käsissä

Kansainvälistyvällä yrityksellä pitää olla riittävästi huippuluokan ammattilaisia omassa organisaatiossa. Kokeneita konsulttejakin tarvitaan, mutta ohjakset on oltava omissa käsissä.

Yrityskaupoissa neuvottelutaito on välttämätöntä. Etukäteisvalmistelut tulee tehdä huolellisesti ja ajoissa sekä riittävällä laajuudella. Projektille pitää asettaa tavoitteet ja reunaehdot. On oltava kanttia lähteä pois neuvottelupöydästä, jos onnistumisen edellytyksiä ei ole. Onnistuneen yrityskaupan perusasioita ovat myös huolellinen ostokohteen tarkastus -due diligence- ja edut pitkäjänteisesti turvaava kauppasopimus. Hyvä yrityskauppa ei ole hätähousun hommaa.

Hallituksen pitää pystyä kyseenalaistamaan meneillään oleva hanke sen kaikissa vaiheissa. Projektin tulee olla strategian mukainen ja palvella yrityksen perustarkoitusta. Pahasti hakoteillä ollaan, jos tästä lipsutaan ja liialla innolla ryhdytään sopeuttamaan strategiaa yrityskauppaan.

Oikea ajoitus on tärkeää. Jos yrityskauppa tehdään korkeasuhdanteen huumassa, on hintalappu yleensä kova. Lompakko levällään kulkevalle on osto aina helppoa, myynti voi ollakin sitten vaikeaa.

"Aikamoinen kauhukertomus"

Suomalaiset metsäyritykset, Metsäliitto muiden mukana, tekivät isot harppauksensa ulkomaille 2000-luvun taitteessa. Sen jälkeen tapahtui monta yllättävää ja etukäteen vaikeasti ennustettavissa ollutta asiaa.

Suomi liittyi Euroopan valuuttaunioniin. Eurosta tuli vahva valuutta ja monen yllätykseksi dollarin arvo laski ennennäkemättömällä tavalla suhteessa euroon. Kilpailukykymme vientimarkkinoilla heikentyi voimakkaasti. Maailmantalous kasvoi ja raaka-aineiden hinnat nousivat jyrkästi.

Painopapereiden markkinatilanne pysyi kuitenkin huonona Euroopassa ylitarjonnan ja metsäyritysten markkinakäyttäytymisen muututtua. Markkinaosuustaistelun tiimellyksessä paperin hintoihin ei saatu tarvittavia korotuksia. Kaiken lisäksi Venäjä nosti yllättävästi puun vientitullit taivaisiin, mikä kolhaisi pahasti suomalaista metsäteollisuutta.

Kaikkea tätä voi jo kutsua aikamoiseksi kauhukertomukseksi siitä, kuinka yllättävä olosuhteiden muutos pahimmillaan raunioittaa suurten yrityskauppojen perusteet täydellisesti.

Metsäliitossa tosiasiat tunnustettiin jo 2005 vaiheilla ja rakennemuutos nähtiin välttämättömänä. Tappiollisen toiminnan karsiminen ja siirtyminen paperintuotannosta kartonkeihin on ollut monivaiheinen ja kivulias prosessi. Keskittyminen kilpailukykyisiin toimialoihin ja tuotteisiin onnistui seitsemässä vuodessa. Uudesti syntynyt Metsä Group seisoo nyt tukevalla perustalla.

Onko kansainvälistyminen välttämätöntä?

Suomalaisten osuusmeijerien lippulaiva Valio on onnistunut erityisen hyvin vientiin painottuvassa strategiassaan. Meijeriyritys on vienyt suomalaista maitoa korkealuokkaisina jalosteina maailmanmarkkinoille ja luonut siten lisäarvoa omistajilleen.

Innovatiivisuutensa ja osin myös onnistuneen kansainvälistymisstrategiansa ansiosta se on voinut maksaa tuottajille jopa parasta maidonhintaa Euroopassa. Mutta jatkuuko hyvä olo näin vai pitääkö ottaa isompia askelia ulkomailla? Tätä kysymystä pohditaan varmaan Valion joukoissa tämän tästä.

Yritysten omistajina meidän on kysyttävä itseltämme, onko kansainvälistyminen meille välttämätöntä ja jos on, niin missä muodossa? Yrityskauppoja tai investointeja ulkomaille ei pidä tehdä vain, koska muutkin tekevät niin kasvua hakiessaan. Terveessä yrityksessä kasvu on olennaista, mutta kannattavuus aina sitäkin tärkeämpää.

Yritysjohtajat - hallituksen jäsenet mukaan lukien - ovat usein vahvoja persoonallisuuksia, jotka haluavat tehdä suuria tekoja. Suurella yrityskaupalla voi toki päästä historian lehdille, mutta ei välttämättä etukäteissuunnitelmien mukaisesti.

Metsäneuvos Martti Asunta
on Metsäliiton hallituksen
puheenjohtaja ja Pellervon
hallituksen puheenjohtaja.

| Sivun alkuun |