Vastuullinen yritys
laittaa hyvän kiertoon  

Eettiset arvot ovat liittyneet osuustoimintaan aina sen alkuajoista lähtien. Niihin ovat kuuluneet demokratia, sosiaalisuus ja omatoimisuus. Nykyisin puhutaan yhteiskunnallisesti vastuullisesta yritystoiminnasta. Parhaimmillaan osuuskunnat pitävät huolta jäsentensä hyvinvoinnista, luovat työpaikkoja ja osallistuvat lähiseutunsa elinvoimaisuuden kehittämiseen.

Suuret ot-yritykset julkaisevat yritysvastuusta raportteja, mutta niiden sisältämät teemat ovat tärkeitä myös pienosuuskunnille. Kysyimme neljästä osuuskunnasta, mitä yhteiskuntavastuu heille merkitsee.

KYSYMYKSET:

1. Onko teillä yhteiskuntavastuusta julkilausuttuja periaatteita, vai toteutuuko se sisäistettyinä hiljaisina arvoina?

2. Yhteiskuntavastuu jaetaan usein taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen. Mitkä painottuvat teillä?

3. Miten pyritte turvaamaan jäsenten hyvinvoinnin, ja miten teillä toteutuvat yhteisöllisyys, yhteistoiminnan oppiminen ja yhteistyö muihin osuuskuntiin?

4. Mitä teitä suhteessa yhteiskuntaan erityisesti harmittaa?

5. Miten koette yrityksenne kilpailutilanteen?

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta, Toimitusjohtaja Martina Lindberg:

1. Meillä ei ole erillistä yritysvastuupaperia, mutta samaa ajatusmaailmaa sisältyy osuuskuntamme strategiaan, vuosikertomuksiin ja sääntöihin. Osuuskunta haluaa tarjota seudun yrittäjille työtilaisuuksia ja näin vahvistaa alueen elinvoimaa.

2. Olemme lähinnä markkinointiosuuskunta, jäseninä luovien alojen yrittäjiä. Meillä ei ole yhteishankintoja tai -toimintaa yhtä laajasti kuin monessa muussa osuuskunnassa. Meille on tärkeää, että jäsenemme ovat sitoutuneet Ruukin alueeseen. Elinvoimainen yhteisö ja veronmaksajat palvelevat koko seudun kehittämistä.

Työntekijöitä ei varsinaisesti palkata, sillä kokopäiväisiä on vain yksi. Sen sijaan annamme luovien alojen tekijöille mahdollisuuksia ja myös suuren osuuskunnan tarjoamaa näkyvyyttä, josta hyötyvät kaikki.

Ympäristövastuuseen liittyy eurooppalainen kestävän turismin palkinto, jonka osuuskunta ja Ruukki saivat viisi vuotta sitten. Se tuli koko Ruukin kehityksestä ja varmasti myös siitä, että jäsenet ovat täällä ympäri vuoden eivätkä tule vain kesäksi ”rahastamaan turisteja”.

3. Edistämme jäsenten mahdollisuuksia toimia Fiskarsissa ja markkinoimme heidän tuotteitaan. Tuemme jäseniä myös siten, että provisio on alhainen verrattuna alan muihin myymälöihin ja gallerioihin.
Osuuskunta järjestää jäsenille jonkin verran kokouksia, juhlia sekä talkoita. Eri projekteille muodostamme myös työryhmiä ja toimikuntia. Usein näissä nähdään samoja ihmisiä, mutta pyrimme houkuttelemaan mahdollisimman monta jäsentä mukaan.

4. En keksi erityisiä ongelmia osuuskuntamme kannalta.

5. Ruukissa toimii yli 20 yleisölle avointa myymälää tai työtilaa, pari ravintolaa ja museo. Tämä on hyvä asia kävijän näkökulmasta: on paljon koettavaa. Osuuskunnan kannalta tämä jonkin verran verottaa kävijöitä meidän näyttelyistämme.Moni kysyy myös, haittaako naapuriruukki Billnäsin kehittäminen meitä. Minusta ei, koska laaja tarjonta houkuttelee paljon yleisöä ja luo puitteet elävälle seudulle.

Sortso Osuuskunta, Liiketoimintavastaava Paula Savolainen:

1. Yhteiskuntavastuumme on säännöissä määritelty: Sortso on yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen.

2. Yhteiskuntavastuu toteutuu meillä taloudellisena vastuuna, tuloksellisena toimintana sekä sosiaalisena vastuuna henkilöstöä ja asiakkaita kohtaan. Asiakkaita ovat vaikeavammaiset henkilöt, lapset ja vanhukset. Vastuuta kannetaan heikompiosaisten hyvinvoinnista ja heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa turvaamisesta. Sosiaalisena yrityksenä Sortso myös työllistää heikompiosaisia.

3. Kaikki jäsenet osallistuvat hallitustyöhän. Olemme mukana eri koulutusprojekteissa oppilaitosten ja koulutuskeskusten kanssa. Yhteistyötahoja ovat sisaryrityksemme Monellan kautta myös Pellervo-Seura, Coop Finland ja pienosuustoiminta.

4. Byrokratia on melkoinen suhteessa osuuskuntamme kokoon ja hallinnon resursseihin. Tässä olisi paljonkin korjattavaa. Esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien "keskusteleminen keskenään” säästäisi aikaa ja muita resursseja.

5. Yksityisellä sosiaalialalla tilanne on kilpailutusten takia tiukkaa, ja näemme sen edelleen tiukkenevan. Toisaalta kuntien palveluiden kilpailuttaminen antaa uusia mahdollisuuksia.

Yhteiskunnalliset yritykset ja niiden ottama vastuu esimerkiksi verojen maksamisesta olisi otettava kilpailutuksissa huomioon. Pitäisi harkita jopa epäeettisesti toimivien konsernien sulkemista pois tarjoajista.

Osuuskunta Virtatiimi, Toimitusjohtaja Minna Simoska:

1. Vaikutamme alueen kehittämiseen. Varmasti sekin kuuluu yhteiskuntavastuuseen. Olemme alueellamme myös jonkinlainen turva, johon tukeutua.

2. Vastuu henkilöstöä kohtaan sisältää sen, että huolehditaan työnantajavelvoitteista ja työhyvinvoinnista. Sosiaalista vastuuta on myös syrjäkylien palvelujen turvaaminen. Haluamme turvata ihmisten asumista kotona mahdollisimman pitkään. Jos osuuskunta saa voittoa, sitä pyritään sijoittamaan takaisin oman toiminnan kehittämiseen.

Emme ole näkyvästi vihreä yritys, mutta kestävän kehityksen ideologia kulkee mukana esimerkiksi kimppakyydeissä. Lähipalvelu on jo sinänsä kestävää kehitystä.

3. Työterveyshuoltoon on panostettu. Tarjoamme jäsenille myös täsmäkoulutusta, jos he kokevat osaamisessaan aukkoja.

4. Osuuskuntaamme kohdistuu vastaava byrokratia esimerkiksi valvonnassa kuin isoon terveyspalveluyritykseen. Emme ole iso laitos, joka hinnat jyräämällä polkee muut yritykset ja vaatii tarkempaa valvontaa.

Suuri osa ansioistamme menee muualle kuin oman seudun hyväksi. Jos mummolle tehdään siivousta satasella, siitä jää työntekijälle 45 euroa, meille 6–7 euroa. Loput menevät veroihin ja sosiaaliturva- sekä vakuutusmaksuihin. Voisiko joku palvelu olla verovapaata tai yhteiskunnan tukemaa?

5. Markkinat ovat pienet Simossa, jossa asuu 3 500 ihmistä. Täällä on toinen yksityinen siivousalan yrittäjä. Emme hypi toistemme varpaille. Olemme hyvä sopimuskumppani ja pärjänneet myös kilpailutuksissa.
Osuuskuntien toimintaa pitäisi helpottaa säädöksillä. Ja kuntien olisi hyvä havahtua siihen, että lähipalveluosuuskunta on hyvä malli hoitaa osa palveluista harvaanasutuilla seuduilla.

Koti ja Kuusi osuuskunta,Toimitusjohtaja Sari Dufva:

1. Yhteiskuntavastuuta ei ole varsinaisesti kirjattu meillä mihinkään. Olemme kuitenkin tehneet sitä esimerkiksi hankkeessa, jossa parannettiin maahanmuuttajien työllistymisedellytyksiä.

Koti ja Kuusi työllistää koko ajan ihmisiä, mutta tavoite on kehittää vielä edelleensijoittamisen palvelua työhönopastajan avulla. Palkkaamme osuuskuntaan palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä, jotka tekevät työnsä toisessa yrityksessä. Esimerkiksi pitkäaikaistyötön voi kuitenkin tarvita työhönopastajan palvelua, jotta työ yrityksessä alkaa sujua hyvin.

2. Sosiaalisena yrityksenä meillä painottuu sosiaalinen vastuu. Toiminnan pitää kuitenkin olla myös taloudellisesti kannattavaa, jotta pystymme työllistämään ihmisiä.

Kannamme sosiaalista vastuuta myös asiakkaita kohtaan. Tarjoamme hyvää koti- ja ateriapalvelua vanhuksille kohtuuhintaan.

3. Koska meillä ei ole henkilöjäseniä, kaikki meille palkatut henkilöt ovat työsuhteessa. Pyrimme tukemaan heitä, jotta he saavat työllistymisjakson jälkeen työpaikan. Työyhteisömme on kuin yhtä suurta perhettä.

Meillä on yhteistyötä muiden osuuskuntien kanssa. Olemme sijoittaneet työntekijöitä Osuuskunta Hämeenkosken Rattaaseen. Lisäksi voimme ohjata kotipalveluasiakkaita Nastolassa perustettuun Verkkonikkarit-työosuuskuntaan.

4. TE-toimistoissa tehdään lakia heikentäviä paikallisia linjauksia. Lain mukaan henkilö voi esimerkiksi saada pysyvämpää palkkatukea, jos vajaakuntoisuuden aiheuttava tekijä ei poistu kolmen vuoden aikana. Päijät-Hämeessä tämä ei toteudu.

Toivon, että valtio ja kunnat ottaisivat kilpailutuksissa enemmän huomioon yhteiskunnallisia arvoja eikä vain halvempaa hintaa. Ihmisten saamista takaisin työelämään ei arvosteta riittävästi, vaikka se olisi kokonaistaloudellisesti järkevää.

5. Kilpailua on alueellamme sopivasti. Emme pelkää uusia toimijoita, koska kotipalvelujen kysyntä kasvaa ja asiakkaita riittää. Emme ole pitkään aikaan laittaneet mainoksia lehtiin, koska emme aina ehtisi hoitaa uusia työtilauksia.

Teksti Tarja Repo

| Sivun alkuun |