Komissaari Erkki Liikanen:
Osuuskunnat jakavat globalisaation hyötyjä U S E A M M I L L E
Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava komissaari Erkki Liikanen esitti katsauksen eurooppalaisen osuustoiminnan näkymistä ICA Euroopan vuosikokouksessa 10.10. Lissabonissa. Hän esitteli vahvojen visioiden lisäksi myös komission osuuskunta-tiedonannon ja Eurooppa-osuuskunta -asetuksen viimeiset vaiheet: molemmat ovat loppusuoralla. Liikanen otti esille osuustoiminnan yleisenä vahvuutena osallisuuden. - On se sitten työosuuskuntien työntekijöiden, palvelujen käyttäjien tai yrittäjien osallisuutta ja omistajavallan käyttöä, se tehostaa toimintaa ja lisätä markkinavoimaa.	Erkki Liikanen
Liikanen muistutti, että nyt eletään vastaavaa talouselämän murroskautta kuin osuustoiminnan syntyaikoina 1800-luvun loppupuolella. Globalisaatio on vain vielä nopeampi muutos, jossa syntyy kuilua paikallisyhteisöjen ja maailmantalouden väliin. Osuuskunnat voivat toimia muutoksessa hyvänä siltana, varmistamassa etteivät ihmiset ja heidän yhteisönsä jää paitsi sen hyödyistä.

Osuustoiminta on vahvaa eri puolilla maailmaa mm. elintarvikesektorilla, jossa viljelijöiden omistamat ja hallitsemat osuuskunnat ovat nykyään aidosti kansainvälisiä yrityksiä. Kasvavina osuustoiminnan alueina Liikanen näkee yhä erikoistuneemmat työntekijöiden omistamat osuuskunnat ja palvelualan pienosuuskunnat, joissa palvelujen käyttäjät voivat olla mukana varmistamassa hyvää palvelua.

Uutena alueena yrityskomissaari on miettinyt yritysten yhteistoiminnan organisoimista osuuskuntamuodossa. Tällöin pk-yritykset pääsisivät yhdistämään voimansa hankinnassa ja markkinoinnissa kotimaassa, ja myös viennille ja kansainväliselle toiminnalle se antaisi uudet mahdollisuudet.

Eurooppa-osuuskunta sopii myös pienyhtiöille

Liikanen hahmotteli, että erityisesti pitkällä oleva hanke Eurooppa-osuuskunnasta voisi olla käyttökelpoinen instrumentti myös mm. pienten osakeyhtiöiden kansainvälistymishankkeille. Niiltä on tähän asti puuttunut keino rajat ylittävään yhteisyrittämiseen siedettävällä riskillä.

Liikanen myös esitti ICA:lle yhteistyötä osuuskuntamallin tietouden levittämisessä muulle yrityselämälle. Komissio on osaltaan valmis satsaamaan tähän.

Pk-yrityksille Eurooppa-osuuskunta tulisi olemaan helpompi organisoitumismuoto kuin Eurooppa-osakeyhtiö, joka vaatii säädöksissä määritellyn fuusiojärjestelyn ja 120 000 euron pääoman. Osuuskunta-asetukseen kun saatiin lopulta mukaan mahdollisuus perustaa rajat ylittävä osuuskunta myös ilman fuusioita, eli aivan uutena osuuskuntana ja vain 30 000 euron pääomavaatimuksella.

Osuuskunta-asetus on nyt Euroopan parlamentin käsittelyssä ja vahvistetaan Liikasen mukaan lopullisesti vuoden vaihteen tienoilla.

Koska sitä päästään soveltamaan, riippuu OT-lehden asiantuntijalähteiden mukaan vielä sekä EU- että kansallisten byrokratioiden vauhdista. Hidasteeksi muodostuu mm. se, että asetuksen on ennen käytännön toteuttamista kuljettava yhtä matkaa osuuskuntien työntekijöiden osallistumista määrittävän direktiivin kanssa. Sen sisältö pitää muuntaa ensin osaksi EU-maiden kansallista lainsäädäntöä. Tähän kierrokseen kulunee useampi vuosi, varsinkin jos EU:n jäsenmäärä kasvaa kaavailtua tahtia.

Asetuksessa ovat tasapainossa osuustoiminnan perusperiaatteet ja joustojen antaminen esim. pääoman hankintaan. Se tulee toimimaan myös suositustekstinä, kun eri maiden osuuskuntalakeja uudistetaan, totesi Liikanen.

Tiedonanto ohjaa ja yhtenäistää

Liikanen esitteli myös komission Tiedonanto osuustoiminnasta -hanketta. Jos tiedonanto piakkoin valmistuu, sillä on käytännön vaikutuksia nopeammin kuin asetuksella.

Pohjapaperin laatinut Pekka Pättiniemi toteaa OT-lehdelle jatkotyöstä, että tiedonannon valmistuminen lykkääntyy tästä vuodesta, joka oli optimiaikataulu. Pohja-asiakirja on nyt käännetty EU:n ehdokasmaiden kielille, mutta ei mm. suomeksi.

Liikasen mukaan tiedonanto tulee ohjaamaan komission toimia osuuskuntia koskevissa asioissa, mutta sisältää myös ehdotuksia jäsenmaiden toimiksi. Tiedonanto edellyttää osuuskuntien huomioon ottamista kaikissa niitä koskettavissa asioissa. Osuuskuntia koskevan tiedon keruuta parannetaan. Se auttaa innovaatioiden leviämistä ja helpottaa eri maiden ot-sektorien vertailua esim. benchmarkingilla.

Tiedonannon yhtenä tarkoituksena on edistää Euroopan laajuista yhteistyötä sekä osuustoiminnan kanssa tekemisissä olevien kansallisten virkamiesten että ot-yritysten ja niiden järjestöjen välillä. Ensimmäinen laajenevan EU:n kattava virkamieskokous oli myöhemmin syksyllä Prahassa.

Liikanen toi vielä esille espanjalaisten tuoreen idean siitä, että komissio esittelisi esimerkkeinä muille parhaiden osuuskuntatyyppisten sosiaalitalouden yritysten toimintaa. Hän sanoi, että komissio on valmis mm. kääntämään ja jakamaan tietoa näistä, mutta ICA:ta tarvitaan kuitenkin esimerkkien löytämiseen.

Antti Mustonen

| Sivun alkuun |