Kilpailupolitiikan ja osuustoiminnan 
suhdetta selkiinnytettiin

AVAINHENKILÖT PAIKALLA. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (oikealla) tervehti EU:n italialaista kilpailukomissaari Mario Montia (keskellä). Selin vasemmalla on puheenjohtaja Marcus H Borgström ja salin eturivissä vasemmalla hymyilee kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki. Ministeri Pekkarinen halusi viranomaisten toimivan neutraalisti yritysmuotoasioissa ja komissaari Monti selosti hyvin tarkkaan mitä hän asioista ajattelee. Kuva Tapani Lepistö

EU:n maatalousosuustoiminnan järjestön Cogecan
ja Pellervo-Seuran järjestämä kansainvälinen seminaari selkiinnytti vuosia jatkunutta sitkeää kiistaa kilpailulainsäädännön ja -politiikan sekä toisaalta osuustoiminnan välisestä suhteesta.

Seminaari huipentui kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoen ja asiasta väitöskirjansa juuri valmiiksi saaneen Vesa Silaskiven yllättävään sanailuun.

- Cogeca on käsitellyt viime vuosien aikana suuria kysymyksiä kuten osuuskuntien omistajaohjausta, osuuskuntien uutta lainsäädäntöä, osuustoiminnan valkoista kirjaa, osuuskuntien roolia laajenevassa Euroopassa ja osuuskuntien merkitystä ruokaketjussa, kertoi järjestön puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H Borgström seminaaria avatessaan.

- Nämä aihepiirit osoittavat sen keskeisen roolin, joka osuuskunnilla on Euroopassa ja sen, kuinka tärkeitä osuuskunnat ovat paitsi osuuskuntien jäseninä oleville maanviljelijöille myös kuluttajille. Enemmän kuin 60 % elintarvikkeista ja enemmän kuin 50 % maatilojen tuotantotarvikkeista kulkee Euroopassa osuuskuntien kautta. Osuuskuntien merkitys ruokaturvallisuudelle ja elintarvikkeiden laadulle on suuri.

Borgströmille tämä seminaari oli hänen kaksivuotisen puheenjohtajakautensa viimeinen, sillä Cogeca valitsee uuden puheenjohtajan joulukuussa. Helsingin Messukeskuksessa 13. marraskuuta järjestetty seminaari oli aiheeltaan poikkeuksellisen vaativa: "Maatalousosuuskunnat eurooppalaisessa kilpailulainsäädännössä ja -politiikassa".

Myös itse Cogeca on järjestönä menossa uusiksi, sillä siihen ovat nyt liittymässä mukaan myös Itä-Euroopan uusien jäsenvaltioiden maatalousosuustoiminnan järjestöt. Heidän edustajansa olivat jo runsaslukuisasti mukana Helsingin seminaarissa. Suurin oli unkarilaisten kuuden ihmisen delegaatio.

Pitkäaikaisia
ongelmia

- Pystyäkseen hoitamaan tehtävänsä osuuskunnat ovat sulautuneet ja tehneet muita yritysjärjestelyitä jo vuosikymmeniä. Tällaiset järjestelyt ovat normaalia arkisessa liikemaailmassa, Borgström totesi. - Kansallisten verkostojen rakentaminen on loogista osuuskunnille. Verkostojen rakentamisen tarkoitus on kustannustason alentaminen ja hintakilpailukyvyn parantaminen. Tämä hyödyttää niin tuottajia kuin kuluttajia.

- Osuuskunnat kasvavat paikalliselta tasolta alueelliselle, alueelliselta kansalliselle ja kansalliselta kansainväliselle tasolle. Tämä prosessi on tarpeellinen, jotta osuuskunnat voivat vastata muun yksityisen sektorin ja monikansallisten yritysten kilpailuhaasteeseen.

Ongelma Borgströmin mukaan on siinä, että osuustoiminnallinen verkosto voidaan liian helposti tulkita kilpailuoikeudellisesti ja -poliittisesti jonkinlaiseksi kartelliksi.

Kumpi laki
jyrää toisen?

- Tehokkaasti toimivilla markkinoilla tarvitaan kuitenkin paitsi kilpailua myös yhteistyötä. Onko niin, että kilpailulain ja osuuskuntia säätelevän lainsäädännön välillä on jonkinlainen ristiriita? Tämä kysymys ei lopulta rajoitu vain maatalousosuuskuntiin, vaan se koskettaa myös palvelu- ja kuluttajaosuuskuntia, Borgström sanoi.

Relevantin markkina-alueen määrittely on myös osuuskunnille iso kysymys, kun ne hakevat kasvua ja suurempia yrityskokoja. Toisissa maissa määrittely näyttää olevan koko Euroopan Unioni kun taas toisissa se rajoittuu kotimarkkinoihin. Onko se todella oikein, kun EU:ta tulisi pitää yhtenä suurena markkina-alueena?

- Relevantin markkina-alueen määrittely ei ole vain osuuskuntien ongelma; se koskee myös muita yrityksiä, jotka Euroopan reuna-alueilla vastaavat kansainväliseen kilpailuun. Näihin kysymyksiin haetaan vastausta tässä seminaarissa.

Purasjoki ja Silaskivi
samaa mieltä

Seminaari huipentui kahden suomalaisen kilpailuasiantuntijan sanailuun, vaikka EU:n kilpailukomissaari Mario Montikin käväisi paikalla ja piti pitkän ja huolella valmistelun puheen. Komissaari Monti ei kuitenkaan kovin paljoa ehtinyt keskusteluun osallistua, vaikka kysymysten tulva häntä Helsingin Messukeskuksessa odottikin.

Kiinnostavimman sanailun aloitti Suomen kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki, joka kertoi opettajastaan: kilpailupolitiikassa on syytä jättää etiikka kokonaan pois. Esimerkiksi maidon hinnassa väännetään kättä siitä, kuka saa siitä minkäkinlaisen siivun. Kilpailuviranomainen ei päivittäin voi valvoa tätä peliä, viranomaisten resurssit eivät siihen yksinkertaisesti riitä.

- Tässä asiassa paras asiantuntija varmaankin löytyy tästä salista, jossa istuu Vesa Silaskivi, joka on juuri saanut väitöskirjansa aiheesta valmiiksi, Purasjoki katsoi.

Seuraava puheenvuoro menikin sitten yllättyneelle Silaskivelle.

- Osuuskunnilla on tiettyjä ominaispiirteitä, jotka kilpailupolitiikassa on otettava huomioon, Silaskivi vastasi mikrofonin saatuaan. - Näitä ovat esimerkiksi jäsenen poislähdön sääntely ja kaksoisjäsenyyden kielto, jollaisilla säännöillä taataan osuuskunnan toimivuus. On lainsäätäjän asia ottaa nämä erityispiirteet huomioon.

- Tietysti virkamiehet valmistelevat asioita, mutta jos he eivät itse tunne kiinnostusta korjata asiaa osuustoiminnan kannalta, niin silloin vastuu siirtyy tietysti jälleen poliitikoille.

- EU:ssa artiklan 81 kolmas kohta on mielenkiintoinen. Siihen voi liittää osuustoiminnan erityisluonnetta, kuten tässä seminaarissa on tuotu esiin. Näyttää siltä, että jatkossa entisistä yksittäisistä poikkeuksista oltaisiin siirtymässä laillisiin poikkeuksiin. Ratkaisevaa maatalousosuustoiminnan kannalta on nimenomaan se, miten EU:n yhteinen maatalouspolitiikka toimii. Tuotantokiintiöt ovat tässä hyvin tärkeitä, Vesa Silaskivi katsoi.

Ylijohtaja Matti Purasjoki päätti keskustelun sanomalla olevansa samaa mieltä Silaskiven kanssa. - Erinomainen päätelmä, hän totesi.

Silaskivi oli juuri jättänyt lakitieteen väitöskirjansa tarkistettavaksi. Väitöstilaisuus pidetään joskus ensi vuoden aikana. Päivämäärä ei vielä seminaarin aikana ollut tiedossa.

Kilpailulainsäädännön ja -politiikan sekä toisaalta osuustoiminnan välisessä vuosia jatkuneessa ristivedossa juridiikka ei kuitenkaan mitenkään riitä yksin ratkaisemaan tilannetta. Juristien keinot alkavat nyt olla loppuun käytettyjä. Nyt hiertymän avaamiseen tarvitaan enemmänkin toisaalta poliitikkoja yhteiskunnan puolelta ja toisaalta ainakin ekonomeja liike-elämän puolelta.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |