e-oppiminen Verkko-opiskelulla ja osuustoiminnalla ei äkkiä ajateltuna luulisi
olevan juuri mitään yhteistä. Mutta itse asiassa mielekkään
verkko-opiskelun ja osuustoiminnan periaatteet ovat samankaltaisia:
yhteistoiminnallisuus, keskustelumuotoisuus ja vuorovaikutteisuus.
Verkko-opiskelu ja muu verkon käyttö sopivat hyvin osuuskuntien ja
verkostomaisen toiminnan apuvälineiksi. Tietoa on saatavilla, mutta se on
hajallaan ja siksi vaikeasti löydettävissä. Yhteistä Opintoassistentti Pekka Hytinkoski Helsingin yliopiston Maaseudun
tutkimus- ja koulutuskeskuksesta Mikkelistä suunnittelee
tutkimushanketta, jossa kartoitetaan mielekkään verkko-opiskelun ja
osuustoiminnan periaatteiden yhteyksiä. Verkkopedagogiikan tutkimuksessa on korostettu esimerkiksi
yhteistoiminnallisen tai ongelmakeskeisen oppimisen mahdollisuuksia.
Verkko mahdollistaa yhteisten ongelmien jakamisen, testaamisen ja
kehittelyn. Hytinkosken mukaan toimintatavalla on yhteyttä osuustoiminnan
periaatteisiin. Joissakin visioissa nykymuotoista internettiä on jopa
kutsuttu maailman suurimmaksi osuuskunnaksi. Internettiin voitaisiin
kehitellä .com -ympäristöä luotettavampi .coop -ympäristö. Tarjolla kaksi Visiot ovat visioita, mutta verkko-oppimisen arki on karumpaa. Kauppa-
ja teollisuusministeriö julkaisi loppukesällä selvityksen
verkko-oppimisen mahdollisuuksista pienten ja keskisuurten yritysten
osaamisen kehittämisessä. - Verkko-opiskelu on vielä tuntematonta. Tästä voisi antaa
tukistuksen alan asiantuntijoille. Verkko-opiskelua ei ole osattu
markkinoida. Yrittäjien arki, omat tarpeet ja pyrkimys vuorovaikutukseen
on otettava huomioon. Tarvitaan verkko-opiskelun koulutusta ja
konsultointia, sanoo selvitystä erityisasiantuntijana TIEKE:ssä
(Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) tehnyt Riitta Kauppinen. Kuinka lähestyä verkko-opiskelua mielekkäällä tavalla? Selvityksessä kehiteltiin kaksi pk-yritysten verkko-oppimista
parhaiten tukevaa toimintamallia. Toisessa mallissa koulutusorganisaatio
toteuttaa verkkokoulutuksen pk-yritykselle. Tässä perusajatuksena on verkostomaisuus, oppijoiden verkosto ja
toimijoiden välinen yhteistyö. Kun verkko-oppimista lähdetään
toteuttamaan, pitäisi ottaa huomioon ja mukaan yritysten osaamistarpeet,
erilaiset oppimistyylit, aktiivinen ohjaus ja vuorovaikutus osallistujien
kesken. Toisessa mallissa verkko-oppimisympäristö on liiketoimintaa tukeva
ratkaisu. Tässä verkko-oppiminen voi palvella esimerkiksi henkilökunnan
sisäisessä koulutuksessa, työntekijöiden perehdyttämisessä,
tuotekehityksessä ja tuotekoulutuksessa. Osuuskunta Osuuskunta Moniverso on hyvä esimerkki verkon käytöstä sekä
koulutuksen apuvälineenä että liiketoiminnan tukena - aivan KTM:n
selvityksen mallin mukaisesti. Moniverso syntyi keväällä 2003 Tampereen kauppaoppilaitoksen
Verkostosihteeri-koulutusprojektin yhteydessä. Koulutusprojektin visiona
oli verkostona toimivien osaavien naisten teknologiavälitteinen
työskentely pienyrittäjien apuna. Projekti toteutettiin yhteistyössä Yrittäjänaisten keskusliiton,
eTampereen ja TeliaSoneran kanssa. Yksi idean pääkehittelijöistä oli
Marja-Liisa Viherä TeliaSoneran tietoyhteiskuntayksiköstä. Hän on
tullut tunnetuksi Viestintäkasvatuksen seuran viestintäleireistä,
joilla pyritään tukemaan oppivan yhteisön syntymistä. Niinpä
verkostosihteeriopiskelijoiden koulutukseen kuului mm.
"teknologiakylpy" kahden viikonlopun viestintäleireillä,
joilla kokeiltiin lehden sekä radio- ja video-ohjelmien tekoa. Yhteisöllisyyttä Aitoa yhteisöllisyyttä syntyi ja se on jatkunut myös varsinaisen
osuuskunnan toiminnassa. - Verkko oli yhteydenpidon väline
opiskeluvaiheessa, kertoo koulutusprojektia Tampereen
kauppaoppilaitoksessa vetänyt lehtori ja Moniverson jäsen Anja Ojanen. Sähköpostia käytettiin runsaasti tutkintoon ja yrityksen
perustamiseen liittyvissä asioissa - ja nyt osuuskunnan pyörittämiseen
liittyvissä asioissa sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen hajallaan
työskentelevien jäsenten kesken. Verkkosivuilla on oma intranet, jossa
on laskutukseen, palkanmaksuun, mainontaan ja markkinointiin sekä
hallintoon liittyviä tietoja. Opintoihin liittyi myös oman liiketoimintaidean suunnittelu. Ideat
konkretisoituivat yhteiseksi osuuskunnaksi. - Opiskelijoilla ei ollut välttämättä vielä rohkeutta oman
yrityksen perustamiseen, kertoo Ojanen. Moniversolaiset markkinoivat osuuskuntaansa seuraavasti: "Olemme
toimistoammattilaisten verkosto. Tarjoamme joustavia ja luottamuksellisia
ratkaisuja toimistotehtävien hoitamiseen tietoverkkoja hyväksi
käyttäen. Toimeksiannot suoritamme joko yrityksenne tiloissa tai
virtuaalisesti internetin välityksellä, jolloin säästätte tila- ja
tietoteknisissä investoinneissa." Erikoisosaajien Moniverson palveluvalikoimaan kuuluvat mm. sihteeri- ja
assistenttipalvelut, tiedonhaku, markkinointi ja viestintä,
matkanhallinta, kokous- ja matkajärjestelyt, messut, näyttelyt,
verkkosivut ja niiden päivitys, henkilöstökoulutus ja käännökset.
Toimeksiantoja on saatu sekä isoilta että pieniltä yrityksiltä. Suurin osa Moniverson 13 jäsenestä on 35 - 45-vuotiaita merkonomeja,
joilla on pitkä ja monipuolinen työkokemus, erikoisosaamista sekä
paljon ammatillista lisäkoulutusta. Osa on vakituisessa työssä muualla,
osa saa koko toimeentulonsa Moniversosta. Moniverso on mukana valtion tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyvän
tietoyhteiskunnan parhaiden käytäntöjen kilpailussa - e-työ -sarjassa.
Osuuskunta sai myönteistä julkisuutta myös olemalla esimerkkinä
sarjassa Kansalaisen ABC. Markku Juusola Tarvetta on, mutta haasteita riittää Nimenomaan osuustoimintayrityksille tarkoitettuja verkkokursseja on jo
jonkin verran, mutta varsinaista buumia ei ole syntynyt eikä ole
näköpiirissä. Pellervo-Instituutissa asiaa on mietitty, mutta verkkokursseja ei
vielä ole otettu kurssitarjontaan. - Tarvetta kyllä on, koska
asiakkaamme asuvat ympäri Suomea, sanoo toimitusjohtaja Kari Huhtala. Mahdollisuuksia on pohdittu erään alan yrityksen kanssa, mutta
verkkokursseja ei ruvettu järjestämään, koska niihin liittyy
yhteisöllisyyden puute. - Kursseihin pitäisi saada enemmän vuorovaikutusta, kurinalaisuutta,
vetäjiä ja palautetta, luettelee Huhtala tunnistamiaan - hyvin yleisiä
- verkkokurssien puutteita. Myös resurssien ja yhteistyökumppaneiden
puute on hidastanut etenemistä. Hän arvelee, että monimuoto-kurssit, joissa osa opinnoista ja
vuorovaikutuksesta olisi verkossa, voisi toimia tulevaisuudessa. Myös
perehdyttämisaineistoa voisi olla verkossa. Perehdyttämisen ja Näin on tehty S-ryhmässä, missä yksiköiden erityyppisiä
perehdyttämiskansioita on korvattu Jollas Instituutin toteuttamilla
itseopiskeltavilla e-learning -verkkoperehdytysaineistoilla. - Perehdyttäminen on näin tasalaatuisempaa ja tehokkaampaa.
Perehdyttämisen tärkeys korostuu erityisesti uusissa yksiköissä ja
niissä yksiköissä, missä henkilökunta vaihtuu paljon, kertoo rehtori
Satu Koskinen. Verkkoavusteinen perehdyttäminen toteutetaan
monimuotoisesti mm. tekstiä, ääntä ja kuvaa hyödyntäen ja lisäksi
käytetään tehtäviä, joilla opiskelija testaa osaamistaan. Jollas Instituutin pitkissä, jopa 15 kuukauden valmennuksissa -
esimerkiksi Kaupallisessa kenttäkoulutuksessa - verkkoa käytetään
keskustelufoorumina sekä tehtävien ja informaation vaihdon välineenä. Study COOP Mikkelin Study COOP -täydennyskoulutuskurssi on suunnattu
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille sekä opetuksen parissa
työskenteleville ihmisille. Tammikuussa 2005 alkaa kurssin toinen
kierros. Kurssi sisältää neljä lähipäivää, jotka rytmittävät
muuten verkossa suoritettavaa opiskelua. Perus- ja avoimen yliopisto-opetuksen puolella Co-op Studies tarjoaa
lukuvuonna 2004-05 muutaman verkkokurssin, joista yksi sisältyy Maaseudun
tutkimus- ja koulutuskeskuksen Rural Studies-opintoihin. Lukuvuonna
2005-06 Co-op Studies perusopinnot on mahdollista suorittaa kokonaan
verkossa. Markku Juusola Lisätietoja: |
|||||
| Sivun alkuun | |