 |
e-oppiminen
istuu osuustoimintaan
Verkko-opiskelulla ja osuustoiminnalla ei äkkiä ajateltuna luulisi olevan juuri mitään yhteistä. Mutta itse asiassa mielekkään verkko-opiskelun ja osuustoiminnan periaatteet ovat samankaltaisia: yhteistoiminnallisuus, keskustelumuotoisuus ja vuorovaikutteisuus.
Verkko-opiskelu ja muu verkon käyttö sopivat hyvin osuuskuntien ja verkostomaisen toiminnan apuvälineiksi. Tietoa on saatavilla, mutta se on hajallaan ja siksi vaikeasti löydettävissä.
Yhteistä
kehittelyä verkossa
Opintoassistentti Pekka Hytinkoski Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta Mikkelistä suunnittelee tutkimushanketta, jossa kartoitetaan mielekkään verkko-opiskelun ja osuustoiminnan periaatteiden yhteyksiä.
Verkkopedagogiikan tutkimuksessa on korostettu esimerkiksi yhteistoiminnallisen tai ongelmakeskeisen oppimisen mahdollisuuksia. Verkko mahdollistaa yhteisten ongelmien jakamisen, testaamisen ja kehittelyn.
Hytinkosken mukaan toimintatavalla on yhteyttä osuustoiminnan periaatteisiin. Joissakin visioissa nykymuotoista internettiä on jopa kutsuttu maailman suurimmaksi osuuskunnaksi. Internettiin voitaisiin kehitellä .com -ympäristöä luotettavampi .coop -ympäristö.
Tarjolla kaksi
toimintamallia
Visiot ovat visioita, mutta verkko-oppimisen arki on karumpaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi loppukesällä selvityksen verkko-oppimisen mahdollisuuksista pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämisessä.
- Verkko-opiskelu on vielä tuntematonta. Tästä voisi antaa tukistuksen alan asiantuntijoille. Verkko-opiskelua ei ole osattu markkinoida. Yrittäjien arki, omat tarpeet ja pyrkimys vuorovaikutukseen on otettava huomioon. Tarvitaan verkko-opiskelun koulutusta ja konsultointia, sanoo selvitystä erityisasiantuntijana TIEKE:ssä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) tehnyt Riitta Kauppinen.
Kuinka lähestyä verkko-opiskelua mielekkäällä tavalla?
Selvityksessä kehiteltiin kaksi pk-yritysten verkko-oppimista parhaiten tukevaa toimintamallia. Toisessa mallissa koulutusorganisaatio toteuttaa verkkokoulutuksen pk-yritykselle.
Tässä perusajatuksena on verkostomaisuus, oppijoiden verkosto ja toimijoiden välinen yhteistyö. Kun verkko-oppimista lähdetään toteuttamaan, pitäisi ottaa huomioon ja mukaan yritysten osaamistarpeet, erilaiset oppimistyylit, aktiivinen ohjaus ja vuorovaikutus osallistujien kesken.
Toisessa mallissa verkko-oppimisympäristö on liiketoimintaa tukeva ratkaisu. Tässä verkko-oppiminen voi palvella esimerkiksi henkilökunnan sisäisessä koulutuksessa, työntekijöiden perehdyttämisessä, tuotekehityksessä ja tuotekoulutuksessa.
Osuuskunta
versoo verkossa
Osuuskunta Moniverso on hyvä esimerkki verkon käytöstä sekä koulutuksen apuvälineenä että liiketoiminnan tukena - aivan KTM:n selvityksen mallin mukaisesti.
Moniverso syntyi keväällä 2003 Tampereen kauppaoppilaitoksen Verkostosihteeri-koulutusprojektin yhteydessä. Koulutusprojektin visiona oli verkostona toimivien osaavien naisten teknologiavälitteinen työskentely pienyrittäjien apuna.
Projekti toteutettiin yhteistyössä Yrittäjänaisten keskusliiton, eTampereen ja TeliaSoneran kanssa. Yksi idean pääkehittelijöistä oli Marja-Liisa Viherä TeliaSoneran tietoyhteiskuntayksiköstä. Hän on tullut tunnetuksi Viestintäkasvatuksen seuran viestintäleireistä, joilla pyritään tukemaan oppivan yhteisön syntymistä. Niinpä verkostosihteeriopiskelijoiden koulutukseen kuului mm. "teknologiakylpy" kahden viikonlopun viestintäleireillä, joilla kokeiltiin lehden sekä radio- ja video-ohjelmien tekoa.
Yhteisöllisyyttä
ja vuorovaikutusta
Aitoa yhteisöllisyyttä syntyi ja se on jatkunut myös varsinaisen osuuskunnan toiminnassa. - Verkko oli yhteydenpidon väline opiskeluvaiheessa, kertoo koulutusprojektia Tampereen kauppaoppilaitoksessa vetänyt lehtori ja Moniverson jäsen Anja Ojanen.
Sähköpostia käytettiin runsaasti tutkintoon ja yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa - ja nyt osuuskunnan pyörittämiseen liittyvissä asioissa sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen hajallaan työskentelevien jäsenten kesken. Verkkosivuilla on oma intranet, jossa on laskutukseen, palkanmaksuun, mainontaan ja markkinointiin sekä hallintoon liittyviä tietoja.
Opintoihin liittyi myös oman liiketoimintaidean suunnittelu. Ideat konkretisoituivat yhteiseksi osuuskunnaksi.
- Opiskelijoilla ei ollut välttämättä vielä rohkeutta oman yrityksen perustamiseen, kertoo Ojanen.
Moniversolaiset markkinoivat osuuskuntaansa seuraavasti: "Olemme toimistoammattilaisten verkosto. Tarjoamme joustavia ja luottamuksellisia ratkaisuja toimistotehtävien hoitamiseen tietoverkkoja hyväksi käyttäen. Toimeksiannot suoritamme joko yrityksenne tiloissa tai virtuaalisesti internetin välityksellä, jolloin säästätte tila- ja tietoteknisissä investoinneissa."
Erikoisosaajien
moniosaajaverkosto
Moniverson palveluvalikoimaan kuuluvat mm. sihteeri- ja assistenttipalvelut, tiedonhaku, markkinointi ja viestintä, matkanhallinta, kokous- ja matkajärjestelyt, messut, näyttelyt, verkkosivut ja niiden päivitys, henkilöstökoulutus ja käännökset. Toimeksiantoja on saatu sekä isoilta että pieniltä yrityksiltä.
Suurin osa Moniverson 13 jäsenestä on 35 - 45-vuotiaita merkonomeja, joilla on pitkä ja monipuolinen työkokemus, erikoisosaamista sekä paljon ammatillista lisäkoulutusta. Osa on vakituisessa työssä muualla, osa saa koko toimeentulonsa Moniversosta.
Moniverso on mukana valtion tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyvän tietoyhteiskunnan parhaiden käytäntöjen kilpailussa - e-työ -sarjassa. Osuuskunta sai myönteistä julkisuutta myös olemalla esimerkkinä sarjassa Kansalaisen ABC.
Markku Juusola
|
Tarvetta on, mutta haasteita riittää Nimenomaan osuustoimintayrityksille tarkoitettuja verkkokursseja on jo jonkin verran, mutta varsinaista buumia ei ole syntynyt eikä ole näköpiirissä. Pellervo-Instituutissa asiaa on mietitty, mutta verkkokursseja ei vielä ole otettu kurssitarjontaan. - Tarvetta kyllä on, koska asiakkaamme asuvat ympäri Suomea, sanoo toimitusjohtaja Kari Huhtala. Mahdollisuuksia on pohdittu erään alan yrityksen kanssa, mutta verkkokursseja ei ruvettu järjestämään, koska niihin liittyy yhteisöllisyyden puute. - Kursseihin pitäisi saada enemmän vuorovaikutusta, kurinalaisuutta, vetäjiä ja palautetta, luettelee Huhtala tunnistamiaan - hyvin yleisiä - verkkokurssien puutteita. Myös resurssien ja yhteistyökumppaneiden puute on hidastanut etenemistä. Hän arvelee, että monimuoto-kurssit, joissa osa opinnoista ja vuorovaikutuksesta olisi verkossa, voisi toimia tulevaisuudessa. Myös perehdyttämisaineistoa voisi olla verkossa. Perehdyttämisen ja Näin on tehty S-ryhmässä, missä yksiköiden erityyppisiä perehdyttämiskansioita on korvattu Jollas Instituutin toteuttamilla itseopiskeltavilla e-learning -verkkoperehdytysaineistoilla. - Perehdyttäminen on näin tasalaatuisempaa ja tehokkaampaa. Perehdyttämisen tärkeys korostuu erityisesti uusissa yksiköissä ja niissä yksiköissä, missä henkilökunta vaihtuu paljon, kertoo rehtori Satu Koskinen. Verkkoavusteinen perehdyttäminen toteutetaan monimuotoisesti mm. tekstiä, ääntä ja kuvaa hyödyntäen ja lisäksi käytetään tehtäviä, joilla opiskelija testaa osaamistaan. Jollas Instituutin pitkissä, jopa 15 kuukauden valmennuksissa - esimerkiksi Kaupallisessa kenttäkoulutuksessa - verkkoa käytetään keskustelufoorumina sekä tehtävien ja informaation vaihdon välineenä. Study COOP Mikkelin Study COOP -täydennyskoulutuskurssi on suunnattu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille sekä opetuksen parissa työskenteleville ihmisille. Tammikuussa 2005 alkaa kurssin toinen kierros. Kurssi sisältää neljä lähipäivää, jotka rytmittävät muuten verkossa suoritettavaa opiskelua. Perus- ja avoimen yliopisto-opetuksen puolella Co-op Studies tarjoaa lukuvuonna 2004-05 muutaman verkkokurssin, joista yksi sisältyy Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Rural Studies-opintoihin. Lukuvuonna 2005-06 Co-op Studies perusopinnot on mahdollista suorittaa kokonaan verkossa. Markku Juusola Lisätietoja: |
| Sivun alkuun |