Kainuun malli on myös elinkeinopolitiikkaa
Tarvitaan selkeitä tavoitteita,
vuoropuhelua ja yhteistyötä  

Nurkkakuntaisuus pois ja puhallus yhteen hiileen. Kainuun maakuntakokeilu ei voi, eikä saa olla vain hallinnon uudelleenjärjestelyä, vaan sen täytyy olla myös elinkeinopolitiikkaa. Kainuussa on oltava rohkeutta muutoksiin, sanoi Kainuun Yhteistoimintakerhon puheenjohtaja Timo Korhonen kerhon järjestämässä seminaarissa Kajaanissa lokakuun lopulla.

Kainuun Yhteistoimintakerho, joka on maakunnan osuuskuntien yhteistyöorganisaatio, järjesti Kainuun IV maakuntaseminaarin Kajaanissa 27.10.2004 teemalla "Elinkeinopolitiikka Kainuun maakuntakokeilussa". Paikalla oli puolensataa alueen vaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Alustajina oli kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiehiä, Kainuun TE-keskuksen johtaja, alueen osuuskuntien terävä pää sekä Kainuun liiton maakuntakokeilun valmistelun pääsihteeri.

Varsin onnistuneena pidetyn seminaarin puhetta johti Kainuun yhteistoimintakerhon puheenjohtaja Timo Korhonen, joka tuli maakuntavaaleissa suurella äänimäärällä valituksi Kainuun maakuntavaltuustoon. Korhonen totesi, että elinkeinopolitiikalla on keskeinen osa Kainuun hallintokokeilussa. Kainuun Yhteistoimintakerho katsoi, että sen on syytä laittaa oma lusikka soppaan ja katsoa, mitä paikalla olleella vaikuttajajoukolla olisi asiaan sanottavaa.
Korhonen totesi Kainuun elinkeinopoliittiset tavoitteet koviksi.

Bruttokansantuotteen tulisi kasvaa muuta maata kovemmassa tahdissa. Se edellyttää omaa uskoa eteenpäin menoon ja menestykseen, sillä muutos on tehtävä itse. Tueksi tarvitaan myös yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa. Kainuun klustereita - mm. puu, elintarvike, it/elektroniikka, matkailu - tulee edelleen kehittää erityisen vahvasti. Koska taloudelliset resurssit ovat rajalliset, kaikkiin ei voi tosin panostaa yhtä aikaa. On tehtävä valintoja.

- Kaiken perusta on kuitenkin korkeatasoinen osaaminen. Siihen taas vaikuttaa koulutusvoimien tarkoituksenmukainen käyttö. Tarvitaan yhteistyötä, jotta elinkeinopolitiikka etenee.

Kainuu
nousuun

Kainuun maakuntakokeilun aloittamiseen vaikuttivat asukasluvun lasku, ikärakenteen vanheneminen, yritystoiminnan supistuminen, työpaikkojen väheneminen ja kuntatalouden heikkeneminen. Lisäksi nähtiin, että nykyiset hallinto- ja budjettirakenteet eivät riittävästi tue isojen ja vaikuttavien elinkeino- ja yrityselämän kehittämishankkeiden aikaansaamista maakunnassa.

Eduskunta sääti tältä pohjalta lain Kainuun hallintokokeilusta helmikuussa 2003. Maakunnallisella palvelujen tuottamisella pyritään turvaamaan palvelut tasavertaisesti kaikille maakunnan asukkaille, sillä kuntakohtaisen palvelujen järjestämisen jatkuessa olisi pelättävissä palvelutarjonnan hallitsematon kehitys.

Jatkossa maakunta vastaa terveydenhuollosta kokonaisuudessaan ja sosiaalihuollosta eräiltä osin. Opetustoimessa maakunta tulee toimimaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjänä. Maakunta vastaa myös alueen yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä suunnittelusta ja kehittämisestä. Maakuntavaltuustovaalit on nyt pidetty ja ohjelmat ovat hahmottumassa.

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen johtaja Alpo Jokelainen kertoi, että Kainuun elinkeinopolitiikan päämääränä on saada Kainuun kansantuote kasvamaan merkittävästi lisäämällä tuote- ja palveluvientiä maakunnan ulkopuolelle. Päästrategiana on osaamisperusteisen kannattavan yritystoiminnan kasvu. Tarvitaan kannattavia työpaikkoja. Vähenevästä aktiiviväestöstä yhä isompi osa tulee olla työelämässä.

Jokelainen asetti keskustelun alaiseksi esittämänsä linjauksen. Sitä ei seminaarissa kuitenkaan asetettu kiistanalaiseksi. Keinovalikoima on laaja. Niihin kuuluu myös aktiivinen osuustoiminnan kehittäminen.

Osuuskunnat
ottivat tiukasti kantaa

Kainuun Yhteistoimintakerhon jäsenyritykset, maakunnan suuret osuuskunnat, ottivat tiukasti kantaa. Kainuun hallintokokeiluun suhtauduttiin yleisesti myönteisesti. Kritiikki ponnisti siitä, että se ei ole mennyt riittävän pitkälle julkishallinnon järjestämisessä ja rationalisoinnissa. Samoin kritisoitiin sitä, että elinkeinopoliittiset suunnitelmat eivät ole vielä hahmottuneet riittävän konkreettisiksi ja tavoitehakuisiksi. Jatkossa tarvitaan aiempaa syvempää keskustelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Kainuun Osuusmeijerin toimitusjohtaja Taavi Tainijoki sanoi, että Kainuun malli ei ole pelkkä hallintomalli, vaan se voi parhaimmillaan vahvistaa positiivista Kainuun henkeä ja tekemisen meininkiä. Se voi osoittaa maakunnan sisälle ja ulkopuolelle, että Kainuussa eletään, osataan ja halutaan kehittyä.

Tarvittaviksi toimenpiteiksi Tainijoki listasi mm. yritysten vuorovaikutusten lisäämistä, yhteen hiilleen puhaltamista maakunnassa, verolainsäädäntöön vaikuttamista ja osuustoiminnan tukemista yritysten ja yrittäjien verkottumisen edistämiseksi. "On luotava positiivisen suggestion oravanpyörä."

Maidontuotannon näkökulmasta Tainijoki piti tärkeänä tuottajahinnan tasoa. Sitä pitää maidolla olla tukineen sen verran, että tuottaja elää ja voi kehittää tilaansa työllään. Maakunnan maidontuotanto on nelinkertainen omaan kulutukseen verrattuna, joten maito pitää saada etelän kulutuskeskuksiin. Maidontuottajissa ei ole uskonpuutetta. Maakuntaan ei saada niin paljon maitokiintiöitä kuin olisi kysyntää. Hän muistutti, että osaamista mitataan kansainvälisessä kilpailukentässä.

Kainuun metsänomistajien liiton puheenjohtaja Timo Virkkunen sanoi, että metsäklusteri on Kainuussa varsin toimiva. Tarvitaan kuitenkin resursseja puun tuottamiseen ja jalostamiseen. Vaikka raskas metsäteollisuus onkin kunnossa, puualalle olisi tarpeen saada lisää yrittäjyyttä.

Kajaanin Puhelinosuuskunnan toimitusjohtaja Marja Karjalainen paalutti, että tietoliikenneverkot ovat paikallisia, mutta yhteydet ovat auki koko maailmaan. Modernien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja ylläpitäminen koko Kainuussa on menestymisen elinehto. Niin on myös uuden osaamisen ja uusien osaajien hankinta. Palvelujen ja palvelusisältöjen kehittämisellä ja yhteistyösiltojen rakentamisella voidaan tuottaa uusia palveluja, joista on Kainuun vientituotteeksi. Sikäli kun julkisia palveluja ulkoistetaan, hän toivoi paikallisille yrityksille tilaa menestymiselle tarjouskilpailuissa.

Osuuskauppa Maakunnan toimitusjohtajalla Esko Hakalalla ei ollut suurta uskoa Kainuun mallin uutta luovaan voimaan, koska hallinnon järjestelyt ovat jääneet puolitiehen. Jopa yhden kunnan malliin olisi mahdollisuuksia mennä. Tehoa puuttuu, vanhoja rakenteita säilyy liiaksi. Osuuskauppa on maakunnan kokoinen yksikkö ja kokemukset ovat myönteiset.

Kainuun Osuuspankin toimitusjohtaja Kari Sissala kaipaili hallintokokeilulta terävämpää tavoitteiden asettamista: mihin ollaan pyrkimässä ja mikä on tavoite? "Jos Kainuun malli on jäänyt kansalaisille vieraaksi, se saattaa johtua siitä, että tavoitteet eivät ole kansalaisille selvät". Sissala totesi, että Kainuun rahoitusapparaatti on hyvässä kunnossa; rahaa on, ideoita puuttuu.

Verbaaliakrobatiaakin
tarvitaan

Kainuun maakuntakokeilun päävalmistelijoihin kuuluva Hannu Leskinen korosti loppupuheenvuorossaan tavoitteen olevan alueen julkisten palvelujen turvaamisessa ja niiden tehokkaassa tuottamisessa. Siten varoja jää "tulevaisuuden tekemiseen". Kun maakunnalle annetaan vaikutusvaltaa, saadaan toimenpiteille suurempi yhdensuuntaisuus, parempi osuvuus ja hankkeista tulee mittakaavaltaan suurempia ja vaikuttavampia. Näin voidaan lisätä työpaikkoja ja vähentää väestöpakoa. Tämä tukee Kainuun kansantuotteen kasvua.

Leskinen listasi, että nyt Kainuun elinkeinopolitiikan suunnittelussa on osaamisalueet löydetty. Seuraavaksi pitää valita ne, joihin keskitytään. Toimijoiden työnjako elinkeinopolitiikassa on selkenemässä. Leskinen kuitenkin kysyi, että ovatko ehdotukset liian arkirealistisia; onko riittävän rohkeita uusia ajatuksia, ovatko uudet ideat sysätty liiaksi syrjään. Ohjelmasta uupuvat vielä konkreettiset arjen työmuodot. Koulutuksen, tutkimuksen, yritysten ja rahoituksen vuorovaikutuksessa löytyvät uudet jalostuneemmat ohjelmat ja toimintamallit.

Leskinen päätti, että Kainuussa ei eletä vain rahalla, pitää myös uskoa itseensä. Hän esitti vetoomuksen erityisesti Kajaanin kaupunginjohtajalle Erkki Vähämaalle - "verbaaliakrobaatille" - että hän jaksaa viedä edelleen Kainuun nousun sanomaa eteenpäin.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |