Hyvin toimivalle osuuskunnalle on tärkeää, että sen jokaisen jäsenen sisällä asuu pieni yrittäjä. Sitä tulee myös jatkuvasti ruokkia esimerkiksi sopivalla koulutuksella.

Osuustoiminta tarjoaa oman toimintamallinsa ja omat etunsa muuhun yrittäjyyteen verrattuna. Esimerkiksi osuuskuntiin on helpompi tulla mukaan. Ne myös muodostavat yhteisöjä. Osuustoimintamalli on hioutunut 160 vuoden aikana monet käytännön koettelemukset kestäen.

Passiivisuus
suuri haaste

- Monessa osuuskunnassa on huomattu jäsenistön passiivisuus vaikuttaa omaan työllistymiseensä. Ollaan mukana vain siksi, kun joku on pyytänyt mukaan. Osuuskuntaa ei mielletä liikeyritykseksi, eikä itseä yrittäjäksi. Joka osuuskunnassa tulisi kuitenkin orastaa edes pieni yrittäjyyden siemen, projektipäällikkö Tarja Pahnila Pohjois-Suomen koulutuskeskuksen yrittäjäinstituutista katsoo.

Tarja Pahnila jatkaa projektissa Ari Loukasmäen työtä. Loukasmäki siirtyi lokakuussa Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen liiketoiminnan kouluttajaksi (OT 5/04).

Pahnila tekee omat havaintonsa Pohjois-Pohjanmaalla järjestämiensä koulutusten perusteella. Hän on myös haastatellut osuuskuntien jäseniä.

Pohjois-Pohjanmaan pienosuustoiminnan väkeä kokoontui lokakuussa Osuuskunta liikeyrityksenä -seminaariin Ouluun. Tavoite oli tehostaa osuustoimintaa. Seminaarin järjesti Pohjois-Suomen koulutuskeskuksen yrittäjäinstituutin hallinnoima Osuuskunta yritysmuodoksi -hanke. Tämä kaksivuotinen, osittain ESR-rahoitteinen hanke päättyy ensi heinäkuun lopussa.

Yrittäjyys
nousussa

Mukana koulutuksessa oli kaksitoista osuuskuntaa. Määrä edustaa noin kolmannesta alueen uusosuuskunnista. Pahnila kertoo ponnistelleensa 24-henkisen joukon paikalle saamiseksi. Hänen mielestään keskustelu oli toiveita herättävän vilkasta.

Osuuskunnissa oli sekä 1990-luvun lopulla että viime vuosina perustettuja osuuskuntia. Projektipäällikkö Pahnila on havainnut, että uudet osuuskunnat pyrkivät yrittäjämäisyyteen vakavammin kuin edeltäjät.

- Koulutuksessamme painotamme yrittäjämäisyyttä. Vanhemmat uusosuuskunnat keskittyivät jäsentensä työttömyysturvan säilyttämiseen, Pahnila vertaa.

Yrittäjäinstituutin koulutuksessa tähdätään yrittäjän ammattitutkintoon. Parhaillaan instituutti järjestää Oulussa kahta tällaista tutkintoon tähtäävää kurssia ja Pudasjärvellä yhtä. Toimiville osuuskunnille on suunnattu esimerkiksi markkinoinnin kehittämispaketteja.

Kolme kovaa
ratkaisee

Kauppatieteiden maisteri Jarmo Laukkanen selvitteli seminaarissa yrittäjyyttä osuuskunnassa. Hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutissa Mikkelissä sekä uusosuuskuntien neuvojana ja kouluttajana.

- Osuuskunnalle on tärkeää, että jokaisessa jäsenessä asuu pieni yrittäjä, Laukkanen tähdensi.

Laukkasen mukaan osuuskunnalta liikeyrityksenä vaaditaan samaa kuin muiltakin yrityksiltä: toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa.

Toisaalta osuuskunnan pitää tehdä myös 'sosiaalista tulosta' eli sitä, mitä keskeiset sidosryhmät odottavat. Tämä jäsenten odottama tulos ei ole aina rahana tai numeroina mitattavissa. Ne voivat odottaa esimerkiksi jäsentensä työllistymistä. Ensin on tiedettävä todelliset tavoitteet, sitten etsitään yhdessä keinot niiden saavuttamiseksi.

- Hallinnossa yhteistoiminnan pitää sujua osuuskunnan kokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan välillä. Kullakin näistä on toisistaan erottuvat tehtävät. Usein hallituksen rooli korostuu liikaa. Osuuskunnan kokouksen merkitystä suuntaviivojen ja hallituksen valitsijana ei saa unohtaa, Laukkanen opasti.

Osuuskunta siis pärjää hyvin, jos sen sisältä löytyy kolme kovaa asiaa: vähintään asiallinen taloudellinen tulos, sidosryhmien hoito ja hyvin toimiva hallinto. Tämän kolmijalan varaan toimintaa on hyvä rakentaa.

Hannu Kaskinen
M-M. Karjalainen