Nuoret ovat suursijoittajia Suurin osa nuorista ei miellä itseään sijoittajiksi. He tekevät
kuitenkin tärkeimmät sijoituspäätöksensä kahtenakymmenenä vuotena.
Minulle nuori näet tarkoittaa aikuista, alle 40-vuotiasta henkilöä.
Tuona aikana päätetään opinnot, perustetaan perhe, maksetaan
asuntolaina ja luodaan uraa.
Näillä joko tietoisesti tai vahingossa tehdyillä päätöksillä on
suuri vaikutus loppuelämään, jota keskimäärin kestää seuraavat 40
vuotta. Koulutus on Päätös opiskella korkeakoulussa, eli sijoitus koulutukseen, on
luultavasti tärkein yksittäinen sijoituspäätös, jonka nuori voi
tehdä. Tällä päätöksellä on kaksi erityistä piirrettä, jotka
erottavat sen muista sijoituksista: sillä on taattu tuotto. Lisäksi se
avaa monia erilaisia tuottomahdollisuuksia, toisin sanoen töitä. Sijoitus koulutukseen, kielistä matematiikkaan, historiaan ja
fysiikkaan, avaa mahdollisuudet toiseksi tärkeimpään sijoitukseen:
työmahdollisuuksiin Oulusta Shanghaihin joko oman tai toisen yrityksen
palveluksessa. Toista koulutusinvestointiin verrattavaa sijoitusta ei ole;
en tunne yhtään 3 - 5 vuoden tähtäimellä tehtävää investointia,
joka tuottaisi näin hyvin seuraavina 60 vuotena. Nuori maksaa Kun nuori astuu työelämään, hän alkaa maksaa palkastaan noin 22 %
eläkemaksuina. Valitettavasti suurin osa tästä menee muiden eläkkeiden
maksuun. Suomalaisissa eläkerahastoissa ei ole tarpeeksi varoja säästössä
nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksuun. Työssäkäyvien on näin ollen
maksettava jo eläkkeellä olevien eläkkeitä. Tästä syystä usein ihmettelen, miksi nuoret eivät vastusta
vanhempien jäämistä eläkkeelle ennenaikaisesti. Tämän päivän
eläkeläisillä on huomattavasti paremmat eläke-edut kuin mitä nuoret
aikanaan itse saavat. Mutta jos kukaan ei kerro tätä nuorille, kukapa valittaisi?
Eläkejärjestelmiä pitää jatkuvasti valvoa ja arvioida, jotta
työssäkäyvien ja eläkeläisten vastakkaiset edut tulisivat
huomioiduiksi. Tosiasiassa vanhukset ovat liian heikkoja valittaakseen
liian pienistä eläkkeistä ja nuoret taas eivät välitä. Summa, joka jokaisen tulisi säästää eläkettään varten, on noin
12 % palkasta koko työuralta. 40 vuoden säästämisellä voi saavuttaa
20 - 30 vuodeksi kohtuullisen eläkkeen, jos säästöt tuottavat koko
ajan hieman yli inflaation. Tuottoja voivat kuitenkin huomattavasti vähentää varainhoitajan
veloittamat korkeat palkkiot tai hänen tehottomuutensa varojen
sijoittamisessa. Nämä voivat pienentää eläkevarojen tuottoja jopa
kolmannekselle. Tästä syystä varainhoitajien ja eläkeyhtiöiden
toimintaa tulee säännellä ja valvoa. Valitus ei auta 50 vuoden päästä, kun eläkeläinen huomaa
eläkkeensä oletettua pienemmäksi. Eikä tämä ole mikään
tyhjänpäiväinen väite. Ongelma on jo realisoitunut monissa Euroopan
maissa. Asuntoni Kolmas iso investointi on asunnon osto. Asunnon omistaminen on
kallista, mutta tarpeellista. Tarvitset asuinpaikan, ja kun ostat oman,
joudut säästämään pystyäksesi maksamaan asuntolainasi. Omistaminen
antaa turvallisuutta. Syyttä ei sanota: "Kotini on linnani".
Lisäksi oma asunto mahdollistaa keskittymisen tärkeämpiin haasteisiin
elämässä. En yritä sanoa, että vuokralla asuminen olisi aina huono vaihtoehto.
Se tarjoaa lyhyemmän aikavälin ratkaisun tietynlaisessa
elämäntilanteessa. Monet nuoret eivät halua sitoutua yhteen
työpaikkaan tai paikkakuntaan. Vuokraaminen on tällöin hyvä
vaihtoehto, mutta pitkällä tähtäimellä oman asunnon maksaminen on
järkevämpää kuin vuokran maksaminen toiselle. Vuokrahan sisältää
lähes aina lainan pääoma- ja korkokustannukset. Mieluimmin maksan
itselleni. Lapset: tulevat Sitten onkin vuorossa seuraava todella iso "investointi",
lapset. Siihen tarvitaan rahaa ja aikaa mutta mikä onkaan
"tuotto". Yhteiskunta ei kehity ja kasva ilman uusia sukupolvia,
jotka ovat olennainen aines ensimmäiseen ja toiseen investointiin. Kuka muu maksaisi eläkkeitäsi, kun jäät eläkkeelle tai kuka
ostaisi asuntosi, kun mahdollisesti siirryt vanhustentaloon. Ovathan
lapset loistava sijoitus myös ei-materiaalisessa mielessä, mutta tämä
on kolumni sijoittamisesta, ei sosiaalinen mielenilmaus. Kysymykset, palautteet ja kommentit pörssikolumnistillemme pyydämme
osoitteella: mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi |
|||
| Sivun alkuun | |