Lainsäädäntö ei saa vaikeuttaa osuuskuntien kasvua

Niin suomalaisten kuin muidenkin eurooppalaisten tuottajaosuuskuntien haasteena on kaupan koon kasvaminen ja markkinoiden avautuminen. Asiakkaina olevat suuret jopa globaalisti toimivat supermarketketjut vaativat globaalia otetta myös osuuskunnilta. Osuuskuntien on kasvettava kaupan mukana tai ne jäävät pieniksi paikallisiksi toimijoiksi. Ollakseen varteenotettava tavarantoimittaja toimituskyvyn, joustavuuden ja -varmuuden on oltava entistä parempi. Tarvittavan toimituskyvyn ja kustannustehokkuuden aikaan saamiseksi osuuskuntien on tehtävä yhteistyötä ja tarvittaessa yhdistyttävä. Tämä tuli täysin selväksi lokakuussa järjestetyssä Copa-Cogecan konferenssissa Strasbourgissa, jossa tarkasteltiin eurooppalaisen elintarvikeketjun elinehtoja osana maailmantaloutta. 
Kyse ei ole vain voimasta vaan myös taktiikasta. Pitää olla dynaaminen ja joustava. Pitää tunnistaa ja hyödyntää omat kilpailuedut ja uudet mahdollisuudet. Tuotemerkkistrategian tulee olla kunnossa. Tarvitaan paljon työtä ja tutkimusta. On tarvetta koulutukseen ja keskusteluun.

siakkaiden tarpeisiin vastaaminen ei ole yritysmuotokysymys. Osuuskuntien osaamisen, tuotekehityksen, volyymien ja tuotantokustannusten täytyy olla vähintään samalla tasolla muiden kilpailevien toimijoiden kanssa. Asiakas kysyy hintaa, laatua ja toimitusvarmuutta, ei selityksiä. Osuustoimintasektorilta vaaditaan jatkuvaa rakenteiden kehittämistä ja parempaa tehokkuutta. 
Suomalaiset osuuskunnat ovat lähteneet kansainvälistymään metsäteollisuutta lukuun ottamatta vasta 1990-luvulla. Tätä ennen ne toimivat pitkään säädellyillä kotimarkkinoilla. Tämä osaltaan mahdollisti osuuskuntien kasvun ja kehittymisen vahvoiksi toimijoiksi. 
Vahvasta osuustoimintaliikkeestä on tullut jopa kansallinen kilpailuetu niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti, kun Suomeen ankkuroituneilla osuuskunnilla on erityinen kiinnostus investoida Suomeen, kehittää suomalaisia voimavaroja ja työllistää Suomessa.

un osuuskunnat nyt ovat maailmankaupan yhä kasvavan vapautumisen edessä, niin eikö osuuskunnille tänä nopean kasvun, kehityksen ja kansainvälistymisen aikana olisi turvattava jos ei erityisen hyviä edellytyksiä niin ainakin tasavertaiset toimintaedellytykset siten, että osuuskuntien kasvulle ja kehitykselle ei aseteta erityisiä esteitä.
Valitettavasti näin kuitenkin on. Osuustoiminnan voimallisesta vastustuksesta huolimatta tämän vuoden alusta alkaen voimassa ollut yritys- ja pääomaverotus sai aikaan verotuksellisesti listaamattomia osakeyhtiöitä epäedullisemman aseman kerätä ja säilyttää omaa riskipääomaa kasvun ja kehityksen tueksi.
Korjaus on tarpeen. Osuuspääoman koron verotusta on muutettava siten, että pääoman maksaminen kasvuhakuiselle osuuskunnalle on yhtä houkuttelevaa kuin listaamattomalle osakeyhtiölle. Sellaista ajatusta, että osuuskuntaa ei olisikaan tarkoitettu myös pääomavaltaisella toimialalla toimivan kasvavan yrityksen yritysmuodoksi, ei voi mitenkään perustella saatikka hyväksyä.

oinen korjattava osuuskuntien kasvua rajoittava - ja suorastaan estävä - asia on relevantin markkina-alueen määritelmä. Jotenkin on ratkaistava kysymys, miten pohjoiseurooppalainen kasvuhakuinen yritys voi vahvistua ja saavuttaa kansainvälisillä markkinoilla välttämättä tarvittavaa volyymia ja markkinavoimaa. Nykyinen kilpailusäännösten tulkinta kun panee samaan sarjaan monikansallisen jätin ja suomalaisittain suuren, mutta kansainvälisessä mittapuussa pienen yrityksen. Urheilussa on ikimuistoiset ajat ymmärretty, että kääpiösarjan ja raskaan sarjan ottelijaa ei panna samaan kehään.
Kolmas asia on osuuskuntien liittymismaksulle määrätty arvonlisävero. Liittymismaksu on yksi osuuskunnan pääomituskeino. Se on osuuskunnan kannalta siinä suhteessa erityisen merkityksellinen, että sitä ei makseta jäsenen erotessa takaisin, vaan se jää vahvistamaan osuuskunnan vakavaraisuutta ja investointikykyä. Yrityksen pääoman kerääminen ei saisi olla arvonlisäveron alaista toimintaa. Tässä tapauksessa se sitä kuitenkin jostain syystä on. Epäkohtaan tulee saada korjaus.

ellervo ja osuuskunnat työskentelevät sen eteen, että poliittiset puolueet huomioisivat osuustoiminnan oikeutetut tarpeet. Valtiontaloudellisesti kyseessä ovat pienet rahat, mutta osuustoiminnan kehittymiselle on kyse isoista asioista. 
Lähestymme asiassa poliittisia vaikuttajia eri puolueissa niin, että ongelmakysymykset voitaisiin ratkaista viimeistään vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen toimenpitein.

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |