OP-JOHTAJILLA
parhaat tienestit

Monet lehdet pullistelivat uutisia Suomen rikkaimmista ja hyvätuloisimmista, kun viime vuoden verotustiedot marraskuun alussa tulivat julkisuuteen.

Osuustoimintayritysten johtajia ei tasavallan rikkaimpien listoilta yleensä löydy, vaan siellä loistavat enemmänkin monet kilpailijoiden ykkösnimet Sammon Björn Wahlroosista alkaen. Mutta parhaiden ansiotulojen listoilla osa heistä näyttää pärjäävän vallan mainiosti.
 
Erityisesti Osuuspankkikeskuksen ja OKOn ylimmät johtajat näyttävät nostaneen reippaasti palkkatulojaan vuonna 2004. Suomalaisten osuustoimintajohtajien kovimmat tulot on saanut pääjohtaja Antti Tanskanen, jonka tienestit nousivat yli 1,6 miljoonaan euroon. Nousua edellisvuodesta oli 63 %. 

Toissa vuonna Tanskanen oli eniten palkkaa saaneiden suomalaisten listalla 29:s; nyt hän nousi sijalle 16. Muutamat osuustoiminnan ulkopuoliset yritysjohtajat olivat nostaneet ansioitaan vielä enemmän. Kärjessä oli Metson Jorma Eloranta (213 %) ja kakkosena Eero Heliövaara (137 %), joka nyt jätti paikkansa OKOn ostettua Pohjolan.

Fortumin optioistaan kuuluisaksi tullut Mikael Lilius tienasi palkkatuloina ja optioina yhteensä lähes 3,6 miljoonaa euroa. Palkankorotus oli 83 %. Veroja Lilius maksoi huikeat pari miljoonaa euroa.

Vertailua kilpailijoihin

Kolmanneksi eniten palkankorotuksia oli saanut UPM:n toimitusjohtajaksi ylennyt Jussi Pesonen (89 %) ja neljänneksi Keskon Matti Honkala (87 %). Pesonen tienasi 856 479 ja Honkala rapiat miljoona euroa. 
UPM:n Juha Niemelä tienasi ansiotuloina lähes 1,4 miljoonaa ja Stora Enson Jukka Härmälä 848 196 euroa. Nordean Markku Pohjola kuittasi puolestaan 639 295 euroa. 

Sammon Björn Wahlroos sai ansiotuloja 862 265, mutta pääomatuloja peräti 24 miljoonaa euroa, millä hän kipusi tasavallan kolmanneksi Aatos Erkon ja Jussi Salonojan jälkeen. Lisäksi Wahlroosilla oli verotettavaa varallisuutta 83 miljoonan euron edestä. Sillä hän pääsi maan rikkaimpien listalla kolmanneksi Aatos Erkon ja Per Hartwallin jälkeen. 

SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo tienasi vain 358 300 euroa. Keskon Matti Honkala ja jopa Lidlin Antti Tiitola (381 724 euroa) pyyhälsivät ohi. Neilimon harmia kuitenkin lieventänee 18 %:n palkan nousu.

Kokosin alle Taloussanomien julkaisemalta listalta suomalaisen osuustoiminnan parhaiten palkatut julkkikset. Kolmensadan joukosta heitä löytyi vain seitsemän. Optiotulot selittävät esim. Keijo Mannerin nousun listalle.

Suomesta löytyy useita varsin suuria ot-yrityksiä, joiden johtajia ei kuitenkaan näillä listoilla tapaa näkyä. Se ehkä kuvastaa tiettyä pidättyvyyttä yritysten hallinnossa. Sama on tullut aiemmin osin näkyviin myös suhtautumisessa muutamiin löysäkätisiin optioihin. Se on tervettä talonpoikaisjärkeä.

Tämän aineiston perusteella en vielä pysty päättelemään sitä, onko osa johtajista jopa jonkinlaisessa palkkakuopassa kilpailijoihin nähden vai ei. Sekin on mahdollista. Suurempaa aivovuotoa kilpailijoiden leipiin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole havaittavissa. Tapahtuneet muutamat harvat yksittäiset johtajien siirtymiset ovat yleensä johtuneet joko uralla etenemisestä tai sitten firman sisällä ilmenneistä vakavista näkemyseroista. 

Verotus tasoittaa

Osuustoimintanaisia ei näiltä listoilta juuri löytynyt. Lähinnä huippua on OKO:n pankinjohtaja Helena Walldén 337 867 euron ansiotuloilla. 

On kysytty, onko jonkun työ todellisuudessa jopa satoja kertoja arvokkaampaa kuin toisten. Huippujohtaja voi tienata yhdessä päivässä helposti sen, mitä esimerkiksi joku päiväkodin työntekijä koko vuodessa. Suuryritysten johtajilla toki on vastuuta useimmiten tuhansista alaisista, mutta vastuuta ihmisistä kantavat konkreettisesti myös monet alipalkatut työntekijät esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. 

Suomen kansan luontainen kateus - tai epäilys herrojen suhteen - tietysti joudutaan päätöksiä yritysten hallinnossa nuijittaessa ottamaan hieman huomioon, vaikkei sellainen näitä asioita saisi ratkaista. Nykyinen progressiivinen verotushan näitä eroja huomattavasti tasoittaa; siitä ei ole syytä luopua. 

Suomalaisen palkansaajan ansiotulot kohosivat viime vuonna keskimäärin 3,4 % ja lisäksi verotus keveni 0,7 prosenttiyksikköä. Olemme siis eläneet varsin hyvää aikaa. Keskimääräinen palkka oli noin 30 000 euroa vuodessa. Mutta nämäkin luvut kuvaavat hyvinvoivaa Suomea unohtaen sen, että osa kansasta joka tapauksessa tippuu työttöminä, sairaina ja köyhinä edelleen hyvinvoinnin ulkopuolelle.

Sankariveronmaksajia

Osuustoiminnan kulttuuriin kunnia-asiana kuuluu myös verojen asianmukainen maksaminen yhteiseksi hyväksi. Antti Tanskasen veroprosentiksi muodostui 53 %, samoin kuin Osuuspankkikeskuksen toimitusjohtaja Reijo Karhisen, joka tuli listalle osuustoiminnan kakkoseksi. 

Hyviä veronmaksajia valtio ja vielä selvemmin kunnat entistä kipeämmin tarvitsevat. Sankariveronmaksajia osuustoiminnastakin siis löytyy. Siihen kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Monta lasten, sairaiden tai vanhusten hoitajaa näidenkin herrojen verotuloilla kustannetaan. 

Kaikki tällaiset rikkaiden listat ovat kovasti pääkaupunkiseutukeskeisiä. Verotettavat tulot ja varallisuus ovat keskittyneet etenkin Helsinkiin, Espooseen ja Kauniaisiin. Maaseutukunnat hyvin harvoin pääsevät varakkaimpia verottamaan. Halikon kunta kuitenkin lienee tyytyväinen saatuaan asukkaakseen kartanonomistaja Björn Wahlroosin.

Toimivaan kansanvaltaiseen systeemiin ehdottomasti kuuluu myös avoin julkinen kontrolli. Se ikään kuin lieveilmiönä tarkoittaa myös ”juorulistojen” julkaisemista, vaikkeivät kaikki niistä varmasti pidä. Mutta kyllä rikkaat sen hyvin kestävät kerran vuodessa.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Lähde: Taloussanomat 2.11.2005 (300:n parhaiten palkatun lista)

| Sivun alkuun |