Suomen suurin verkosto

Hyvä tietokilpailukysymys on, mitkä ovat maailman suurimpia eläviä organismeja. - Niitä ovat haapapuulehdot. Haapa on erikoinen puu, sillä juuristonsa kautta se on jatkuvasti elävässä yhteydessä kaikkiin muihin samassa lehdossa kasvaviin lajitovereihinsa. 

Siksi haavan hävittäminen pihasta tai metsästä onkin todella epätoivoista puuhaa. Onneksi enää ei tarvitse yrittää, sillä nopeasti kasvavat haapapuut voi myydä Metsäliitolle, jonka tytäryhtiö M-real on kehittänyt oivan tekniikan tehdä siitä mitä parhainta paperia. Jäsenlähtöinen innovaatio toimii. 

Yhteistä 
jäsenistöä

Haapa voisi olla hyvä tunnuspuu myös koko suomalaiselle osuustoiminnalle, jonka eri haarat paljolti yhteisen jäsenistönsä kautta ovat jatkuvasti elävässä yhteydessä toisiinsa. Yhteyttä ei vain käytännössä useimmiten havaita, kun jokainen yritys sivuilleen vilkuilematta tiukasti painaa eteenpäin omalla alallaan, kuten asiaan kuuluu. 

Kun Antti Tanskanen maalaa OP-ryhmän seinää Pohjolan sinisellä, niin Kari Neilimo maalaa SOK:n seinää Suomen lipun sinisellä toisen kadun puolella, mutta samassa korttelissa kuitenkin. Korttelin sisätiloissa asuu paljon yhteistä jäsenistöä niin OP-ryhmälle, S-ryhmälle kuin monille muillekin suomalaisille ot-yrityksille.

Suomen suurin sosiaalinen verkosto on osuustoiminta. Eri sektoreiden yhteydet eivät varmaankaan ole yhtä tiiviit kuin haapalehdossa, mutta samansuuntaisena ilmiönä se tulee näkyviin. OP-ryhmän ja SOK:n viimeaikainen eteneminen eivät jää ainoiksi suuriksi uutisiksi, jotka yllättävät. 

Nousukierre ja 
katu-uskottavuus

Menestys tai menetys yhdellä toimialalla heijastuu väistämättä myös muille osuustoimintasektoreille. Niinpä keskusteluyhteyksien ylläpitäminen ja vaaliminen eri sektoreiden välillä on aina tarpeen. Ja mieluummin ainakin hieman talvisodan ”Kaveria ei jätetä” -hengessä, eikä 1990-luvun armottomassa ”Kaverille ei jätetä” -hengessä.

Kuten haapapuulehto niin myös suomalainen osuustoimintaliike kasvaa pääasiassa ihmissilmältä piilossa sen juuristossa eli yhteisessä jäsenistössä. Olisi vakava virhe jättää tämä täysin huomiotta yritysten strategioissa. Myös vuorovaikutusta perinteisen ja uusosuustoiminnan välillä kannattaa edistää niillä alueilla, joille pienosuustoimintaa on ehtinyt kehittyä.

Jokaisen ot-sektorin kannattaa aidosti iloita myös muiden menestyksestä ja pitää asiaa myös esillä omassa toiminnassaan. Jokainen yritys ehdottomasti toimii itsenäisesti, jokaisella on oma selkeä vastuunsa. Mutta toivottavasti myös laajempia kokonaisuuksia ymmärretään, kun nuija heiluu päätöksenteon tahtiin osuustoimintayrityksissä eri puolilla. 

Siksi myös vapaalla tarinoinnilla on kasvavaa merkitystä. Tavallisilla kansalaisilla, kuluttajilla ja jäsenillä on nykyään jo paljon valtaa ratkaista, mikä menestyy ja mikä ei. Meidän tarinamme ei pidä olla se huonoin, jota kansa tulevina vuosina kertoo. Osuustoiminnalla on sekä kestävät juuret että kantavat siivet niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Mauno-Markus Karjalainen

| Sivun alkuun |