Uutta hyvinvointia osuustoimintamallilla
SUOMI PONNISTI MAAILMAN YKKÖSEKSI
KYMMENESSÄ VUODESSA
Suomalaisen osuustoimintaväen pitkään odottama uutinen maailmalta kuultiin viimein tänä syksynä. Suomi on nyt virallisestikin todistettu maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi, kun tiedot suhteutetaan eri maiden kansantalouksien kokoon.
Toki Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on ennenkin tilastoja julkaissut. Mutta nyt saatiin ensimmäisen kerran kansainvälisesti riittävän vertailukelpoinen, kattava ja ajantasainen raportti, joka menee yksiin myös aiempien Osuustoiminta-lehden selvitysten kanssa.
Hyvinvointia kestävämmin
ICA:n kovan työn vaatinut vertailu osoittaa ainakin osuustoimintamallin kestävyyttä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Vertailun tekijät, johtajat Garry Cronan ja Hans Dahlberg katsovat, että osuustoimintayritykset luovat jäsenomistajilleen ja toimintaympäristöönsä hyvinvointia kilpailijoitaan pitkäjänteisemmin.
He vetoavat esimerkiksi siihen, että suuri osa Global 300 -listan osuustoimintayrityksistä on toiminut yli 100 vuotta. 90 % niistä oli perustettu jo vuoteen 1980 mennessä. Fortune 500- tai FT Global 500 -listoilla olevista kilpailevista yrityksistä valtaosa on huomattavasti nuorempia.
Cronan ja Dahlberg puhuvat arvopohjaisesta, asiakkaidensa omistamasta yritystoiminnasta, jonka keskiössä ovat osuustoiminnan sosiaaliset ja eettiset periaatteet. Se on heidän mielestään "maailmantaloudessa piilevä jättiläinen", jonka arvoa ei vielä yleisesti ole huomattu. Kilpaileva sijoittajavetoinen osakeyhtiömalli vie jatkuvasti leijonanosan esimerkiksi tutkimuksen, opetuksen ja median huomiosta.
Vuoden 1997 selvitys: Suomi yksi vahvimmista
Syksyllä 1997 lähdin vertailemaan ICA:n tietoja suhteuttamalla niitä kunkin maan väkilukuun yhdessä tutkija Shimelles Tenawin kanssa Helsingin yliopistosta. Vertailimme silloin mm. osuuskuntien liikevaihtoa suhteessa väkilukuun, osuuskuntien jäsenmäärää eri maiden väestöstä ja osuuskuntien suhteellista työllistävyyttä.
Selvityksestä syntynyt artikkeli julkaistiin Osuustoiminta-lehdessä 6/1997. Myöhemmin olemme voineet palata siihen pari kertaa uusin tiedoin ja kommentein. Kansainvälisten vertailutietojen puutteellisuus ja myöhässä saaminen ovat tällä välin jo ehtineet harmittaakin.
Silloisen selvityksen tiedot olivat vuodelta 1995. Tulos Suomen kannalta oli vielä osin epävarma. Kirjoitimme, että "osuustoiminnan vahvuudessa Suomi kilpailee Sveitsin, Tanskan, Kanadan, Yhdysvaltain ja etenkin Japanin kanssa maailman ykköstilasta". Eri kriteereillä saimme nämä johtavat maat keskenään erilaiseen järjestykseen.
Suomi ykköseksi, Uusi-Seelanti kakkoseksi
Nyt saatujen vuoden 2004 tilastojen perusteella Suomi on noussut kärkeen, vaikka silloiset ja nykyiset vertailuperusteet eroavatkin toisistaan.
Nyt tekemässämme selvityksessä keskityimme niihin tietoihin, jotka ICA:n aineistosta parhaiten ovat verrattavissa: osuustoimintayritysten liikevaihtoihin ja yritysten määrään tällä listalla. Edellinen tieto voidaan suhteuttaa kunkin maan bruttokansantuotteeseen ja jälkimmäinen asukaslukuun. Molemmilla kriteereillä suomalainen osuustoiminta on nyt maailman ykkönen.
Jäsenmääriä ei tällä kertaa mitattu. Mutta silläkin tavalla Suomi todennäköisesti olisi noussut vähintään mitalisijoille, sillä suomalaisten osuuskuntien ja keskinäisen vakuutustoiminnan yhteinen jäsenmäärä rikkoi viime vuoden vaihteessa kuuden miljoonan rajan. Yleensä suomalaisilla on 2 - 4 jäsenyyttä eri osuustoimintayrityksiin.
Liikevaihtomittarilla Suomen jälkeen kakkoseksi on kivunnut Uusi-Seelanti. Sveitsi on säilyttänyt paikkansa kolmanneksi vahvimpana osuustoimintamaana. Myös muut pohjoismaat ovat pitäneet pintansa. Niin ikään Yhdysvalloissa osuustoiminta on edelleen vahvaa ja monipuolista.
Elintarviketeollisuus vahvin toimiala
Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA edustaa 230 osuustoimintajärjestöä 92:sta maasta. Kolmensadan suurimman osuustoimintayrityksen joukkoon pääsi yrityksiä yhteensä 28:sta eri maasta. Niistä peräti 15 tuli Euroopasta.
Maanosittain tarkastellen heikoin tilanne vallitsee puolestaan Afrikassa; sieltä ei ole päässyt yhtään yritystä 300 suurimman joukkoon. Sen sijaan intialaisia ja kiinalaisia osuustoimintayrityksiä listalta löytyy jo useita. Esimerkiksi Intian suurin elintarvikkeiden jalostaja on viljelijöiden muodostama osuuskunta.
Maatalous ja elintarviketeollisuus on listalla selvästi vahvin toimiala, sillä kolmannes suurimmista osuustoimintayrityksistä edustaa sitä. Seuraavana ovat osuuskaupat neljänneksen osuudella ja kolmantena keskinäinen vakuutustoiminta 21,8 prosentilla.
300 suurimman osuustoimintayrityksen yhteinen liikevaihto oli noin 1000 miljardia dollaria (USD) vuonna 2004. Se on samaa luokkaa kuin Kanadan koko bruttokansantuote. Kanada oli Maailmanpankin tilastoissa yhdeksänneksi suurin kansantalous samana vuonna. Tekijöiden mukaan tämäkin osoittaa, ettei osuustoiminta ole mikään marginaali-ilmiö nykypäivän maailmassa.
Suomi vahva kaikilla pääsektoreilla
Suomen vahvuutta selittää etenkin se, että meillä löytyy vahvoja omien alojensa kärkiyrityksiä niin tuottaja-, kuluttaja- kuin palveluosuustoiminnasta.
Suomalainen tuottajaosuustoiminta pitää sisällään elintarvikealan ja kotieläinjalostuksen osuuskunnat sekä Metsäliiton. Kuluttajaosuustoiminta tarkoittaa osuuskauppoja ja niiden omistamia tytäryrityksiä. Palveluosuustoimintaan luemme osuuspankit, paikallisosuuspankit ja keskinäisen vakuutustoiminnan.
ICA:n tilastot osoittavat keskinäisen vakuustoiminnan vahvuutta myös maailmalla, vaikka eräiden keskinäisten yritysten omistuksesta joudutaan maailmalla parhaillaan taistelemaan samaan tapaan kuin meillä kiisteltiin Suomi-yhtiön omistuksesta 1990-luvun lopulla. Kiistan toinen osapuoli oli silloin Pohjola, joka yritti kaapata asiakasomistajien vuosikymmenten aikana keskinäiseen yritykseen kerryttämän mittavan omaisuuden. Lopuksi Pohjola itse kuitenkin ostettiin OKO:n omistukseen viime vuonna.
Kilpailu vahvistanut, uutta kasvua tulossa
Osuustoimintaryhmien sisältä löytyy nykyisin myös selvää keskinäistä kilpailua, mutta tänään Suomessa se yleensä katsotaan asiaan luonnostaan kuuluvaksi. Kilpailu on myös kasvattanut yhteen laskettavia liikevaihtoja ja markkinaosuuksia.
Suomessa näkyy myös ilmiö, joka ei maailman suurimpien yritysten listoille yllä vielä pitkään aikaan. Meiltä nimittäin löytyy myös uutta kasvua: pienosuustoimintaa. Uusia osuuskuntia on perustettu Suomeen viime vuosina keskimäärin noin 200 vuodessa.
Uusosuustoimintaakaan ei kaikista maista löydy, vaikka sellaisen tarve myös maailmalla - ja erityisesti kehitysmaissa - on jopa polttava. Yhdistyneet Kansakunnat, maailman työjärjestö ILO ja myös EU ovat viime vuosien kannanotoissaan asettuneet selkeästi tukemaan osuustoiminnan kehittämistä.
Palveluiden turvaamista, markkinoiden tasapainottamista
Vesiosuuskuntien perustamisbuumi on ollut merkillepantavaa viimevuosien aikana. Toisaalta menetyksiin voidaan laskea sähköosuuskuntien vähentyminen parissakymmenessä vuodessa. Kuusi sähköosuuskuntaa maassa kuitenkin toimii, niistä suurimpana 12 paikallisen osuuskunnan muodostama Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö.
Tänä syksynä sähkön hinnan kovasti noustessa sähköosuuskuntiakin on jälleen ehditty kaipaamaan takaisin tasapainottamaan markkinoita ja takaamaan niille riittävä kilpailu kuluttajien hyväksi.
Esimerkiksi amerikkalaisille on tyypillistä, että paikalliset ihmiset omistavat itselleen elintärkeät laitokset - kuten sähkön, puhelimen ja vedenjakelun -osuuskuntiensa kautta, ja haluavat niistä yleensä myös pitää kiinni. Kova kapitalismi opettaa näkemään osuustoiminnan arvon.Nyt tulleesta tunnustuksesta me suomalaiset voimme olla aidosti ylpeitä. ICA aikoo jatkaa Global 300 -listan päivittämistä myös tulevina vuosina. Eikä suomalainen osuustoimintaväkikään laakereille aio jäädä lepäämään.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n julkaisema tuore tilasto laajoine taustatietoineen on luettavissa osoitteessa: www.global300.coop. Samasta osoitteesta (lisäyksellä: /country) löytyy myös eri maita vertaileva ja osuustoiminnan liikevaihdon bruttokansantuotteeseen ja väestömäärään suhteuttava graafi "Turnover and Number of Businesses in Terms of GDP and Population, by Country", jossa suomalainen osuustoiminta on komeasti ykkösenä, Uusi-Seelanti kakkosena ja Sveitsi kolmantena.
Lisätietoja:
Sami Karhu
osuustoimintajohtaja, Pellervo-Seura ry
sami.karhu@pellervo.fi
puh. 4767 5502 tai 0400 - 545 989
| Sivun alkuun |