160-miljoonaisen osuustoiminnan
uusi ääni Euroopassa  

Euroopan osuustoiminta tiivisti rivejään marraskuussa Manchesterissä Iso-Britanniassa Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n Eurooppa-konferenssissa. Kansainvälisen osuustoimintaliiton eurooppalaiset jäsenet sekä osuustoiminnan toimialajärjestöjen yhteiselin CCACE yhdistyivät Cooperatives Europe (Euroopan osuuskunnat) -järjestöksi.

Tarkoitus on luoda voimakas eurooppalainen järjestörakenne osaksi ICA:ta. Nyt tavoitellaan yhtä strategista ääntä osuustoiminnalle, mutta kuitenkin niin, että eri toimialajärjestöillä on itsenäinen asema omissa asioissaan.

Prosessi alkoi jo 20 vuotta sitten, kun EU-parlamentti ilmoitti, että se haluaisi tietää enemmän ja kootummin osuuskunnista. Euroopan poliittisen jakautumisen vuoksi idän ja lännen osuustoiminta olivat toimineet erillään. Silloin tiiviit yhteiset eurooppalaiset rakenteet eivät olleet mahdollisia.

Nyt voimia on syytä koota yhteen Uralilta Atlantille, kun valtaosa osuuskuntiin vaikuttavasta lainsäädännöstä tulee EU:sta, valtaosa Euroopasta on EU:ssa ja EU:n ulkopuolinen Eurooppa toimii yhä tiiviimmin EU:n kanssa.

Cooperatives Europella on 171 jäsenyhteisöä 37 maasta. Nämä edustavat 256 000 osuustoiminnallista yritystä, 160 miljoonaa jäsenyyttä ja 5,4 miljoonaa työpaikkaa.

Pellervo-Seura ry ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL ry ovat Cooperatives Europen jäseniä. Myös mm. osuuskauppojen EU-järjestö Euro Coop ja työosuuskuntien Cecop ovat jäseninä. Tuottajaosuuskuntien EU-järjestö Cogeca päättää jäsenyydestään ensi vuoden alussa.

Yhdistyminen auttaa myös vastaamaan kysymykseen, keitä me osuuskuntaihmiset eri puolilla Eurooppaa oikeastaan olemme! Kysymys on todella ajankohtainen myös Pohjolassa. Arla osti osan Ingmanin meijeritoiminnasta ja HK Ruokatalo on ostamassa Swedish Meatsin. Marraskuussa astui voimaan uusi Eurooppaosuuskuntalaki. Osuustoiminnallinen liiketoiminta kansainvälistyy nopeasti.

Cooperatives Europen päätavoitteet ovat vahvistaa osuustoiminnan asemaa EU:n päätöksenteossa, tukea osuustoiminnan kehitystä laajentuvan yhteistoiminnan avulla sekä edistää osuustoiminnan identiteettiä, näkyvyyttä ja imagoa. EU:n päätöksenteossa huomio suuntautuu lähtökohtaisesti kaikkeen yritystoiminnan sääntelyyn, mutta erityisesti kilpailupolitiikkaan ja -lainsäädäntöön, eurooppaosuuskuntalakiin, kirjanpitolainsäädäntöön sekä kehittämisrahojen saamiseen myös osuustoiminnan edistämiseen.

Osuuskuntien tulee olla yhtä tehokkaita kuin sijoittajavetoistenkin yritysten. Silti niiden pitää olla enemmän sosiaalisia, rakentaa siltaa sukupolvien välille ja hakea tasapainoa ympäristönsä kanssa. Osuuskunnilla on kestävä arvopohja, joka nojaa ihmisten väliseen tasa-arvoon ja yhteisvastuuseen. Osuuskunnat vaativat tunnustusta ja tunnettuisuutta. Liikkeen ulkopuolella olevat eivät juuri tunne osuustoiminnan arvoja ja tavoitteita. Tietoa pitää yhdessä lisätä.

Eurooppalainen osuustoiminta katsoo, että poliitikkojen ja virkamiesten tulee ottaa osuuskunnat vakavasti osana Euroopan taloutta. Ja näiden uskotaan huomioivankin, kunhan saavat riittävästi tietoa asiasta. Nyt osakeyhtiömalli hallitsee liian vahvasti päätöksentekijöiden mieltä.

Monet edelleen aliarvioivat osuustoiminnan merkitystä väittämällä virheellisesti, että osuuskunnat ovat pieniä, heikkoja ja vähämerkityksellisiä. On myös eri puolilla Eurooppaa tyypillistä, että osuustoiminta sektoroidaan jonkin toimialan sisään, eikä haluta nähdä osuustoimintaa kokonaisuudessaan.

Tätä käsitystä on muutettava. Osuustoiminta on toinen kansainvälinen yritystoiminnan malli osakeyhtiömallin rinnalla. Se on yhtä ajankohtainen kuin 160 vuotta sitten, kun Rochdalen - 15 km Manchesteristä pohjoiseen - tekstiilityöntekijät kehittivät nykyaikaisen osuustoiminnan toimintaperiaatteet, joiden ytimessä ovat jäsen ja ääni -periaate, voitonjako palvelujen käytön suhteen ja rajoitettu osuuspääoman korko.

On tärkeää, että maailmanjärjestö ICA on yhtenäinen ja toimintakykyinen erityisesti nyt globalisaatiossa. On tärkeää, että Euroopan osuustoiminnalla on aluetasolla jäntevää ja kustannustehokasta toimintaa. On hyvä, että osuustoiminnan Eurooppa-järjestöt koordinoivat toimintaa keskenään ja ICA:n kanssa.

Osuustoimintaliikettä saa syyttää maailmanparantamisesta. Se on kansainvälisen ja juuriltaan yhteiskuntareformistisen liikkeen erottamaton osa. Mutta oikoteitä parempaan ei ole: on työskenneltävä kovasti, on oltava yhteisöllistä mieltä ja on oltava kärsivällinen.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |