 |
Kokoomus ja Keskusta puolesta, SDP vastaan
Puoluekentän laaja tuki
osuuskorkojen veronalennukselle
Enemmistö puolueista kannattaa korjausta osuuspääomien koron verokohteluun. Kolmesta suuresta Kokoomus ja Keskusta antavat tukensa osuuskoron veronalennukselle. SDP ei näe syytä alennukseen, mutta kannattaa osuuspääoman koron verokäsittelyn muuttamista vieraan pääoman korkoon verrannolliseksi.
Muista puolueista Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset kannattavat selvimmin muutosta. RKP on ollut myötämielinen, mutta ei usko asian tulevan esille hallitusohjelmassa. Vihreät eivät pidä korjausta mahdottomana, ja Vasemmistoliitto on ainakin valmis keskusteluihin.
 Jarmo Korhonen, Keskusta  Maarit Feldt-Ranta, SDP  Taru Tujunen, Kokoomus  Aulis Ruuth, Vasemmistoliitto  Ari Heikkinen, Vihreät  Ulla Achrén, RKP  Hannu Purho, Perussuomalaiset  Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit |
Osuustoiminta -lehti kysyi kaikkien eduskuntapuolueiden kantoja osuuspääomien koron verokohteluun. Osuuskunnat ovat kritisoineet veroa siitä, että kun listaamattomista osakeyhtiöistä saa nostaa osinkoja verotta 90 000 euroon saakka, osuuskunnista osuuspääoman korkoa saa nostaa verotta vain 1500 euroon saakka.
Kaikki eduskuntapuolueet vastasivat lehtemme sähköpostikyselyyn. Puolueilta kysyttiin, tuntevatko ne asian ja mitä mieltä siitä ovat. Lisäksi tiedusteltiin, haluavatko ne vaikuttaa verotuksen korjaamiseksi. Vastaukset tähän kysymykseen löytyvät oheisesta laatikosta.
Kolmanneksi puolueilta kysyttiin näkemystä siitä, miksi vuonna 2004 verouudistus tehtiin osuuspääoman osalta sellaiseksi kuin tehtiin kovan keskustelun ja ponnen jälkeen.
Kyselyyn vastasivat puoluesihteerit Jarmo Korhonen Keskustasta, Maarit Feldt-Ranta SDP:stä, Taru Tujunen Kokoomuksesta, Aulis Ruuth Vasemmistoliitosta, Ari Heikkinen Vihreistä, Ulla Achrén RKP:stä, Hannu Purho Perussuomalaisista sekä puheenjohtaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraateista.
Keskusta ja Kokoomus
korjauksen kannalla
Keskustan mielestä eri yritysmuotoja tulee kohdella verotuksessa tasapuolisesti. - Osuuspääoman koron ja osakeyhtiön osinkojen verotusta ei voida kuitenkaan rinnastaa täysin toisiinsa. Tavallisista kuluttajaosuuskunnista saatavat pienimuotoiset korot ovat verovapaita nykyisin kuten ennen verouudistusta.
Vastauksessaan Jarmo Korhonen kuitenkin toteaa, että maatalouden tuottajaosuuskuntia koskeva ongelma on tunnistettu, sillä tilakoon kasvaessa niihin sijoitettavat pääomat yleensä myös kasvavat. Keskusta onkin valmis nostamaan tuottajaosuuskunnista saatavien osuuspääoman korkojen verovapaata osuutta.
Kokoomus haluaa osuuskuntien verokohtelun samalle viivalle muiden yritysmuotojen kanssa. Puheenjohtaja Jyrki Katainen esitti saman kannan Pellervon Päivässä viime huhtikuussa.
Puolue muistuttaa, että osuuskorko on perinteisesti rinnastettu osinkoon, mutta hallitus muutti tämän peruslinjan verouudistuksessa. Kokoomus kertoo kritisoineensa tätä ja todenneensa, että 1500 euron raja oli mielivaltainen ratkaisu. Puolue esitti vastalauseessaan verovapaaksi osuudeksi 5000 euroa, ja sen yli menevää tuloa 50-prosenttisesti veronalaiseksi.
- Samalla vaadimme hallitusta tuomaan pikaisesti eduskuntaan muutokset, jolla osuuskuntien verotus rinnastettaisiin listautumattomiin yhtiöihin. Hallituspuolueet äänestivät sekä valiokunnassa että lakiesityksen palautekeskustelussa näitä muutoksia vastaan.
Kokoomuksen mielestä jo pelkkä ponsimenettely osoittaa, että asian käsittelyssä vuonna 2004 loppui aika kesken. Puolue totesi vastalauseessaan, että muutokset olisi pitänyt ottaa mukaan valtiovarainvaliokunnan veropaketista antamaan mietintöön jo tuolloin. Valiokunta esitti vain lausuman, jonka mukaan osuuskuntien voitonjaon verokohtelu tulee selvittää pikaisesti.
- Lausuma osoitti hallituspuolueiden tunnustavan, ettei nyt tehtävä lakiuudistus ole pysyvä edes lyhyellä aikavälillä. Hallituspuolueilta ei löytynyt eduskuntakäsittelyn aikana enää halua korjata lakipaketin epäkohtia.
SDP: ei syytä
muuttaa
- Jatkossa tulisi pyrkiä koron yhdenkertaiseen verotukseen siten, että osuuspääoman korkoja verotettaisiin vieraan pääoman koron tapaan, jolloin korko olisi lähtökohtaisesti maksajalle vähennyskelpoinen ja saajalle veronalaista tuloa, vastaa puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta.
Selkeä enemmistö Aikooko puolueenne vaikuttaa siihen, että ensi maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus ottaisi osuuskorkojen verotuksen korjattavakseen? * Keskusta: Olemme valmiita nostamaan tuottajaosuuskunnista saatavien osuuspääoman korkojen verovapaata osuutta. Uudistus olisi perusteltu näiden osuuskuntien kilpailukyvyn parantamiseksi. |
Puolue perustelee seikkaperäisesti kantaansa: - Korkoa ei voi verottaa osinkotulon tapaan, koska osakkaan asema on erilainen, osuuskunnan luonne ja voitonjakoperiaatteet poikkeavat täysin osakeyhtiöstä ja osuuskoron käsitteleminen velan koron sijasta voitonjakona johtaa jo nykyisin usein epäjohdonmukaiseen lopputulokseen.
Muutoksesta ei olisi SDP:n mukaan edes etua tuottajaosuuskuntien jäsenille, joilla osuudet kuuluvat yritystoiminnan varoihin. Verotus saattaisi pikemmin kiristyä.
Puolueen mukaan osuuskunnan osuuskohtainen nettovarallisuus ei kuvaa osuuden arvoa, koska osuuden varallisuusarvo luovutusmahdollisuuden puuttumisen vuoksi rajoittuu yleensä maksetun osuuspääoman määrään. Yhdeksän prosentin tuottorajan soveltaminen osuuskuntiin ei ole johdonmukaista, koska osuuskunnan ensisijaiset voitonjakotavat ovat tukea jäseniä edullisella hinnoittelulla, jakaa ylijäämää suhteessa palveluiden käyttöön ja vain viimesijaisesti jakaa ylijäämää sijoitetun pääoman perusteella.
Tuloverolain mukaan muut kuin pörssiyhtiöistä saadut osingot ovat saajalleen verovapaita siltä osin, kuin ne alittavat osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudelle laskettavan 9 %:n tuoton.
SDP perustelee edelleen, että ”osuuspääomasijoitukset ovat taloudelliselta luonteeltaan lähinnä saatavia, eikä niihin sovi voitonjakoa koskevat veroperiaatteet”. Lisäksi käyttämällä osuuspääomasijoituksen muotoa ”korvataan velkarahoitusta, mikä aiheuttaa neutraliteettiongelmia verrattuna yrityksiin, jotka eivät voi maksaa korkoa verovapaasti”.
SDP:n mielestä myös se, että ”osuuskunnan tuotteista maksetaan kauppahinnan sijasta verovapaata korkoa, on epäneutraalia vastaavia tuotteita ostaviin osakeyhtiöihin verrattuna”.
Vasemmistoliitto ja Vihreät
valmiita keskustelemaan
Vasemmistoliitto hyväksyi aikanaan osuuskuntia koskevan verorajauksen, koska katsoi sille olleen selkeät perusteet. Puolue on silti valmis keskustelemaan muutoksista, jos vain perusteluita löytyy.
- Aikanaan julkista keskustelua käytiin paljon enemmän yrityksistä maksettavien osinkojen verovapaudesta, ja osuuskunnat jäivät vähemmälle huomiolle, puoluesihteeri Aulis Ruuth muistelee. Hän arvioi, että ratkaisuun vaikutti kaksi keskeistä tekijää.
- Osuuskunnillakin on mahdollisuus saada osinkotuloja ja tarkoitus oli, että ne ovat verovapaita. Osuuskuntien maksamat osuuskorot oli säädettävä veronalaiseksi tuloksi, koska muuten yhtiöiden maksamien osinkojen verotusta voitaisiin kiertää osuuskuntien kautta. Käytännössä korkeampi verovapaus olisi tarkoittanut sitä, että perustetaan osuuskuntia omistamaan pörssiyhtiöitä.
Ruuthin ymmärryksen mukaan 1500 euron yläraja tuli siitä, että VM:n selvitysten mukaan osuuskuntien maksamat korot pääosin mahtuivat tuohon rajaukseen.
Vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen myöntää, että asiasta ei ole keskusteltu riittävästi, jotta puolue voisi ottaa täsmällistä kantaa.
- Alustavissa keskusteluissa osuuspääoman koron verokohtelun muuttamista ei ole pidetty mahdottomana ajatuksena. Vihreissä on valmius ottaa asia hallitusohjelmaan kirjattavaksi.
Pienemmät puolueet
pitävät epäkohtana
RKP:n puoluesihteeri Ulla Achrén vastaa, että puolueen ministeri- ja eduskuntaryhmä yrittivät puuttua epäkohtaan viimeiseen asti. - Asia on siten ollut agendallamme ennen kuin koko veroreformi tuli julkisuuteen.
Puolue ei kuitenkaan usko, että asia tulisi uudestaan esille lähivuosina. RKP:ssä ensisijaisena tavoitteena onkin perintöveron muutos, jotta perheyritysten ja maanviljelijöiden sukupolvenvaihdokset helpottuisivat.
Kristillisdemokraatit haluavat säilyttää osuustoiminnan kilpailukykyisenä yritysmuotona, ja nostaa huomattavasti osuuspääoman koron verovapaata osuutta. Puheenjohtaja Räsänen huomauttaa silti, että eri yritysmuodoilla on voiton suhteen erilainen verokohtelu, ja yrittäjillä vapaus valita yritysmuotonsa. Niiden verotus voikin olla erilainen.
- Näin suuri osakeyhtiöitä suosiva ero jättää osuuskunnan kuitenkin liian eriarvoiseen asemaan. Verotuksellinen kohtelu selvästi ohjaa myös yritysmuodon valinnassa.
Räsänen uskoo, että veropäätöksen taustalla oli se, että sijoittajan riski menettää sijoituksensa on paljon pienempi osuuskunnassa kuin osakeyhtiössä. Niinpä osakeyhtiölle haluttiin mahdollistaa suurempi taloudellinen hyöty.
Myös perussuomalaiset nostaisivat verovapauden rajaa. Puolueen mielestä nykytilanne on epäsuhtainen osakeyhtiöiden verrattuna.
- Osuuskunnilla on ollut erityisesti laman aikana elvyttävää vaikutusta ja suuri työllistävä ja taloudellinen merkitys. Tätä tulisi kannustaa valtiovallan taholta, eikä heittää kapuloita ahkeruuden ja yrittäjähenkisyyden rattaisiin, kuvailee PerusS:n puoluesihteeri Hannu Purho.
Puolueen mielestä vuoden 2004 veropaketissa osuuskunnat jäivät hännänhuipuksi hallituksen käsittelylistalla: - Kun osuustoiminta tuli aktiivisesti esille, hallituspuolueet säikähtivät ja lähtivät hätäpäissään tehtailemaan erilaisia kirjelmiä ja ponsia sekä suolsivat katteettomia lupauksia. Eduskunta sai eteensä hallituksen ehdottaman nahkapäätöksen, jonka se ponnen avulla siirsikin selvitys- ja seurantavelvoitteineen maton alle.
Tarja Repo
| Sivun alkuun |