 |
Suuret yrityskaupat
tuovat lisätehoja
Ruotsalaisen Swedish Meatsin osto oli HK Ruokatalo Groupilta iso ja samalla riskipitoinen liike. Tuleva HKScan voi hankkia hyvät tuotot ostokohteen toimintoja vahvistamalla, mutta johdolla on tässä edessään isot haasteet.
Puolan toimintojen järjestely sekä Suomen ja nyt myös Ruotsin toimintojen tehostaminen ovat vaativia tehtäviä. Ensi vuoden tulosta rasittaa korkea velkaantuneisuus. Myynti ja kannattavuus saattavat kärsiä, eivätkä omistajat voi odottaa lyhyellä tähtäimellä sijoitukselleen hyvää tuottoa.
Elintarvikeketjua
tehostetaan edelleen
Toisaalta HK:n tavoitteet ovat samat kuin osuustoimintaliikkeellä: tehostaa elintarvikeketjua. Parhaimmin maanviljelijöiden ja kuluttajien edut yhdistetään ohjaamalla viljelijöitä korkealaatuiseen tuotantoon sekä hoitamalla jalostus ja myynti tehokkaimmilla tarjolla olevilla voimavaroilla. Voimat löytyvät listatuista yhtiöistä, joissa johdolta vaaditaan jatkuvasti kovaa tehokkuutta ja ammattitaitoa.
HK:n tekemä kauppa kiinnostaa myös siksi, että se lisää kilpailua Atrian kanssa Suomessa ja Ruotsissa. Swedish Meats on kärsinyt ongelmista, joita vanhat omistajat eivät ole pystyneet korjaamaan. Mieleen tulee entinen Hankkija.
HK:ta on onniteltava haasteeseen tarttumisesta. Swedish Meatsin toimintojen menestyksekäs uudelleenjärjestely parantaa HK:n tulosta merkittävästi.
Toimintojen parantaminen Suomessa ei lisää tuottoa suhteessa yhtä paljon kuin tehostaminen Ruotsissa. Vaikka epäonnistumisen riski on Ruotsissa suurempi, ostos on järkevän liiketoimintalogiikan mukainen.
HK:lla on vahva partneri Puolassa, Danish Crown. Se on nyt tärkeä, ja hyvän yhteistyön täytyy jatkua. Hyvän yhteistyökumppanin merkitys on suuri, kun johto on kovien paineiden alla.
M-real ja UPM
tarvitsevat sopua
Metsäliitto on viimein julkistanut strategiansa M-realin pelastamiseksi. Kapasiteetin leikkaukset, muutokset johdossa ja julkinen sitoutuminen yhtiöön sijoitettaviin lisäpanoksiin ostamalla Metsä-Botnian osakkeita ovat toimenpiteitä, joilla M-real on tarkoitus nostaa taas jaloilleen.
UPM:n yllätystarjous ostaa Metsä-Botnian osakkeita on mielenkiintoinen juonenkäänne. Jos M-real haluaa parantaa toimintaansa, sen tulee fokusoitua entistä paremmin ja pysyä valitsemassaan kurssissa. Nyt ei ole aika myydä kruununjalokiviä.
Ei ole myöskään aika repiä rikki yhteistyötä UPM:n kanssa. Tässä pätee sama kuin HK:n ja tanskalaisyrityksen kanssa Puolassa: Hyvän yhteistyökumppanin merkitys on suuri, kun johto on kovien paineiden alla.
Kuten Raamatussa sanotaan, älä himoitse lähimmäisesi omaa. Vain juristit tienaavat avioeroissa. Onkin pettymys, ettei UPM ole oppinut mitään kartelliseikkailuistaan.
Nicholas Anderson
Valtio myi Sampoa liian aikaisin
Valtio on usein todennut, että uuden, kuusi vuotta sitten aloittaneen johdon myötä Sampo-konsernin tulokset ovat parantuneet. Sampo onkin tehostanut toimintaansa paljolti kustannuksia leikkaamalla.
Pankkitoiminta on Suomessa ollut useita vuosia erittäin kannattavaa, kuten muuallakin Euroopassa. Siksi osakkeenomistajien tuotto on ollut hyvä.
Ongelma on se, että valtio on myynyt tänä aikana Sampo-omistustaan vähitellen. Markkina on reagoinut positiivisesti näihin myynteihin, koska valtion omistuksen pienenemisen sanotaan kasvattavan osakkeiden arvoa. Tämä argumentti on kuitenkin väärä.
Valtio on myynyt omistustaan markkinahintaan tai sen alle. Valtio on näet aikonut lopulta luopua koko omistuksestaan, tämän myös Sammon johto on monesti julkistanut lehdistössä. Tällöin osakkeiden osittaiset myynnit saaduilla hinnoilla eivät ole olleet perusteltuja. Voi näet olettaa, että Sammon edustaman merkittävän markkina-aseman haluava ostaja on valmis maksamaan hyvän preemion, joka lähentelee helposti 30 prosenttia markkinahinnasta.
Koska Sampo oli viimeinen myytävänä oleva pankki Suomessa, oli selvää, että joku ulkomainen pankki nielaisee sen ennemmin tai myöhemmin. Näin ollen Sampo Pankin myynti oli veronmaksajien kannalta lähinnä menetetty mahdollisuus.
Valtio on saanut huonoja neuvoja - istuvat nämä neuvonantajat sitten Sammon hallituksessa tai johdossa tai ulkopuolisissa investointipankeissa. Jos valtio olisi säilyttänyt 51 prosentin omistuksen itsellään, tuotot olisivat nyt huomattavasti korkeammat. Valtio voisi nyt myös päättää huomattavasta osingonmaksusta sen sijaan, että myyntihinta jää jäljelle jäävän Sammon taseeseen.
Danske Bank
Suomessa jo 10 vuotta
Suuri osa Danske Bankin ostoksen uutisoinnista keskittyi siihen, miten Björn Wahlroos teki hyvän kaupan Suomen valtion kannalta, ja kuinka Danske nyt astuu uutena pelaajana Suomen markkinoille. Sekä OKO:n Reijo Karhinen että Nordean Markku Pohjola ovat toivottaneet uuden pelaajan ja sen mukanaan tuoman kilpailun tervetulleeksi.
Harva on maininnut, että Danske on ollut merkittävällä miehityksellä Suomessa yritysrahoitus- ja omaisuudenhoitopalveluissa jo lähes kymmenen vuotta. Pankin asiantuntijat pääkonttorilta Kööpenhaminasta vierailevat säännöllisesti Suomessa. Danske on saavuttanut merkittävän jalansijan suurten, mutta myös keskisuurten suomalaisten yritysten pankkina. On suuri virhe sanoa, että Danske on uusi toimija Suomen markkinoilla.
Miksi Danske osti Sampo Pankin? Korkeaa hintaa voi perustella ainoastaan merkittävillä kustannussäästöillä tai liiketoimintojen kasvulla. Danske olisi voinut valita orgaanisen kasvun, mutta se tie olisi ollut pitkä. Handelsbanken on kasvanut tätä kautta, mutta sen kasvua edesauttoi pankkikriisi. Handelsbanken näet onnistui ostamaan osia säästöpankeista halvalla.
Danske laski, että Sampo Pankin osto on tehokkain tapa päästää pk-yritys ja yksityishenkilösektoreille, joilla se pitkällä tähtäimellä näkee tuottojen kasvavan.
On selvää, että Danske saavuttaa tavoitteensa tehokkaampien prosessiensa ja järjestelmiensä avulla. Varmastikaan Danske ei aio tehdä rahaa laajentamalla Sampo Pankin toimintaa aggressiivisesti. Ensinnäkin Suomi on pieni maa, ja toiseksi ihmiset ja yritykset eivät vaihda pankkia kovin helposti.
Danskella
kova säästötavoite
Danske ilmoitti tavoittelevansa 82 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Tuloja on vaikea lisätä. Peter Straarup on myös todennut, että asuntolainojen marginaalit todennäköisesti vielä laskevat, kun kilpailu kiristyy. Yrityslainojen marginaalit eivät myöskään näytä nousevan. Lisäksi Sampo Pankin henkilöstö on jo toiminut kovien myyntipaineiden alla.
Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että kustannusten vähentämispaineet ovat kovat. Ilmaistu uusien tuotteiden markkinoille tuonti edellyttää henkilöstön kallista koulutusta. Ilmeisesti henkilöstöä joudutaan vähentämään - 500 työntekijän vähentäminen toisi vasta noin puolet tavoitelluista kustannussäästöistä.
Nordealla oli vaikeuksia saavuttaa tavoitellut kustannussäästöt. Huomionarvoista on se, että suuria osia mm. valuutta-, korko-, ja pääomamarkkinatoiminnoista siirrettiin Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Myös johtoa ja hallintoa keskitettiin Ruotsiin. Oletan, että näillä alueilla myös Danske tekee suurimmat leikkaukset, mutta tehtävä ei ole helppo.
Tanskalaiset pankit ovat tunnettuja keskitetystä johdostaan. Tämä yhdistettynä henkilöstön vähentämistarpeeseen asettaa haasteen kustannusleikkausten läpiviennille. Tuskin henkilöstökään antaa periksi taistelutta.
OP-ryhmä hyötyy
suomalaisuudesta
Sampo Pankin myyntiä koskevat uutiset ovat jättäneet muitakin tärkeitä asioita käsittelemättä. Kauppa antaa myös OP-ryhmälle mahdollisuuden uusien asiakkaiden hankkimiseen, tarjoaahan se vahvan kotimaisen pankkivaihtoehdon.
OP-ryhmä on viimeinen suuri suomalainen pankki. Asiakkaiden mielestä pankin kotipaikalla on suuri merkitys. Osuuspankeilla ja OKO:lla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tätä.
Danske keskittyy kannattavaan liiketoimintaan, jossa pk-sektori ja yksityiset asiakkaat ovat tärkeitä. Tämä asettaa suuria haasteita sekä Nordealle että OKO:lle.
Nicholas Anderson
Kysymykset, palautteet ja kommentit pörssikolumnistillemme pyydämme osoitteella: mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |