Osuuskunnista on syntynyt mielikuva, että ne olisivat vain suuria maanlaajuisia konserneja, joita johdetaan jostain keskuspaikasta ja yhteydet jäsenistöön ovat pelkästään bonusten varassa. Kaukana ovat ajat, jolloin kylien ja kaupunkien osuuskaupat, -pankit ja -meijerit olivat tiukasti osuuskuntakokousten päätösvallassa. Taka-alalle on jäänyt huomio siitä, että osuuskunta voi nykyisin olla myös hyvin toimiva pienyritys.

Uudistetun osuuskuntalain mukaan osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme jäsentä. Jäseniä voivat olla henkilöt, yritykset, yhdistykset, ammatinharjoittajat ja toiminimet.

Viimeisten 15 vuoden aikana Suomeen on perustettu ns. uusosuuskuntia, joiden jäsenmäärä on yleensä 10 - 20 välillä, mutta käytännössä osuuskunnan kautta työtä tekee 1 - 4 jäsentä. Nämä osuuskunnat ovat mitä suurimmassa määrin pienyrityksiä.

Pienellä
rahalla alkuun

Osuuskunnan perustaminen on hyvin helppoa, demokraattista ja tasa-arvoista. Siihen mukaan lähtevät määrittelevät alkupääoman suuruuden sekä keskinäisen toiminnan säännöt. Toiminnan hyöty saadaan käytettyjen palvelujen muodossa edullisesti.

Erityisesti pienosuuskuntien perustajia ovat olleet eri ammattiryhmät. Pieni ”kimppa” osaavia ammattilaisia on tuotteistanut oman osaamisensa, selvittänyt palvelujen tarvitsijat eli asiakkaat ja ryhtynyt yhdessä palvelujen tuottajaksi.
Usein tällaisen osuuskunnan perustaminen ei ole vaatinut suuria investointeja. Käyntiin on päästy atk-laitteiden hankinnoilla ja hyvin tarkkaan mietityllä markkinoinnilla.

Erityisen hyvin osaamiseen perustuvat pienosuuskunnat soveltuvat jo työssä oleville, jotka haluavat nykyiseen työhönsä nähden uusia haasteita ja uusia sosiaalisia yhteisöjä.

Yksi jäsen
hallituksessa

Mielenkiintoista osuuskuntalaissa on myös se, että hallituksen voi muodostaa yksikin jäsen. Yleinen käsitys lienee se, että osuuskunnan hallituksessa istuu koko joukko jäseniä ja päätöksenteosta ei tahdo tulla mitään, kun on niin monenlaisia näkemyksiä.

Osuuskuntalaissa pyritään siihen, että myös osuuskunta voi toimia tehokkaasti ja valitut henkilöt voivat tehdä nopeastikin ratkaisuja. Verkostoympäristössä nopeus on usein valttia sekä tietenkin se, että tuntosarvet ovat oikeassa paikassa ja valtuudet nopeisiin ratkaisuihin olemassa.

Osuuskunta yritysmuotona ei siis ole kokouksissa istumista vaan dynaamista toimintaa. Tämän ajattelu- ja toimintatavan eteenpäin viemiseksi kannattaa tehdä töitä.

Starttirahalla
alkuun

Osuuskunnan jäsen voi saada myös työministeriön starttirahaa oman toimintansa käynnistämiseen. Ehtona tällöin on se, että hänen täytyy omistaa vähintään 15 % osuuskunnan osuuksista.

Nykyisin eri henkilöt voivat omistaa myös erisuuruisia osuuksia osuuskunnasta, vaikka heillä onkin vain yksi ääni. Tosin poikkeustapauksessa äänetkin voi tarvittaessa porrastaa, jolloin lähestytään osakeyhtiömallia.

Starttirahalla yritystä käynnistävän kannattaa huomioida myös alueella olemassa olevat osuuskunnat ja selvittää, olisiko omalle yritysidealle lisäarvoa liittymällä mukaan jo toimivaan, osaavaan osuuskuntaan.

Kolme jäsentä
ja työttömyysturva

Suurtyöttömyyden aikana perustettiin työvoimahallinnon tuella ns. työosuuskuntia joissa jäseniä piti olla vähintään 7, jotta työttömyysturva säilyisi.
Oletetaan, että osuuskunnan kolmesta jäsenestä yksi omistaa osuuksista 75 %:a ja loput kahdesta 12,5 % :a. Osuuksien suurin omistaja toimii ns. yrittäjän statuksella. Tällöin kahdella muulla säilyy oikeus työttömyysturvaan.

Luulen, että tällaisella yhteenliittymällä on paremmat edellytykset löytää töitä kahdelle työttömälle, kuin ns. 7 jäsenen työttömien osuuskunnalla. Varsinkin siksi, koska yksi jäsenistä on yrittäjän statuksella ja vetää kaksi muuta mukanaan.

Mainettaan
parempi

Osuuskunta yritysmuotona ja toimintamallina on mainettaan parempi. Ongelma on vain muodostunut siitä, että osuuskuntiin on liitetty sellaisia kriteereitä ja toiveita esimerkiksi työvoimahallinnon taholta, että varsinaisesta yrittämisestä ei ole tahtonut tulla mitään, vaikka jäsenet ovat taidoiltaan ja osaamiseltaan huippuluokkaa.

Hemmo Koskiniemi
Netco -projekti
www.lapinok-palvelut.net