Opettajat koulun penkille
Oppilaitoksissa kaivataan osuustoiminnan eksperttejä! Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus havahtui tähän tosiasiaan jo joitakin vuosia sitten, ja kehitti oman koulutuksen opetusalan ihmisiä varten. Osallistujista moni suunnittelee opinahjoonsa omaa opiskelijaosuuskuntaa. Osa jo pyörittää sellaista ja hakee osaamiseensa päivitystä.
|
OPETTAJIEN KOULUTTAJA. Kolmas syy opettajien kasvaneelle tiedontarpeelle on yrittäjyyskasvatus, joka on otettu opetussuunnitelmiin ja jota Opetushallitus pitää tärkeänä.
Pientä hurmoshenkeä
- Kaupallisen koulutuksen saaneena minulla oli keskivertotiedot osuuskunnista. Asenteeni oli kieltämättä epäilevä. Pidin osuustoimintaa jotenkin vanhanaikaisena yritysmuotona, joka liittyy lähinnä maatalouteen. Yllätyin myönteisesti siitä, että se onkin erittäin moderni tapa yrittää, uskoutuu tutkimus- ja kehittämisjohtaja Soile Passoja Espoon seudun ammattiopistosta Omniasta.
Uran käänteet heittivät kauppakorkeakoulun kasvatin Tampereelle koulutukseen, joka on virittänyt hänessä jopa pientä hurmoshenkeä ot-aatetta kohtaan. Nykyaikaisuutensa lisäksi osuuskunnat keräävät ihmisiä yhteen, eli ovat verkostotalouden tehokas muoto.
Koulutukseen hän hakeutui, koska Omniassa on avaintavoitteena yrittäjyys. Kaikille opiskelijoille tarjotaan ensi syksystä lähtien mahdollisuus suorittaa yrittäjyyspolku. Valmistumassa olevia opiskelijoita ohjataan opiskelijaosuuskuntien perustamiseen. Osuuskuntia kaavaillaan myös Omnian aikuisopiston puolelle.
Erityisesti käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijat tarvitsevat yrittäjyysoppia, sillä artesaaneille ei ole juuri tarjolla palkkatyötä. He saavat myös myydä omia tuotteitaan Omnia-Shopissa, joka aloittaa ensi syksynä oppilaitoksen uusissa tiloissa Espoon keskustassa.
Noin 5000 oppilaan oppilaitos lisää muutenkin yrittäjyysopintoja, jotka laajenevat kaikille linjoille. Oppilaitosfuusioiden myötä entinen Espoon liiketalousinstituutin rehtori Soile Passoja on siirtynyt kehittämään koko oppilaitoksen yrittäjäopintoja. Hän on hyödyntänyt työssään suoraan Expertti-koulutusta.
| Mikä koulutus? * Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus aloitti syksyllä Osuuskunta Expertti -koulutuksen opetustoimen ihmisille. Osallistujia on 25 ympäri Suomen. * Lajissaan ensimmäinen koulutus on suunnattu toisen asteen, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opettajille. Se antaa heille valmiudet jakaa tietoa osuuskunnista yhtenä yritysmuotona. * Joulukuussa päättyvä koulutus koostuu viidestä moduulista ja on laajuudeltaan viisi opintopistettä. Joka moduuliin kuuluu yksi lähiopetuspäivä Pirkanmaan TE-keskuksessa. Niiden välissä osallistujat tekevät etätehtäviä ja lukevat kirjallisuutta. Aiheina ovat mm. osuustoiminnan perusteet ja osuuskunnan perustaminen, lait, eläke- ja työttömyysturva sekä oppilaitososuuskunnat. * Opetushallituksen rahoittama koulutus on ilmainen. Kouluttajina ovat Osuustoimintakeskuksen koulutuspäällikkö Kirsi Niskala sekä toiminnanjohtaja Niina Immonen. * Syksyllä alkoi myös toinen uusi koulutus, joka on tarkoitettu lähinnä yritysneuvojille. Tämä KTM:n rahoittama ja osallistujille ilmainen Coop Expertti -koulutus on jatkoa aiemmille perustason ja syventäville koulutuksille. Osallistujia on 15. * Osuustoimintakeskus on hakenut myös ensi vuodelle rahoitusta kahdelle Osuuskunta Expertti -koulutukselle. Toinen alkaisi alkuvuodesta ja toinen keväällä jatkuen koko loppuvuoden. Kursseihin tulisi yksi moduuli ja opintopiste lisää. |
Passoja on luonut Omniaan neljä yrittäjyysporrasta. Yritteliäs ammattilainen vie yrittäjämäisen asenteen kaikkiin tutkintoihin ja toteutuu lähinnä työssäoppimisjaksoissa. Nuori yrittäjä -portaalla perustetaan Nuori Yrittäjyys -ohjelman mukaisia yrityksiä. Nimenomaan osuuskuntia perustetaan kolmannella Kokeileva yrittäjä -portaalla sekä neljännellä Kehittävä yrittäjä -portaalla, johon kuuluu myös kädentaitojen kehittämiskeskuksen perustaminen.
Passoja muistuttaa, että hoiva-alan yrityksille on kasvava tilaus. Esimerkiksi Espoo ulkoistaa tämän alan palveluita ja kannustaa oppilaitoksia yrittäjyyskasvatukseen. - Minua kiinnostaisi kokeilla, mihin aluevaltauksiin osuustoimintaa voisi taivuttaa. Ikääntyvät ihmiset voisivat vaikka perustaa osuuskunnan hankkiakseen palveluita.
Käsin kudottu
kumppanuus
Oppia on Tampereelta hakenut myös Jaana Ranki, joka ei vielä puolitoista vuotta sitten tiennyt paljoakaan osuustoiminnasta. Ensimmäinen ”työnäyte” tuli kuitenkin eteen vauhdilla, kun Salon seudun aikuiskoulutuskeskuksessa alkoi käsi- ja taideteollisuushanke, jota Ranki alkoi projektipäällikkönä pyörittää.
Käsin kudottu kumppanuusverkko -hankkeen tavoitteena oli osuuskunnan perustaminen Varsinais-Suomeen. Perustamiskoulutus veti noin 25 taidekäsityöläistä, ja tuloksena oli toukokuussa perustettu markkinointiosuuskunta deKorento (ks. sivu 54). Yritys sai kesällä oman myymälän Ylhäisten Sisustustehtaalle.
Tehdas itse asiassa vaikutti koko osuuskunnan syntymiseen, sillä sen tiloihin haluttiin käsityöläisiä myymään töitään ja laajentamaan näin tuotetarjontaa. DeKorennon liikeidea onkin yhdistää käsityö sisustamiseen.
Vaikka hanke on jo loppumassa, Jaana ei halunnut hylätä osuustoimintaa vaan lähti täydentämään tietojaan Tampereelle. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri, mutta kasvoi yrittäjyyteen puutarha-alan perheyrityksen myötä.
Koulutukseen Ranki on ollut tyytyväinen. Yhtenä etätehtävänä hän laati osuustoiminnasta Power Point -esityksen, jota on voinut suoraan käyttää esitelmissään. Koulutuksen muina anteina hän pitää verkostoitumista alan ihmisten kanssa, asiantuntevien kouluttajien antamaa konsultointia sekä lähipäivien tiedontykitystä.
- Olen saanut arvokasta tietoa hallitustyöskentelystä, niin myös osuuskunnan pelisäännöistä. Esimerkiksi jäsenten tehtävät kuten myyntivuorot on hyvä kirjata paperille. Minulle on myös kristallisoitunut paitsi osuustoiminnan luonne yhteisöllisenä yrityksenä, myös johdon tärkeys. Johtajaa todella tarvitaan.
Salon Kumppanuusverkko -hankkeessa yhtenä osana oli yrittäjyysopintojen lisääminen Halikon käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Sinne kaavaillaan myös opiskelijaosuuskuntaa.
- Yrittäjyyttä ei voi oppia pelkästään koulun penkillä. Luento arvonlisäverosta on kuin kaataisi vettä hanhen selkään, mutta jos opiskelija saa itse hinnoitella tuotteensa ja laskea alvin päälle, asia kirkastuu kummasti.
Nuoria yrittäjiä
- Expertti-koulutusta ehdotti esimieheni. Halusimme selvittää, voiko osuustoimintaa soveltaa meillä, kertoo yritystoiminnan lehtori Tea Ruppa Jyväskylän Ammattiopistoon kuluvasta Palvelualojen oppilaitoksesta.
Lopullista ratkaisua osuuskunnasta ei ole vielä tehty. Ruppa kuitenkin arvioi, että sitä kokeillaan jossain laajuudessa ehkä jo ensi syksynä.
Palvelualojen oppilaitoksesta valmistuu mm. leipuri-kondiittoreita, matkailuvirkailijoita, ravintolakokkeja ja tarjoilijoita. Siellä ei ole ollut osuuskuntia, mutta ammattiopistoon niin ikään kuuluvassa Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa niitä on ainakin yksi. Lisäksi koko ammattiopistossa painotetaan yrittäjyyttä kaikissa opintojen vaiheissa ja kaikissa tutkinnoissa erilaisilla yrittäjyyttä tukevilla opetusmenetelmillä.
Ruppa valmentaa opiskelijoita, jotka ovat mukana Nuori yrittäjyys -yrityksissä. Siinä nuoret perustavat miniyrityksiä, joissa perehtyvät yrittäjyyteen tekemällä oppien. Yritykset kuitenkin lopetetaan yhden vuoden jälkeen, kun taas osuuskuntien etuna olisi se, että ne voisivat jatkaa pidempään.
Tea näkee osuuskunnan hyvänä puolena myös matalan perustamiskynnyksen. Opiskelijoilla ei ole varaa perustaa osakeyhtiöitä. Miinuksena on se, että oikea yritys toisi mukanaan enemmän riskejä ja vastuita.
Käytännön pulmia voisi tuoda myös 18 vuoden alaikäraja perustajajäsenille ja hallituksen jäsenille. Tätä nuorempi voi kuitenkin liittyä osuuskuntaan maistraatista haetulla luvalla.
Joka tapauksessa Expertti-koulutus vaikuttaa Tean opetukseen niin, että hän aikoo antaa opiskelijoille tietoa osuuskunnista yritysmuotona enemmän kuin ennen. Hän on ollut tyytyväinen koulutukseen, vaikka runsaat etätehtävät ovat tuntuneet raskailta. Osuuskunnan perustamisprosessi ja osuustoiminnan edistäminen ovat kiinnostaneet eniten, kun taas lakipykäliin perehtyminen on ollut työläintä.
Teksti: Tarja Repo
| Sivun alkuun |