Mitä eroa on osuuskunnilla ja listaamattomilla osakeyhtiöillä? Ainakin erilainen verokohtelu. Siinä kun osakkeenomistaja voi nostaa verotta osinkoja 90 000 euroa vuodessa, niin eri osuuskuntien jäsenet saavat pulittaa veroja osuuspääomien yhteenlasketuista koroista jo 1500 euron jälkeen. Yhdellä ihmisellä on hyvin tyypillisesti 2 - 5 jäsenyyttä eri osuuskunnissa.

Vuoden 2004 loppuun asti osuuskuntiin sovellettiin yhtiöveron hyvitystä, jossa osingon ja osuuspääoman koron sai verovapaasti. Järjestelmä oli yhdenkertainen ja kohteli neutraalisti eri yritysmuotoja.

Vuoden 2005 alussa astui voimaan yritys- ja pääomaverouudistus. Osana pakettia oli osuuskuntia koskeva verotus. Yllättäen osuuskunnat rinnastettiin verotuksellisesti pörssiyhtiöihin, joiden osingot ovat 70-prosenttisesti veronalaista tuloa. Osuuskunnille myönnettiin tähän vain 1500 euron ”helpotus”.
Nykyisin osuuskorosta siis 70 prosenttia on verotettavaa tuloa 1500 euron jälkeen. Vero on pääomaveron suuruinen eli 28 %.

Osuustoimintaväen mielestä osuuskunnat pitäisi rinnastaa listaamattomiin osakeyhtiöihin, ei pörssiyhtiöihin. Kummastusta on herättänyt, miksi samanlainen tulo on toisille verovapaata ja toisille verollista, tai miksi osuuskuntien pääomahuoltoa horjutetaan rankaisemalla sijoittamista niihin.

Listaamattomille yhtiöille annetulla veroporkkanalla haluttiin kannustaa yrittäjyyttä ja turvata yritysten oman pääoman keräämistä. Ot-kentällä on kyselty, miksi yrittämistä olisi vain osakeyhtiömuodossa tapahtuva liiketoiminta.
Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen vaati viime lokakuussa, että ensi keväänä valittava uusi hallitus korjaa epäkohdan (OT 5/06:n pääkirjoitus). Hän muistutti, että ongelma koskee erityisesti tuottajia, joilla on jäsenyyksiä useissa osuuskunnissa, ja yhteenlasketut korot ylittävät 1500 euroa. Jatkossa osuuskuntien pääomatarpeet vielä kasvavat samalla kun omistajien määrä vähenee.

Lobbausta
ja vastakaikua

Pellervo on jatkanut lobbaamista asiassa. Vastakaikua on jo saatukin. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on kannattanut korjausta, ja syksyllä keskustan kansanedustaja Esko Kiviranta teki lakialoitteen, jonka mukaan verovapautta pitäisi korottaa 5000 euroon. Pellervon mielestä suunta on oikea, mutta näin pieni korotus ei ratkaise itse perusongelmaa.

Veropaketin valmisteluun osallistunut professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta myönsi Pellervon Päivässä 2005, että osuuspääomien veroraja jäi liian matalaksi (OT 2/05). Hänen mukaan valtionvarainministeriö selätti eduskunnan tahdon.

Osuuskunnat ja verotus -kirjassaan oikeustieteen tohtori Lauri Mannio arvioi, että osuuskoron verokohtelu vaikeuttaa oman pääoman saantia. Muissa yritysmuodoissa verouudistus päinvastoin helpotti sitä.

SDP:n malli
kiristäisi verotusta

Oman ratkaisumallinsa on esittänyt SDP, joka katsoo, että osuuspääoman koron verottaminen listaamattoman yhtiön osingon tapaan ei ole perusteltua eikä koron verottamista koskevia säännöksiä ole tarpeen muuttaa. SDP:n mukaan jatkossa tulisi pyrkiä osuuspääoman koron yhdenkertaiseen verotukseen siten, että osuuspääoman korkoja verotettaisiin vieraan pääoman koron tapaan, jolloin korko olisi lähtökohtaisesti maksajalle vähennyskelpoinen ja saajalle veronalaista tuloa.

Nykyisin verotus on kaksinkertainen, kun osuuskunta maksaa verotettavasta tulostaan 26 %, ja lisäksi osuuskunnan jäsen maksaa veroa eri osuuskunnista saamistaan korkojen yhteismäärästä 1500 euron ylittävältä osalta 19,6 %, kun korosta on verovapaata 30 % ja loput 70 % veronalaista tuloa, josta maksetaan 28 %:n vero. Samoin kuin pörssiyhtiöiden maksamista osingoista, joista maksetaan 19,6 %:n vero.

Osuustoiminta ei kuitenkaan innostu tästä mallista useista syistä. Ensinnäkin se asettaa osuuskunnat ja osakeyhtiöt eri asemaan. Oy-mallissa veron maksaa yhteisö ja osuuskuntamallissa saaja. Toiseksi SDP:n malli lähtisi siitä, että osuuspääoma olisi vierasta pääomaa. Osuuskuntien mielestä se on kuitenkin omaa pääomaa eli riskipääomaa. Tämän todisti viimeksi varsin raadollisesti Järvi-Suomen Portin velkasaneerauspäätös, jossa osuusmaksunsa irtisanoneet osuuskunnan jäsenet menettivät rahansa kokonaisuudessaan toisin kuin vieraan pääoman asemassa olevat saamamiehet.

Kolmanneksi yhteisöverokanta on 26 % ja henkilöverokanta 28 %, joten osuuspääoman korosta maksettaisiin veroa korkeammalla verokannalla. Neljänneksi osuuspääoman koron rinnastaminen vieraan pääoman korkoon ei ilmeisestikään hyväksyisi laskentapohjaksi osuuskunnan nettovarallisuutta, johon sisältyy koko oma pääoma eli osuuspääoma ja muut oman pääoman erät mukaan lukien osuuskuntaan jätetyt ylijäämät.

Se, että tuottajaosuuskuntien osuudet kuuluvat yritystoiminnan varoihin, joita verotetaan ankarammin kuin yksityishenkilöiden saamia korkoja on kummallisuus sinänsä. Yksityishenkilö voi saada osinkoja verovapaasti 90.000 euroa ja osuuspääoman korkoja verovapaasti 1500 euroa, mutta jos osakkeet tai osuudet kuuluvat elinkeinotoiminnan piiriin, niin samat pääomatulot ovatkin veronalaisia osuuspääoman koroille suotua 1500 euron poikkeusta lukuun ottamatta.
Kun valtiovalta haluaa tukea yrittäjyyttä, niin ei ole perusteltua, että yritystoiminnan perusyksikköä, ammatinharjoittamista kohdellaan verotuksessa yksityishenkilöä huonommin. Osuuspääoman koron veronalaisuuden ei tulisi riippua saajasta.

Tarja Repo

| Sivun alkuun |