Näkemyksiäni osuuskuntien hallinnon kehittämistarpeesta  

Osuustoiminta elää aidosti hyviä aikoja. Niin tuottaja-, palvelu- kuin kuluttajaosuustoiminta ovat noususuunnassa niin liiketoiminnallisessa kuin osuustoiminnallisessa mielessä. Eurojen lisäksi ne ovat löytäneet yhä enemmän myös omaa osuustoiminnallista erityisyyttään. On myös monessa suhteessa tärkeää, että uusia osuustoiminnallisia pienyrityksiä perustetaan noin kahden sadan vuosivauhtia.
Osuustoiminta on moderni toimintatapa tämän päivän yritystoiminnassa, sillä nykyihmiset odottavat panostamiltaan asioilta enemmän kuin vain rahaa. Osuuskunnassa omistajuus, asiakkuus ja se, että ihmisellä on tarve kuulua johonkin, kulkevat ikään kuin yhdessä.
Osuustoiminnassa ei ole vain eurot intressinä. Osuuspankki on ”enemmän kuin pankki”. Sen toiminnan perimmäinen tarkoitus on oman toimintapiirinsä ja jäsenistönsä elämisen ehtojen parantaminen. Osuustoiminnallisessa lihatalossa tähtäimessä on ”koko lihantuotantoketjun kehittäminen Suomessa”. Osuuskunnan riittävä taloudellinen tulos, joka tietenkin on yrityksen kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeä, on väline perustehtävän täyttämiseen, vaan ei itseisarvo.
Osuuskunnille ei toimintamallina sovi tuleminen, rahastaminen, lähteminen.

Tarpeet toimivan johdon kannalta

Mitkä ovat osuustoimintayrityksen hallinnon kehittämistarpeet operatiivisen johdon kannalta? Ensimmäinen asia on hallinnon eri portaiden ja toimivan johdon roolijaon selkeys. Toinen asia on yrityksen kokonaisedun näkökulma. Sen on mentävä ohi alueellisen näkökulman. Alueelliset painotukset on toki tuotava mukaan päätöksentekoon, mutta ne otettava huomioon yrityksen kokonaisedun näkökulmasta, osuuskunnan perustarkoitus muistaen.
Hallintohenkilöiltä odotetaan aktiivisuutta ja positiivis-kriittistä näkökulmaa. Tämä tarkoittaa, että erilaiset painotukset tuodaan esille ennen päätöksentekoa haastamaan operatiivisen johdon päätösesityksen hyvyyttä. Tämä merkitsee avointa arviointia ja keskustelua. Hallintohenkilön työhön kuuluu kuitenkin tämän vaiheen jälkeen sitoutuminen tehtyihin päätöksiin.
Hallintohenkilöiltä odotetaan myös asiakasnäkökulman tuomista omistajanäkökulman rinnalle, jotta kokonaisuus pysyy päätöksenteossa tasapainossa.

Tarpeet hallintohenkilön kannalta

Luottamushenkilön kannalta osuustoimintayrityksen hallinnon kehittämistarpeet näyttäytyvät osin toisesta näkökulmasta. Hallintohenkilöllä tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä hallinnoitavan organisaation tosiasialliseen toimintaan. Hallintohenkilö tarvitsee sekä pitkälle jalostettua eli aina päätösesityksiksi asti pureskeltua tietoa että puhdasta faktatietoa ilman analyysejä. Tietoa saa paitsi kokouksissa myös mm. seminaareissa ja koulutuksessa.
Todellinen vastuu ja valta tulee olla selkeästi määritelty. Osuuskunnan hallintohenkilöillä ei saa olla näennäisvaltaa ja -vastuuta.
Hallintohenkilö voi odottaa yrityksen toimivalta johdolta selkeää, pitkäjänteistä työskentelyä sekä prosessin hoitamisen että aikataulujen pitävyyden näkökulmasta.
Hallintotyössä edellytetään aitoa toinen toisensa kunnioittamista, sillä ei ole yhtä ainoata oikeata ratkaisua. On löydettävä tapa, jossa jokainen rohkenee tuoda omat mielipiteensä esille; ”se” kultajyvä voi olla mikä tahansa.

Vaateet hallintohenkilöille

Mitkä ovat nykyisen ja tulevan talouselämän vaateet hallintohenkilöille? Hallintohenkilöiden on edustettava laajapohjaisesti jäsenistöä, sekä omistajakuntaa että asiakkaita. Tällöin tulee huomioida ikä, sukupuoli, koulutustausta ja eri asiantuntemuksen alat. Hallintohenkilön on oltava aito oma itsensä, sillä vain siten voi antaa parhaansa asioiden kehittymiselle.
On myös oltava valmis käyttämään aikaa hallintotehtävien hoitamiseen. Ajasta on niukkuutta. Monessako hallintotehtävässä pystyy olemaan täysipainoisesti samalla kertaa mukana? Vaatiiko nykyaika hallintohenkilöiltä erikoistumista?
Osuuskunnan hallinnon omassa roolissa ja työssä aate menee talouden edelle. Osuuskunnan tehtävänä kun on tuottaa taloudellista lisäarvoa omistajilleen - ei hallintohenkilölle itselleen!

Päivi Nerg

| Sivun alkuun |