Oikeustiede nousi ensi kertaa esille
Osuustoiminnan tutkimuspäivässä 

Miksi kunnat perustavat nykyisin vain osakeyhtiöitä?

- Miksi kunnilla on kova hinku perustaa eri tehtäviin vain osakeyhtiöitä, ihmetteli professori Seppo Villa Osuustoimintatutkimuksen päivässä 25.10.2007 - Osuuskunnat olisivat usein toimivampia ratkaisuja palvelutehtäviin.

Osakeyhtiöt on Villan mukaan viritetty alusta lähtien ns. ”voittoa tuottaviksi eläimiksi”, mutta osuuskunnat olisivat luontojaan lähempänä kunnallisten palvelujen ihmisläheistä tuottamista.

Seppo Villa alusti aiheesta yhdessä toisen oikeustieteen professorin Jukka Mähösen kanssa osuuskuntaoikeuden tutkimuksesta ja sen ongelmista Lappeenrannassa.

Tärkeät firmojen tarkoituspykälät

Vauhdikas professoreiden parivaljakko nosti esille ison haasteen oikeudellisen osuuskuntatutkimuksen virittämisestä Suomessa. Siihen on selvä tarve. Kiinnostava tutkimusaihe olisi esimerkiksi osuuskunnan tarkoitus verrattuna osakeyhtiön tarkoitukseen.

Yritysten tarkoituksesta seuraa myös monia merkittäviä jatkokysymyksiä. Mitä osuuskunnan tarkoitus vaikuttaa esimerkiksi johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden tosiasialliseen sisältöön? Näissä kysymyksissä johdon vastuu on alustajien mielestä osuuskunnissa selvästi ankarampi.

Eräs tällä hetkellä kuuma kysymys on se, että esimerkiksi osuuspankkien sellaisia oman alueen hyvinvointiin suunnattuja aitoja lahjoja, joilla ei ole yhteyttä sen liiketoimintaan, voidaan pitää jopa laittomina (katso artikkeli aiheesta sivulla 18). Mutta toisaalta säännöillä osuuskunnasta voi professoreiden mukaan tarvittaessa tehdä jopa hyväntekeväisyyslaitoksen.

Osakeyhtiömalli dominoi tutkimustakin

Professorit puuttuivat myös oikeustieteen jatko-opiskelijoiden rekrytointiin: - Myös osuuskunnat olisivat hyvin mielenkiintoinen yhteisöoikeuden tutkimuskohde. Ne tarjoaisivat tutkimuksiin paljon myös vertailupohjaa.

Mielenkiintoa lisää myös se, että osuuskunnilla on juridisesti paljon liikkumavaraa. Osuuskunnan voi venyttää toisaalta sekä osakeyhtiöksi että toisaalta aatteelliseksi yhdistykseksi. Niiden välillä toimii sitten paljon myös osuuskuntia, jotka edustavat puhtaasti osuuskuntamallia.

Yhteisöoikeuden tutkimus on Villan ja Mähösen mukaan keskittynyt osakeyhtiömalliin ja siellä erityisesti listattuihin yhtiöihin. Kansainvälisesti merkittävä poikkeus on kuitenkin amerikkalainen Henry Hansmann, mutta hän onkin ainoa. Hän pitää osuuskuntaa liiketoiminnan perusmallina ja osakeyhtiötä vain sen pääomalähtöisenä erikoistapauksena.

Luonnollinen syy mielenkiinnon keskittymiseen löytyy kaupparekisteristä, jossa osakeyhtiöitä syyskuun lopussa oli reilut 323.000 ja osuuskuntia ja osuuspankkeja yhteensä vain noin 4.000.

Toisaalta rekisterissä oli kuitenkin 79.000 asunto-osakeyhtiötä, joille Suomessa on oma lakinsa. Niiden toiminta muistuttaa osuuskuntia, mutta niillä on juridisesti ikään kuin ”väärä vaatetus”. Julkisia yhtiöitä oli Suomessa vain 208 ja säätiöitä 31.

Osuus ot-yritysten arvonnousuun?

Yksi juridis-taloudellinen tutkimushanke Lappeenrannan seminaarissa kuitenkin voitiin jo esitellä, kun OTL Seppo Pöyhönen kertoi omasta väitöskirjahankkeestaan Helsingin kauppakorkeakoulussa. Otsikkona oli Osuuskunnan jäsenen omistajaoikeudet ja mahdollisuus osuuden arvonnousuun.
Jäsenten hyötyminen osuuskunnan todellisesta arvonnoususta on nykyisinkin periaatteessa mahdollista, mutta osuuskuntalain kautta se ei vielä käytännössä ole lähtenyt laajemmin toteutumaan. Ainoa este ei ole toimivien jälkimarkkinoiden puuttuminen. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on nyt mallintaa arvonnousua tavoittelevan osuuskunnan sääntöjen keskeisimpien määräysten sisältö.

Seppo Pöyhösen kunnianhimoisena tavoitteena on Suomen ensimmäinen yritysjuridiikan väitös osuuskunnista arviolta neljän vuoden päästä. Hänellä on takanaan poikkeuksellisen vahva käytännön lakimieskokemus ensin SOK:lta 25 vuotta ja viimeiset viisi vuotta Osuuspankkikeskuksesta. Väitöskirjan ohjaajiksi ovat lupautuneet professorit Matti Rudanko ja Kari Neilimo.

Kaikkea ei Suomesta myydä

- Osuuskunnat ovat toimiva tae siitä, ettei Suomesta myydä kaikkia hyviä yrityksiä ”harmaapäisille amerikkalaisille sijoittajille”, tutkimusseminaarissa todettiin niin monen alustajan suulla, että hahmo lähti elämään omaa virtuaalielämäänsä.

Myös Osuustoimintatutkimuksen päivän monipuolisesta ja tasokkaasta annista kerrotaan enemmän, kun Osuustoiminta-lehti julkaisee tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen teeman ”Osuustoiminnan Visiot 2008” seuraavan numeron yhteydessä; se ilmestyy 20. helmikuuta.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |