Kananmunantuottajat ja markkinavoimat
TARJONNAN HALLITSEMISTA
EI OIVALLETA

una-alalla toistuu sama tarina yhä uudelleen: ylituotantoa ei saada kuriin ja uusia pakkaamoita syntyy kananmunan ollessa helppo tuote. Alan keskinäinen kilpailu on johtanut siihen, että hinnat ovat painuneet alle keskimääräisten EU-hintojen. Muut pohjoismaat toimivat korkeammalla hintatasolla, sillä maata kohden niissä on vain 2-3 suurta pakkaamoa. Munien hinnanvaihtelut ovat olleet merkittäviä ja hinnat ovat liikkuneet osin hallitsemattomasti. Tarjonnan hallitseminen on asia, jota ei ole alalla oivallettu.
Kananmunatuottajien määrä on EU-aikana vähentynyt yli 80 %. Maataloustuotannon rankin rakennemuutos on kohdannut juuri muna-alaa. Kun tilat kuitenkin koko ajan ovat suurentuneet, tuotantomäärä ei ole laskenut vastaavasti. Näin ollen ylitarjontatilanteesta ei ole päästy.
Suomessa on kaksi todella vahvaa kauppaketjua, joiden kautta hinnat määräytyvät. Niiden kanssa tulee kyllä toimeen, mutta ne myös käyttävät alan runsasta tarjontaa hintatason alentamiseen. Kauppa on myös kananmunatuotteissa ottanut käyttöön kaupan omat merkit, mikä on lisännyt kilpailua alalla entisestään.

Ylituotannolle
ei kannattavia markkinoita

Historian vaikutus muna-alaan on suuri. Omavaraisuusaste ennen EU-aikaa oli 1980-luvulla jopa yli 150 %. Tällä hetkellä omavaraisuusaste on 116 %. Juuri missään muussa Euroopan maassa ei ole ylituotantoa, vaan kananmunatuotanto on paikallista paikallisiin tarpeisiin. Yli oman tarpeen tuotetaan vain Hollannissa, koska ylituotannolle on toimivat markkinat alituotantoalueella Saksassa ja rekat liikkuvat Keski-Euroopassa liukkaasti rajoista piittaamatta. Suomalaisilla toimijoilla ei ole sellaisia erityisiä etuja, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden myydä kannattavasti munia vientimarkkinoille.
Muna-alan perusongelma on siis ylituotanto, jolle ei ole kannattavia markkinoita. Voidaan myös sanoa, että ongelmana on liian pieni kulutus. Suomessa kananmunien kulutus henkeä kohden on Euroopan alhaisimpia. Positiivista on, että kulutus on kuitenkin kääntynyt viime vuosina lievään kasvuun, kun kananmunan terveellisyysmielikuva on parantunut.

Investointipakko
on myös mahdollisuus

Kananmuna-alan näkymiä leimaa häkkikanalakiellosta johtuva tuotantorakenteen voimakas kehitys ja kaupan kananmunahyllyn uudistuminen. Perinteiset häkkikanalat kielletään reilun kolmen vuoden päästä vuoden 2012 alussa. Tämä tulee olemaan suuri muutos tuotannolle ja kaupalle. Suomessa tuotetaan edelleen 75 % kananmunista perinteisissä häkkikanaloissa - eikä kaupan kananmunahyllyssäkään vapaan kanan munien osuus ole kuin parikymmentä prosenttia.
Direktiivi tuli voimaan jo 1999, eikä Suomi ole eturivissä muutoksen toteuttamisessa. Jatkavilla tiloilla on nyt edessä suoranainen investointipakko. Vaihtoehtoina ovat virikehäkki tai lattiakanala. Tilakohtainen investointikulu vastaa noin vuoden liikevaihtoa ja jopa enemmän, mikäli tuotantoa laajennetaan tuotantotapamuutoksen yhteydessä. Maatilalla tämä, jopa yli puolen miljoonan euron, investointi on merkittävä erityisesti siksi, että se kohdistuu tuotantosuuntaan, jonka kannattavuus on pitkään ollut heikko.
Miten tulee käymään alalle, jolla on heikko kannattavuus ja mihin kohdistuu investointipakko? Alalla on onneksi saavutettu nyt harvinainen yhtenäinen näkemys tavoitetilasta; tuotantokapasiteetin pitää pienentyä kotimaan kulutusta vastaavaksi. Tällöin tuottajien määrä tulee vähenemään muutamassa vuodessa vielä noin 60 prosentilla. Jäljelle jää vain 200-250 tuottajaa - eli 10 % siitä, mitä oli ennen EU-jäsenyyttä. Investointipakon lisäksi syynä tuotannon lopettamiseen ovat pitkään jatkunut heikko kannattavuus, tuottajien ikärakenne ja rakennemuutoskorvaus.
Muutos on myös mahdollisuus, joten tilaisuutta ei saa menettää. Kananmunatuotannon uudistustarvetta leimaa kanapaikkamäärän vähennystarve noin 15 prosentilla eli kapasiteettia on pienennettävä selvästi. Kuitenkin kotimaan kuorimunakysyntää vastaava tuotanto on turvattava elintarviketurvallisuuden, toimitusvarmuuden ja alan kehittymisen vuoksi. Ainutlaatuisen salmonellavapaan suomalaisen kananmunatuotannon turvaaminen on myös kuluttajan etu.

Erimielisyys vie voimat
– yhteistyö antaisi lisäarvoa

Markkinavoimat ovat vieneet tuottajien asemaa vain huonompaan suuntaan. Tässä ylituotanto ja kasvanut tarjonta ovat ydinkysymyksiä. Kananmuna-alan kehittäminen on jäänyt heikoksi, kun alalla ei löydy yksimielisyyttä juuri mistään. Tämä on haasteellinen tilanne. Tuottajat eivät ole ymmärtäneet markkinavoiman hallitsemista, eivätkä alan muut toimijat ole sitä osanneet tuottajille viestiä.
Lyhytnäköiset markkinavoimat voivat vaarantaa koko ketjun kananmunaliiketoiminnan. Hallitsematon tarjonta ja hintakilpailu poistuvien häkkien tuotannolla vaikuttaa kaikkiin markkinahintoihin.
Vastuullisella ja pitkäjänteisellä yhteistoiminnalla läpi koko kananmunaketjun voidaan kasvattaa markkinoita, parantaa kananmunan imagoa ja arvoa, parantaa eläinten hyvinvointia, tehostaa kananmunan tuotantoa, monipuolistaa valikoimia sekä saavuttaa tuotannon ja kulutuksen tasapaino.

Jan Lähde
KTM Jan Lähde on Munakunnan toimitusjohtaja ja
Pellervo-Seuran hallituksen jäsen.

| Sivun alkuun |