Tutkija Shimelles Tenaw sanoo osuustoiminnan vähentävän köyhyyttä, koska kyseinen yritysmuoto perustuu kestävään kehitykseen. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella työskentelevä Tenaw uskoo osuuskuntien luovan hyvinvointia kehitysmaissa kuten sata vuotta sitten Suomessa.
– Minusta tuli maaseudun asukas, joten sain nähdä maataloutta ja aluekehitystä hyvin läheltä. Ruoantuottaja on minulle erittäin arvokas ihminen missä päin maailmaa tahansa. Paneuduttuaan tarkemmin viljelijäperheiden elinkeinoon hänelle selvisi, miten vahvasti suomalainen maatalous perustuu osuustoimintaan. Tenawin mukaan tilanne on samantapainen Etiopiassa, vaikka osuuskunnat ovat siellä hyvin erilaisia. – Köyhyyden vaivaamalla Etiopian maaseudulla toimii paljon epävirallisia osuuskuntia. Nämä jo tuhansia vuosia toimineet yhteisöt ovat monelle ainoa perusturva niukoissa olosuhteissa. Suomessa epävirallisia osuuskuntia vastaavat talkootyöt. Tenaw mainitsee esimerkkeinä etiopialaisista osuuskunnista pienimuotoiset sosiaalis-taloudelliset yhteenliittymät. Etiopialaiseen elämänmenoon kuuluvat sunnuntaisin järjestettävät kyläläisten tapaamiset, joita isännöidään vuorotellen. Vieraat nauttivat kutsuilla ruoasta ja juomasta ja ennen kaikkea vaihtavat mielipiteitä. Erikoistuotteissa toivoa Suomeen kotiutunut Shimelles Tenaw on kulkenut pitkän taipaleen osuustoimintatutkijan urallaan. Opintojensa lomassa Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa Shimelles harjoitteli kesäisin mm. Pellervo-Seurassa, Hankkijalla ja Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. – Graduvaiheessa tein vertailevaa tutkimustyötä Kauhajoen Osuusmeijerissä Etelä-Pohjanmaalla. Minut otettiin lämpimästi vastaan ja sain olla maitokeräilyauton mukana tekemässä haastattelututkimusta pohjalaisilla maitotiloilla, muistelee Tenaw. Tällä hetkellä hänellä on meneillään Kanta-Hämeessä iso osuustoimintaprojekti, jota toteutetaan yhdessä Hattulan kunnan kanssa (ks. OT 3/08). Tenawia huolettaa nykyisen maataloustuotannon huono kannattavuus ja liiallinen keskittyminen suuriin yksiköihin. Yhtenä keinona parantaa tuottajan asemaa hän näkee erikoistumisen. – Erikoistuotteisiin kannattaisi satsata, jotta kuluttajat innostuisivat enemmän kotimaisista tuotteista ja tulisi lisää kilpailua. Suomalaisella elintarviketeollisuudella on tarvittavaa teknologiaa ja valttinamme on tuotteiden puhtaus. Osuustoiminta vientituotteeksi Tenawin mielestä yhteistoiminta-ajattelu olisi sopiva ”vientituote” kolmanteen maailmaan, onhan suomalainen osuustoiminta koko historiansa ajan edistänyt kestävää kehitystä ja alueiden hyvinvointia. Monissa kehittyvissä maissa osuuskuntia on järjestelty valtiojohtoisesti, mikä on usein johtanut toiminnan epäonnistumiseen. Viljelijä lopulta itse tietää parhaiten, miten viljellä maata mahdollisimman tuottoisasti. Tenaw pitää monen köyhän Afrikan maan ongelmana mm. osittain siirtomaakaudelta periytyvää järjestelmää, jonka vuoksi kehitys ei ole kulkenut toivotulla tavalla. – Osuustoiminta tarjoaisi sopivan mekanismin köyhyyden vastaiseen taisteluun. Se voitaisiin osittain kytkeä myös Suomen antamaan kehitysapuun. Osuustoiminnan parhaimpiin periaatteisiin kuuluvat jäsendemokratia ja erityisesti osuuskuntien vastuu omasta toimeentulostaan.
Hän arveleekin jo mainittujen epävirallisten pienosuuskuntien onnistuneen virallisia osuuskuntia paremmin kylien kehittämisessä paikallistasolla. Kokousvieraana Afrikassa Shimelles Tenaw on vuosien varrella osallistunut moniin kansainvälisiin kokouksiin osuustoimintaliikkeen piirissä. Shimelles oli mukana myös ICAn ensimmäisessä Afrikan kokouksessa 1994 Kenian Nairobissa. Tuolloin oli kansainvälisen osuustoimintajärjestön satavuotiskokous. – En koskaan unohda sitä tunnetta, kun istuessani suuressa konferenssisalissa edessäni luki Finland. Oli unohtumaton hetki edustaa tätä maata osuustoiminnan hengessä ja esitellä Suomen kehitysyhteistyövaroilla järjestettyjen kahden Afrikka-seminaarin tulokset kokouksessa. Marraskuussa Shimelles Tenaw osallistui Nigerian Abudjassa pidettävään kahdeksanteen ICAn Afrikan kokoukseen. Työn ohessa Tenaw on kirjoittanut 1995 osuustoiminnasta englanninkielisen perusteoksen Time is for all, joka perehdyttää osuustoimintaliikkeen kehitysmahdollisuuksiin Afrikan maataloudessa ja elinkeinoelämässä. Teosta käytetään opintomateriaalina mm. sekä Suomessa että Etiopiassa. Teksti ja kuva: |
||||||||||||||
| Sivun alkuun | |