Keski-Suomesta tuli ehdotus vesiosuuskuntien omasta järjestöstä  



SUOMEN VESIOSUUSKUNNAT RY?
Koiviston vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtaja Reijo Korhonen edustaa joukkoa keskisuomalaisia vesiosuuskuntia, jotka toivat Pellervo-Seuraan viestiä alan järjestäytymisen tarpeesta.
 
Joukko keskisuomalaisia vesiosuuskuntia piti lokakuun lopulla kokouksen, josta lähti liikkeelle ehdotus vesiosuuskuntien oman etu- ja palvelujärjestön perustamiseksi. Vastaavantyyppisiä itsenäisiä jäsenjärjestöjä Pellervossa on jo ennestään pitkään olleet mm. ruotsinkielisiä osuuskuntia edustava Andelsförbund ja uusosuuskuntia edustava Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry.

Vesiosuuskuntien hankkeen puuhamieheksi lähti Koiviston vesihuolto-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Reijo Korhonen Äänekoskelta. Hän toi viestin Pellervo-Seurassa 14. marraskuuta järjestettyyn neuvotteluun. Pellervon johto suhtautui ideaan hyvin myönteisesti ja kertoi olevansa sitä valmis aktiivisesti tukemaan.
Pellervolla on nykyisin säännölliset neuvottelusuhteet myös maa- ja metsätalousministeriöön ja Vesi- ja viemärilaitosten yhdistykseen VVY:hyn. MMM toimii vesihuollossa ohjaavana ja alaa kehittävänä viranomaisena, mutta ympäristöasiat kuuluvat ympäristöministeriölle.
Myös VVY:n kokenut toimitusjohtaja Rauno Piippo on kertonut, ettei järjestö koe vesiosuuskuntien mahdollista omaa järjestäytymistä Pellervon sateenvarjon alle mitenkään kilpailijaksi, vaan pikemminkin hyvin tarpeelliseksi ja jopa odotetuksi yhteistyökumppaniksi alalla. Osuuskuntia sen jäseninä on noin 50, joiden joukossa on muutamia todella isoja, esim. Ylivieska ja Kuusamo. Piippo kuitenkin korostaa, että VVY ei ole pelkästään isojen tai kunnallisten laitosten järjestö vaan kaikkien laitosten yhteisjärjestö niiden koosta, omistussuhteista ja hallintomallista riippumatta.
Suomen yli tuhatta vesiosuuskuntaa ei vielä mikään järjestö tavoita. Tämä Osuustoiminta-lehti tavoittaa nykyisin noin 200 vesihuollon aktiivia; markkinointityö jatkuu ensi vuonna. Piippo kertoo, etteivät nämä 1 000 osuuskuntaa ole halunneet toimia minkään järjestön piirissä, vaikka myös esimerkiksi VVY on yrittänyt tavoittaa pieniäkin.
- Tärkeintä on, että vesilaitokset pystyvät tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman hyvät vesihuoltopalvelut kohtuulliseen hintaan. Siinä meille kummallekin järjestölle on kovasti työsarkaa, kunhan vain saisimme kaikki laitokset aktiivisesti mukaan yhteistyöhön, Rauno Piippo pelkistää.

Kentällä tarvitaan suunnattua koulutusta

VVY:n ja Pellervon keskusteluissa on tänä syksynä puhuttu erityisesti vesiosuuskuntien kentän selvästä ja laajasta koulutustarpeesta. Myös maa- ja metsätalousministeriö ja Pellervo-Instituutin johto ovat vallitsevasta tilanteesta hyvin tietoisia.
VVY:sä 16.10. pidetyssä tapaamisessa puhuttiin etenkin vesiosuuskuntien alueellisten tulevaisuusseminaarien järjestämismahdollisuudesta, mutta epäiltiin kokemuksesta, ettei niitä täysin markkinapohjaisesti kukaan pysty pienille vesiosuuskunnille tyydyttävällä tavalla toteuttamaan.
Jos tämä koulutusidea myöhemmin saadaan liikkeelle, niin realistisimpana pidettiin alueellisten ympäristökeskusten rajojen mukaan järjestettäviä, viikonlopun yhteyteen - esimerkiksi lauantaihin - sijoitettuja tiiviisti omaan kenttään suunnattavia iltapäiväseminaareja.
Hyvää mallia antaa etenkin tanskalaisten vesiosuuskuntien järjestö, joka järjestää Bent Soelbergin johdolla viikonloppukursseja toimi- ja luottamushenkilöille (OT 5/07). Tanskassa toimii kaikkiaan noin 2 700 vesiosuuskuntaa, joissa on keskimäärin 300 - 400 jäsentä osuuskuntaa kohden. Tanskassa on suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin Suomessakin.

”Verkottuminen on välttämätöntä”

MMM:n vesihallintojohtaja Kai Kaatran haastattelu julkaistiin edellisessä Osuustoiminta-lehdessä. Siinä hän katsoi, että ”olisi hyvä saada aikaan yhteinen kanava osuuskuntien äänen kuuluviin saattamiseen ja niitä kiinnostavan tiedon välittämiseen” (OT 5/08 s. 58-59). Kaatra piti vesiosuuskuntien omaa yhdistystä hyvänä ideana.
Reijo Korhosen mukaan Kaatran haastattelu oli osaltaan vauhdittamassa sitä, että asiaan lähdettiin Keski-Suomessa nyt aktiivisesti tarttumaan. - Vesiosuuskuntien verkottuminen ja järjestäytyminen ovat nyt välttämättömiä, hän katsoo.
Idea syntyi laatutyön yhteydessä
Reijo Korhonen on siviiliammatiltaan Finnairin lentotoiminnan laatujärjestelmän pitkäaikainen asiantuntija ja kouluttaja. Siksikin hän kokee laatuasioihin liittyvät tekniset toiminnot erittäin tärkeiksi yhtälailla myös haja-asutusalueiden vesihuollossa. - Lentokoneetkaan eivät pysy jatkuvasti turvallisesti ilmassa ja aikatauluissaan ilman taustalla aina toimivaa varmaa laatujärjestelmää.
Joukko keski-suomalaisia vesiosuuskuntia on tänä vuonna ollut muutenkin tiiviisti yhteistoiminnassa. Ne ovat olleet yhdessä Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen maakuntaliiton kanssa kehittämässä vesiosuuskunnille laatukäsikirjaa (ks. artikkeli seuraavalta sivulta 60). Laatukäsikirjan ideasta kertovan artikkelin lopusta löytyvät myös Reijo Korhosen yhteystiedot, mikäli vesiosuuskunnat kiinnostuvat tässä kerrotusta järjestäytymisen mahdollisuudesta.
Pellervo-Seurassa käydyssä neuvottelussa sovittiin, että vesiosuuskuntien järjestön perustamismahdollisuudet pyritään selvittämään ensi vuoden aikana.

TEKSTI JA KUVA:
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi


| Sivun alkuun |