 |
Yrittäjyyskasvatuksen
dosentti Jaana Seikkula-Leino:
YRITTÄJYYSKASVATUKSELLA
elinvoimainen yhteisö
 UUTTA JA VANHAA. Myös Turun normaalikoulun ”opena” työskentelevä Jaana Seikkula-Leino muistuttaa, että yrittäjyyskasvatus ei sittenkään ole uusi asia. Yrittäjähenkisyys on jossain muodossa ollut esillä pitkään. Vuosisadan alkupuolen opetussuunnitelmassa maalaiskansakouluja varten korostettiin kotiseutuhenkisyyttä ja kasvamista yritteliääseen henkeen! Kuva Sami Karhu |
Hän jatkaa, että yrittäjyyskasvatus on haastava teema, koska se ei ole oma oppiainekokonaisuus omine tuntiraameineen. Asia tulee perinteisesti esille historian ja yhteiskuntaopin sekä kaupallisten aineiden yhteydessä. Se ei yksin riitä, vaan pitää tehdä enemmän. Se on lopulta osa kaikkea opetusta.
Opettajat perehtyvät
Seikkula-Leino kertoo, että yrittäjyyskasvatus on ollut jotenkin ilmassa leijuva asia. Sen suunnittelu on ollut puutteellista ja toteutus haasteellista. Opettajilla on hallussaan yleensä hyvin vain esimerkiksi oma oppiaine. Tässä on suuri täydennyskoulutuksen tarve.
Yrittäjyyskasvatus tuli aluksi vapaaehtoisena valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin 1990-luvulla. Tällä vuosikymmenellä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ovat pakollista oppisisältöä. Ensi alkuun yrittäjyyskasvatuksen läpivienti oli suorastaan hankalaa, mutta tieto asiasta kasvoi nopeasti.
Yrittäjyyskasvatus ymmärretään nyt laaja-alaisesti: tarkoitus kehittää lasten ja nuorten yrittäjämäistä asennetta. Yrittäjyyskasvatus on läpäisyperiaatteella osa kaikkea koulutusta ensimmäiseltä luokalta eteenpäin. Myös varhaiskasvatuksessa voidaan toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Työelämä tulee tutuksi esimerkiksi sen kautta, missä isä ja äiti ovat työssä.
Kunnanisät sitoutuvat
Yrittäjyyskasvatus on myös osa kunnan kehittämistä. Siksi yrittäjyyskasvatuksen asiat tulee pohtia myös kuntatasolla. Seikkula-Leino korostaa, että ei ole olemassa valtakunnallista muottia, minkä mukaan tulisi toimia. Toimintatapoja voidaan pohtia kunnan elinkeinorakenteen lähtökohdista. ”Tästäkin asiasta koituu päänvaivaa aluksi, mutta se kasvaa hedelmää myöhemmin.”
Kypsässä vaiheessa yrittäjyyskasvatus tulee saada osaksi paikallisen tason yleistä suunnittelua. Kun kunnanisät ovat mukana, saadaan laaja tahtotila asian taakse. Viime kädessä tavoitteena on ihmisten toimintakulttuurin kehittäminen ja yrittäjämäinen kunta.
Sellaisissa kunnissa, missä yrittäjyyskasvatus on kirjattu kunnan ylimpiin suunnitelmiin ja sitten on myös suunnitelmien mukaan toimittu, on päästy parhaisiin tuloksiin ja konkreettiseen toimintaan, kannustaa asiaa tutkinut Seikkula-Leino.
Osuustoiminta myös mukaan!
Opettajat toki tekevät ja kuntapäättäjät ovat tukena, mutta mukana pitää olla myös yritykset. Tällä on vaikutusta kunnan ja elinkeinoelämän yleisempäänkin yhteistyöhön.
”Osuustoiminnan paikallinen rakenne sopii mainiosti yrittäjyyskasvatuksen eteenpäin viemiseen”, laskee Seikkula-Leino. Osuuspankki tai Lähivakuutus-yhdistys voi nostaa yrittäjyyskasvatusasian esiin ja lähestyä rehtoria tai sivistystoimen johtajaa kysymyksellä siitä, voidaanko jotain tehdä yhdessä. On syytä pohtia, mitä tavoitteita yrityksillä voisi olla ja mitä tavoitteita koululla ja löytyykö yhdistävää tekijää. Voi selvittää, mitä oppilaitos-työelämäyhteistyö on ollut muualla tähän mennessä ja voisiko sellainen soveltua meille.
Kuuluu kaikin puolin asiaan, että osuustoimintamalli tulee esille muiden yritysmallien rinnalla. Oppilaat voivat pohtia, miten osuustoiminta näkyy esimerkiksi oman perheen tasolla ja mitä osuuskuntia paikkakunnalla toimii. Entä miksi niissä ollaan jäsenenä ja mikä ylipäänsä on asiakasomisteisen mallin idea? Osuuskuntamallia voi käytännössä soveltaa vaikkapa koulun kahvilan pyörittämiseen.
Seikkula-Leino summaa, että kansalaisten kehittäminen tarvitsee ympärilleen koulua suuremman verkoston. Tarvitaan laaja joukko pohtimaan, koska viime kädessä yrittäjyyskasvatuksella tähdätään elinkeinoelämän ja yritteliäisyyden kehittämiseen yhteiskunnassa. Työstä, toimeentulosta, kansalaiskasvatuksesta ja työelämävalmiuksista on kysymys.
Sami Karhu
| Sivun alkuun |