Osuustoiminnan edistäminen
vaati konkretiaa

Euroopan Unionissa on noin 300 000 osuuskuntaa, jotka työllistävät 4,8 miljoonaa ihmistä. Hyvin moni eurooppalainen on myös jollakin tavalla myös yhden tai useamman osuuskunnan jäsen. Osuuskuntien toimintaympäristö Euroopassa on siksikin monelle yritykselle ja yksityishenkilölle tärkeä.

Itse asiassa koko kansanliike syntyi ja lähti leviämään juuri Euroopasta, kun Rochdalen Oikeamieliset Kankurit avasivat Englannin Manchesterissa ensimmäisen sellaisen osuuskaupan, joka - tosin moneen kertaan fuusioituneena - toimii nykyisinkin.
Oleellista oli, että tämä Rochdalen osuuskauppa pystyi kehittämään sellaiset toimintamuodot, joilla se pysyvästi pystyi pärjäämään muuttuvassa toimintaympäristössä. Kankurien perustaman osuuskaupan avajaispäivä oli 21. joulukuuta 1844. Siitä tulee nyt kuluneeksi 165 vuotta.
Eurooppaan osuustoiminta on edelleen levinnyt maanosista kaikkein tasaisimmin ja laajimmin. Suomessa tämä näkyy tänä päivänä erityisen hyvin.

Periaatteellinen
tunnustus saavutettiin...

Aikaisempi EU-komissio totesi, että osuustoiminnan potentiaalia ei ole täysmääräisesti hyödynnetty Euroopan Unionissa, vaikka sen taloudellinen ja työllistävä merkitys on suuri. Tästä syystä nyt paikkansa jättämässä oleva J. M. Barroson komissio alkoi vuonna 2004 edistää osuustoimintaa tiedonannolla. Suomeksi sen julkaisi Pellervo-Seura samana vuonna.
Toimenpideohjelman laatimiseen osallistui moni osuustoiminta-alalla EU-tasolla toimiva organisaatio, kuten maataloussektorin Cogeca ja Euroopan osuustoimintajärjestöjen yhteisjärjestö Cooperatives Europe. Tiedonantoon liittyvä toimenpidekohtien määrittäminen antoi osuustoiminnalle poliittisen tunnustuksen. Se toi myös näkyvästi esille yritysmuodon laajat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
Nykyisestä taloustilanteesta sekä ruokasektorin epäbalanssista johtuen nyt on arvioitava uudelleen, miten osuustoiminnan tiedonannon toimenpidekohdat ovat täyttäneet tarkoituksensa. Tulee myös pohtia, mitkä kohdat on otettava uudelleen käsiteltäväksi ja mitkä ovat osuustoiminnan ajankohtaiset haasteet.

...mutta tiedonanto
liian yleisluontoinen

Komission tiedonannon kaksitoista toimenpidekohtaa käsittelivät kattavasti osuustoimintaan liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeen Euroopassa. Viimeinen kohta viittaa mm. terveys- ja hyvinvointialan osuuskuntien nopeaan kasvuun.
Toimenpidekohtien toimeenpanovastuu oli komission Yritystoiminta ja teollisuus -pääosastolla. Asiakirjaan ei kuitenkaan liitetty taloudellisia puitteita, mikä oli tiedonannon selkeä puute.
Myös osuustoimintajärjestöjen arvioiden mukaan toimenpideohjelma ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Huono arvosana johtuu osittain siitä, että osuustoiminta ei sekään ole vain yhden komission pääosaston tehtävä, vaan jakautuu monen pääosaston vastuulle. Kehittämisvastuuta ei käytännössä kanna oikein kukaan.
Jos toimenpideohjelmassa halutaan päästä eteenpäin, ongelma on korjattava. Lisäksi taloudellisia resursseja osuustoiminnan edistämiseksi on lisättävä. Osuustoiminnan organisaatiot pitää myös ottaa mukaan asiakirjan toteuttamiseen.

Osuuskunnat muita
huonommassa asemassa

Yhtäältä komission toimenpideohjelman olisi pitänyt vaikuttaa selvästi enemmän Euroopan osuustoimintalainsäädäntöön. Toisaalta Osuuskuntien edistämisestä Euroopassa -tiedonantoa ei ole huomioitu komission muissa edistämisohjelmissa.
Tämä on johtanut esim. siihen, että osuustoiminnalliset yritykset ovat olleet muita yritysmuotoja huonommassa asemassa tietyissä EU-ohjelmissa. Osuustoiminnan erityisluonne jää herkästi ottamatta huomioon, kun esimerkiksi pelisäännöt laaditaan vain pääomayhteisöjen eli osakeyhtiöiden näkökulmasta ja -kokemuksella.
Ennen kuin jatkosta voidaan keskustella, on kuitenkin odotettava, että komission oma arviointi ilmestyy. Se tapahtuu luultavasti vielä tänä vuonna. Komission ensimmäisen osuustoimintaa käsittelevän toimenpideohjelman tulos joka tapauksessa antaa paljon parantamisen varaa.

Uusi komissio
luo uutta toivoa

Ohjelmien laadinta ja tulosten analysointi antaa aina paremman pohjan tulevalle. EU:n komissiossa tapahtuu syksyn aikana paljon. Komission työ tulee jatkamaan valitun puheenjohtaja Barroson linjapuheiden mukaan muuttumaan. Komissioon tulee myös uusia komissaareja, joille myös jaetaan uusia vastuualueita. Se saattaa myös vaikuttaa pääosastojen tehtäväalueisiin.
Toivottavasti uudelle komissiolle tulisi tarkemmat linjaukset, jotka antaisivat paremmat tulokset vastaavanlaisille osuustoimintaa konkreettisemmin edistäville asiakirjoille.
Komissio on saatava puhumaan osuustoiminnasta ja myös edistämään sitä!

Jonas Laxåback
jonas.laxaback@mtk.fi
Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimisto

EU-komission vuonna 2004 antama tiedonanto löytyy Pellervon nettisivuilta osoitteesta Osuustoiminnan EU-asiakirja ».

| Sivun alkuun |