Bonukset taloutta kohti nousivat yli 400 euroon vuodessa

Suomalaisten osuustoimintayritysten viime vuoden yhteenlaskettu tulos romahti laman myötä noin 400 miljoonaan euroon, mutta kuluttaja- ja palveluosuuskuntien bonukset osuuskuntien jäsenille kasvoivat edelleen yllättävän reippaasti. Ensimmäisen kerran ne ylittivät jopa yritysten tulostason. Lamassakin jäsenten palkitsemisesta tingitään viimeisenä.
Tuottajaosuustoiminnan puolella jäsenetuja seurataan ja mitataan nimenomaan tilityshintoina ja osin myös tuottajapalveluiden saatavuuden ja hinnan kautta. Tuottajaosuuskunnissa jäsenten palkitseminen on tällä hetkellä huomattavasti kireämmällä kuin suurissa palvelu- ja kuluttajaosuuskunnissa.

Tyypillinen jäsenhyöty suomalaista kotitaloutta kohti nousi jo yli 400 euroon vuodessa. Bonusten lisäksi palvelu- ja kuluttajaosuuskuntien jäsenhyötyyn vaikuttavat myös mahdolliset ylijäämän palautukset ja osuuspääoman korkotulot.

Suomen kuluttaja- ja palveluosuuskuntien omille asiakasomistajilleen eli jäsenilleen maksamat bonukset kasvoivat viime vuonna 14 % yhteensä 606 miljoonaan euroon (OT 5/09). Se on selkeästi uusi tähänastinen ennätys. Edellisenä vuonna 2007 bonukset rikkoivat 500 miljoonan rajan.

Kilpailu kuluttajien etu

Tärkeimmiksi osoittautuneet jäsenedut eli bonukset ovat viime vuosina merkittävästi laajentuneet ja parantuneet kuluttaja- ja palveluosuuskunnissa kuten osuuskaupoissa, osuuspankeissa ja keskinäisessä vakuutustoiminnassa. Niitä on otettu käyttöön myös muutamissa sähkö- ja puhelinosuuskunnissa.

Toimivat bonusjärjestelmät auttavat jäsenistöä pysymään uskollisena ja vahvistavat järkevän ja järjestäytyneen yhteisyrittämisen eli osuustoiminnan ideaa. Osuustoimintamalli täyttää nyt joulun alla 21.12.2009 jo 165 vuotta, mikä lasketaan maailman ensimmäisen eli Rochdalen Oikeamielisten Kankureiden Osuuskaupan avaamisesta. Jo sen periaatteisiin kuului ylijäämän palautus jäsenille.

Bonukset ovat myös yksi keskeinen syy suomalaisen osuustoiminnan jäsenmäärän jatkuvaan kasvuun, mistä osa kilpailijoista on tänä vuonna jo hermostunut. Toki alennuksen myöntäminen esimerkiksi ”korttia kuin korttia vastaan” toimii sekin kuluttajien eduksi, samoin kuin kilpailijoiden rakentamat omat asiakasetujärjestelmät. K-ryhmällä on oma Plussa-järjestelmänsä, mitä vastaan osuuskaupat ovat kuitenkin hyvin pärjänneet.

Yli viisi miljoonaa jo bonusten piirissä

Jäseniä suomalaisella osuustoiminnalla on jo yli 7,1 miljoonaa. Yhdestä kotitaloudesta löytyy tyypillisesti noin kolme jäsenyyttä eri alojen osuuskuntiin tai keskinäisiin vakuutusyrityksiin.

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä omistajia on yhteensä edelleenkin vain selvästi alle miljoona.

Bonusten piirissä on jo 5,1 miljoonaa jäsentä. Vuonna 2007 järjestelmien ulkopuolella oli vielä reilut 2,3 miljoonaa jäsentä, mutta viime vuonna enää kaksi miljoonaa (OT 5/09).

Keskimaa teki ennätyksen

S-ryhmän tyypillinen jäsenhyöty asiakasomistajalle nousi 214 euroon ja osuuspankkien 114 euroon vuodessa (OT 4/09). Nämä ovat valtakunnallisia mediaanilukuja, jotka on laskettu kaikista osuuskuntien palautuksista omille jäsenilleen.

Bonusten lisäksi mediaanilukuihin vaikuttavat myös mahdollisen ylijäämän eli liikevoiton palautus vuoden lopussa sekä osuuspääomien ja mahdollisten lisäosuuspääomien korkotulot. Näiden kaikkien kehitystä olemme Osuustoiminta-lehdessä viime vuosina tiiviisti seuranneet.

Osuuskaupoista viime vuoden paras jäsentensä palkitsija oli edelleen Keskimaa. Osuuskauppa Ympyrä sijoittui toiseksi. Keskimaan maksama bonus, ylijäämän palautus ja osuuspääoman korko ylsivät yhteensä lähes 330 euroon jäsentä kohti. Osuuspankeista parhaaksi ylsi tällä kertaa Kosken POP ja toiseksi Askolan OP.

Keskinäisillä eniten voitettavaa

Hyviä asiakasomistajien palkitsijoita olivat myös muutamat keskinäiset vakuuttajat. Tosin Tapiolan edut viime vuonna niiasivat neljänneksellä noin 90 euroon per omistaja. Lähivakuutus-ryhmässä edut sen sijaan nousivat kymmenen prosenttia 61 euroon asiakasta kohti.

Keskinäisillä vakuuttajilla on juuri tässä asiassa paljon voitettavaa, jotta tavalliset asiakkaat heräisivät huomaamaan, että hehän itse asiassa ovatkin keskinäisten yritysten omistajia, eivätkä vain lypsettäviä asiakkaita kuten kilpailevissa firmoissa. Keskinäisyys on siis vakuutusalan omaa osuustoimintaa.

Kun kentällä kuitenkin toimii monia keskenään kovasti kilpailevia keskinäisiä vakuuttajia, niin tämä ei useinkaan erotu tavallisille asiakkaille asti.

Keskinäisyyden idea sai kymmenisen vuotta sitten enemmän julkisuutta, kun Pohjolan silloinen toimitusjohtaja Iiro Viinanen yritti halvalla kaapata rikkaan keskinäisen Suomi-yhtiön. Sen hallinto kuitenkin heräsi ja onnistui torppaamaan valtauksen omistajaedun vastaisena. Myöhemmin sitten itse Pohjola ostettiin ja sulautettiin Osuuspankkien leiriin. Niin ne osat elämässä vaihtuvat.

Jäsenhyöty nousi yli 400 euroon

Kun huippubonusten sijasta merkittävämpää on tietää, miten laajalti ja tasaisesti osuustoiminta tosiasiallisesti vaikuttaa suomalaisiin kotitalouksiin, niin teimme myös seuraavan vertailun.

Tyypillinen suomalainen kotitalous, joka on asiakasomistajana osuuskaupassa, osuuspankissa ja jossakin keskinäisessä vakuutusyrityksessä, saa osuustoiminnan jäsenhyötyinä nykyisin hieman yli 400 euroa vuodessa.

Kotitalouksista löytyy tyypillisesti noin kolme tällaista jäsenyyttä. Tämä todettiin viime vuonna koko kansan osuustoimintatutkimuksessa, jonka Suomen Gallup Elintarviketieto Oy teki. Jo 84 % suomalaisesta aikuisväestöstä on osuuskuntien jäseniä (OT 2/08).

Itsekin totesin olevani melko tyypillinen kaupungissa nykyisin asuva osuustoimintaihminen, kun olen asiakasomistajana HOK-Elannossa, Keski-Uudenmaan Osuuspankissa ja Tapiolassa. Lisäksi minulla on nelihenkisen perheen kautta rinnakkaiskortti Tradekan ketjuihin. Siwa palvelee hyvin lähikauppana ja Prisma suuremmissa ostoksissa.

Bonukset tukevat kasvua

Nopeimmin bonuksia on pystynyt kasvattamaan alueellisena keskusosuuskuntana toimiva Oulun Seudun Sähkö, joka maksoi asiakasomistajilleen hyvityksenä sähkön hinnasta keskimäärin jo 114 euroa jäsentä kohti. Siinä oli kasvua edellisvuodesta 60 %. Sen jäsenistö kasvoi 11 prosentin vauhdilla yli 13 000:een. Suomen markkinoilla toimii yhteensä seitsemän sähköosuuskuntaa.

Myös neljä puhelinosuuskuntaa on lähtenyt maksamaan jäsenomistajilleen asiakasetuja, jotka nousivat keskimäärin 60 euroon vuodessa. Etuja kehittäneitä puhelinosuuskuntia ovat Pohjanmaan PPO, Laitilan LPO, Savonlinnan SPY ja Ålands Telefonandelslag. Puhelinosuuskuntia toimii Suomessa yhteensä 11.

Sähkö- ja puhelinosuuskunnat pääsivät kehittämään omia bonusjärjestelmiään viimeisenä eli vuodesta 2007 alkaen. Syynä oli kilpailuviraston aiempi kielteinen kanta jäsenalennuksiin.

Kun sähkö- ja puhelinverkko muodostaa omalla alueellaan ns. luonnollisen monopolin, niin niiden maksuista ei jäsenalennuksia myönnetä. Sen sijaan sähköenergiasta, kaukolämmöstä ja kiinteän puhelinverkon perusmaksusta jäsenalennuksia jo saa.

Osuuspankit kirivät nopeimmin

Bonusten kasvu on jatkunut myös tänä vuonna, etenkin osuuspankeissa. Viime vuoden parhaita bonusten jakajia olivat edelleen osuuskaupat, mutta OP-Pohjola-ryhmän osuuspankit ovat nyt saavuttamassa S-ryhmää.

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa osuuspankkien bonukset kasvoivat 10 prosentin vauhtia, kun osuuskaupoissa nousu hidastui kolmeen prosenttiin. S-ryhmä jakoi 151 miljoonaa ja OP-ryhmä 70 miljoonaa euroa.

Viime vuonna S-ryhmä jakoi bonuksina 307 miljoonaa euroa (+17 %). Lisäksi SOK:n Hankkija-Maatalous maksoi asiakkailleen Agribonusta 4,9 miljoonaa (+26 %). Osuuspankit jakoivat puolestaan 132 miljoonaa (+59 %) ja Paikallisosuuspankit 1,8 miljoonaa (+6 %). Läheskään kaikki POP-ryhmän pankit eivät ole bonusjärjestelmässä mukana.

Suomen Lähikauppa Oy:ltä emme enää valitettavasti saaneet viime vuoden bonuskertymiä, mutta 2007 ne olivat 33 miljoonaa euroa. Osuustoiminta-lehden vertailussa käytimme siksi edellisvuotista lukua. Osuuskunta Tradeka-yhtymän jäsenmäärässä ei ole tapahtunut suurta muutosta; viime vuoden lopussa se oli 357 000 (-1,7 %). S-ryhmä kokosi noin 1,8 miljoonaa jäsentä (+3,8 %).

Tilityshinnat ovat tuottajien bonusta

Kun tuottajaosuuskuntien jäsenhyöty mitataan pääosin tilityshinnoissa, niin ne rajautuvat bonusjärjestelmien ulkopuolelle. Tuottajaosuuskunnat palkitsevat jäseniään ennen kaikkea tilityshintojen ja osin jälkitilien kautta. Tietyiltä osin jäseniä palkitaan myös edullisten jäsenpalveluiden kautta.

Tilityshintoja voidaan siis luonnehtia tuottajien bonukseksi. Niin tilityshinnat kuin bonukset ovat sitä rahaa osuuskuntien jäsenten omissa kukkaroissa, jolla onnistuminen osuustoiminnassa pohjimmiltaan mitataan.

Ainoita mittareita ne eivät kuitenkaan ole. Osuustoimintayritysten toiminnan tosiasialliset vaikutukset esimerkiksi kilpailu- ja markkinatilanteisiin sekä palveluiden saatavuuteen vain ovat huomattavasti vaikeammin selvitettävissä. Ne kun myös elävät jatkuvasti. Oleellista on, että suomalainen osuustoiminta on tänä päivänä laajapohjaisesti Kansan Taloutta, kuten sen satavuotishistoria otsikoitiin 1999.

Suomen tuottajaosuuskunnissa oli vuodenvaihteessa jäseniä yhteensä 183 000. Määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt 46 000 viljelijöiden harventuessa. Metsäliitto oli tuottajaosuuskunnista edelleen jäsenmäärältään selvästi suurin reilulla 129 000 jäsenellään. Sitä suurempia olivat HOK-Elanto, Osuuskunta Tradeka-yhtymä ja Pirkanmaan Osuuskauppa.

Huolta voi nyt tuntea etenkin siitä, että tuottajaosuustoiminta on tällä hetkellä kautta linjan taloudellisesti selvästi tiukimmilla. Suomalainen palvelu- ja kuluttajaosuustoiminta sensijaan ovat selättämässä lamankin ilman suurempia vaikeuksia.

Tällä merkillä voitat!

Bonusjärjestelmistä on viime vuosina kehittynyt suomalaisen osuustoiminnan yksi kantavia menestystekijöitä. Ne ovat riittävän konkreettinen tapa palkita osuuskuntien laajaa jäsenistöä sitoutumisesta osuustoimintaan. Ne ovat samalla myös hyvin nykyaikainen palkitsemistapa, joka on hyvin sopusoinnussa myös osuustoimintaliikkeen pitkään perimään.

Veikkaan, että osuustoimintayritysten bonusjärjestelmät tulevat edelleen laajentumaan eri aloille ja samalla myös edelleen parantumaan osuuskuntien jäsenille. Jälkimmäinen asia on tietysti etenkin pidemmällä sihdillä riippuvainen yritysten kannattavuuden kehityksestä.

Bonuksista tulee mieleeni antiikin historiasta alkujaan latinankielinen lause ”Tällä merkillä voitat!”. Rooman keisarille tämä toteutunut näky alkujaan tarkoitti, ikuisten repivien valtataistelujen keskellä, kristinuskoa ja ristin merkkiä. Mutta maallistuneeseen nykyaikaan sovellettuna se voi tarkoittaa myös suomalaista osuustoimintaa ja bonusmerkkiä.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Sanottua... KUNNON ANALYYSI ENSIN VALMIIKSI EU on finanssikriisin seurauksena lisäämässä pankkien sääntelyä ja valvontaa. Muutokset ovat tarpeen, mutta niitä ei pitäisi toteuttaa liian hätäisesti. Vaarana on, että pankkien luotonanto kiristyy, mikä puolestaan hidastaisi reaalitalouden nousua. Näin sanoi OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen Yrittämisen Tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä 9.11.2009.

Säätelyn kiristyminen voi lisätä mm. pankkien pääoma- ja likviditeettipuskurien vaadetta tavalla, joka uhkaa rajoittaa pankkien kykyä ja halua luotonantoon. - Lisäksi nyt esillä olevien lukuisien eri sääntelyehdotusten yhteisvaikutusta pankeille, finanssialalle ja reaalitaloudelle ei ole riittävästi arvioitu. Uuden sääntelyn vaikutukset pitäisi kunnolla analysoida ennen toteuttamista, Karhinen sanoi. Hän kaipasi myös tarkempaa analysointia itse finanssikriisistä. - Analyyseissä on tyydytty miettimään sitä, mikä meni pieleen. Moni toimija kuitenkin selviytyi hyvin. On tarpeen myös analysoida, mitkä tekijät olivat niiden menestyksen takana.

| Sivun alkuun |