Monenlaiset omistajuuden mallit
ovat kansallinen voimavara

Omistajuus on vahva kansallinen voimavara silloin, kun omistajien valta, vastuu, oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa keskenään.

Omistajuuteen kuuluu valta päättää pääomien kanavoimisesta yritystoimintaan, vastuu yritysriskin kantamisesta ja uuden tavara- ja palvelutuotannon luomisesta, oikeus tulla palkituksi menetyksellisestä toiminnasta sekä myös velvollisuus osallistua yhteiskunnan yhteisten menojen rahoittamiseen.
Globaalistuneessa maailmassa omistajuudella on useita ulottuvuuksia.

Suomalaisetkin yritykset löytävät yhä useammin järkeviä sijoittumispaikkoja kotimaan ulkopuolelta. On tärkeää, että suomalainen omistus säilyy vahvana kansainvälistyvissä yrityksissä silloinkin, kun niiden toiminta kasvaa voimakkaasti Suomen ulkopuolella, jotta myös tämän toiminnan hedelmät hyödyttävät Suomea.

Menestyvä yritystoiminta parantaa edellytyksiä kaikkien sidosryhmien hyvinvoinnin kasvulle. Kasvavat ja kehittyvät yritykset luovat uusia työpaikkoja ja tuovat dynamiikkaa talouteen. Ne ovat erityisen tärkeitä väistämättä tapahtuvalle talouden uudistumiselle.

Yritykset, jotka tuovat markkinoille uusia tuotteita, soveltavat uusia teknologioita ja testaavat uusia tapoja organisoida yrityksen toimintaa, vaikuttavat laajasti koko yrityssektoriin. Ne toimivat myös mallina ja esimerkkinä muille yrityksille. Tämä parantaa toimialojen tuottavuutta ja tehostaa talouden toimintaa sekä kasvattaa jaettavissa olevaa arvonlisää.

Yritysten tuottaman arvonlisän hyödyt leviävät koko yhteiskuntaan. Arvonlisästä osa jää yritykseen ja pääosa jakautuu työntekijöiden ja omistajien kesken. Yritysten tuottamasta arvonlisästä on palkkojen ja työnantajien maksamien sosiaalivakuutusmaksujen osuus noin 70 prosenttia. Yritykset maksavat julkiselle sektorille veroja voitoistaan, työntekijät ansiotuloistaan ja omistajat pääomatuloistaan. Valtaosa tästä arvonlisästä kanavoituu kulutukseen, josta kannettava arvonlisävero ja muut kulutusverot tuottavat verotuloja valtiolle.

Yritykset ylläpitävät talouden kasvua ja kehitystä. Ne luovat kansantalouden arvonlisästä yli 60 prosenttia. Yrityksissä on myös suuri osa talouden työpaikoista. Siksi yhteiskunnan on järkevää ja perusteltua edistää ja kannustaa sitoutunutta ja vastuullista omistajuutta osakeyhtiöissä, osuuskunnissa, keskinäisissä yhtiöissä ja henkilöyhtiöissä, elinkeinonharjoittajia unohtamatta.

Yritysten erilaiset omistustaustat ja yrittämismallit ovat suuri vahvuustekijä Suomelle. Laajasti omistetut ja suomalaiseen yhteiskuntaan ankkuroituneet osuustoimintayritykset ovat erityinen talouden vakautta lisäävä tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Toivon, että tämä muistetaan, kun puolueet käyvät kevään vaalikamppailuun eduskuntapaikoista.

Osuustoimintayritykset ja keskinäiset vakuutusyhtiöt työllistävät yli 100.000 suomalaista ja niillä on jo noin seitsemän miljoonaa omistajaa. Osuustoiminnan merkitys on suuri erityisesti finanssialalla, elintarviketuotannossa, kaupassa, ravintola- ja hotellitoiminnassa, polttoainejakelussa, vesihuollossa sekä sähkö- ja puhelinliiketoiminnassa.

Osuuskunta on moderni yritysmuoto, jolle asetetaan suuria tavoitteita työn ja palveluiden uusien organisointimallien rakentamisessa ja kaikenlaisen uuden yrittäjyyden virittämisessä. Erityisesti hyvinvointialalla meillä tulee olemaan paljon tarpeita uusien toimintamallien kehittämiseen.

Yritystoiminta on Suomen hyvinvoinnin perusta. Sille kannattaa antaa sellaiset toimintapuitteet, jotka kannustavat uusien yritysten syntyyn ja olemassa olevien yritysten kasvuun ja kehittymiseen. Se on paras tapa rakentaa hyvää suomalaista huomista.

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |