Yhteistyö avuksi
vesihuollon muutoksiin
Toimintaympäristön muutos tuo paineita kaikille Suomen vesihuoltolaitoksille ja niistä erityisesti vesiosuuskunnille. Esimerkiksi vesihuoltorakenteiden ikääntyminen kasvattaa kunnossapitomenoja. Ongelmien ratkaisu edellyttää entistä laajempaa yhteistyötä ja uudenlaisia toimintatapoja. Kuntaliitossa valmistellaan parhaillaan opasta eri tilanteiden varalta.
Kaiken Suomessa myydyn talousveden ja vastaanotetun jäteveden kokonaismäärästä noin 10 % kulkee asiakkaidensa omistamien vesiosuuskuntien kautta. Vesiosuuskuntia toimii yhteensä 1400, joten niiden yksikkökoko on pieni. Vesiosuuskuntien lisäksi rekisteröimättömiä yhtymiä toimii muutama sata. Kunnallisia vesihuoltolaitoksia tai vastaavia on alle 400. Niiden määrän odotetaan esim. kuntaliitosten vuoksi yhä vähenevän ja samalla yksikkökoon suurenevan.
Vesiosuuskunnista noin tuhat luokitellaan vesihuoltolaitoksiksi. Tällöin laitos toimittaa tai vastaanottaa vettä vuorokaudessa yli 10 kuutiometriä tai yli 50 henkilölle. Vesihuoltolaitosten toimintaa säätelee vesihuoltolaki, joka asettaa vesihuoltolaitoksille enemmän velvoitteita kuin niitä pienemmille toimijoille. Tästä johtuen niiden vastuut ja velvollisuudet ovat samat kuin kaikkein suurimmilla kuntien vesihuoltolaitoksilla.
Nuoret mukaan toimintaan!
Vesiosuuskunnilla on merkittävä rooli yhdyskuntien vedenhankinnassa, talousveden jakelussa sekä jätevedenviemäröinnissä. Keskeiset tehtävät on kyettävä hoitamaan laadukkaasti myös rakennemuutoksessa.
Yleisen taloustilanteen kiristyessä valtion ja kuntien investointi- ja muut tuet vesiosuuskunnille luultavasti vähenevät. Moni osuuskunta joutuu hankkimaan huolto- ja kunnossapitopalvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Palvelutarjonta vaihtelee alueellisesti paljon, mistä johtuen uutta liiketoimintaa kaivattaisiin paikallisten tarpeiden tyydyttämiseksi.
Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin ja ihmisten osallistumisaktiivisuuden vähentyminen vaikeuttavat jo nyt uusien hallintohenkilöiden löytymistä vesiosuuskuntiin. Tilanne on huolestuttava, sillä monissa osuuskunnissa pitkään toimineet aktiivijäsenet ovat jo iäkkäitä. Lainmuutokset aiheuttavat nekin lisätyötä vesiosuuskuntien vastuuhenkilöille ja vaativat usein taloudellisia satsauksia.
Laaja verkosto hakee ratkaisuja
Toimintaympäristön muutoksiin vastatakseen vesihuollon toimijoiden on ryhdyttävä entistä laajempaan yhteistyöhön ja arvioitava myös uudenlaisia toimintatapoja. Vain näin voidaan varmistaa toiminnan laatu. Kehitystyötä vaikeuttaa osin kentän pirstaleisuus, sillä saman kunnan alueella voi toimia kymmeniä vesihuoltolaitoksia. Turvallisen vesihuollon kannalta tärkeintä jatkossa olisi edistää vesiosuuskuntien ammattimaista toimintaa ja luoda niille malleja parhaista käytännöistä. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja vesihuoltokentän selkiyttämiseksi tulisi tutkia mahdollisuuksia mm. vesiosuuskuntien yhdistämisestä toisiinsa tai kunnallisiin vesihuoltolaitoksiin.
Kuntaliitto pitää tarpeellisena kehittämisvaihtoehtojen kokoamista suomalaisten vesihuoltolaitosten käyttöön. Ohjeistuksen yhtenäistämiseksi Kuntaliitossa on aloitettu Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hanke, jonka aikana tuotetaan opas kaikille vesihuollon toimijoille. Kuntaliiton lisäksi mukana ovat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesilaitosyhdistys, Pellervo-Seura, Pirkanmaan ELY-keskus ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat. Vesihuollon kannalta merkittävien tahojen mukana olo varmistaa, että oppaassa huomioidaan kaikki eri näkökulmat. Valmisteluun osallistuu myös vesiosuuskuntien, kuntien vesihuoltolaitosten ja kuntien edustajia.
Oppaasta apua käytännön tilanteisiin
Oppaan toivotaan auttavan vesiosuuskuntien vastuuhenkilöitä niin päivittäisissä toimissa kuin muutostilanteissakin. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. osuuskunnan talouden hallinta, verkostojen kunnossapito sekä ohjeet yhdistymisprosesseihin. Oppaassa kerrotaan esimerkiksi varautumisesta investointeihin, mitä tekijöitä on toivottukin. Ennakoiva ja suunnitelmallinen kunnossapito taas parantaa toimintavarmuutta, minkä vuoksi sen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Kunnossapito voidaan tuottaa osuuskunnan omana työnä tai hankkia ulkopuolisilta toimijoilta. Mahdollinen vaihtoehto on vaikkapa yhteisen huolto-osuuskunnan perustaminen.Vesiosuuskuntien käyttöön on lisäksi tarkoitus tuoda työkaluja erityistilanteisiin varautumiseen, sopimusten laatimiseen sekä osuuskunnan hallinnointiin.
Henna Luukkonen
Kirsi Rontu
Henna Luukkonen on projekti-insinööri Kuntaliitossa. Hänen vastuullaan ovat vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -projektin toteuttaminen.
Kirsi Rontu on yhdyskuntatekniikan päällikkö Kuntaliitossa. Hänen vastuualueensa ovat teknisen toimen kehittäminen, omistajapolitiikka ja vesihuolto.
| Sivun alkuun |