Koko Suomi rakentuu
yhdessä yrittämällä

Osuustoiminnan rooli ja merkitys on tärkeää kaikkialla Suomessa – se ei ole vain etelän väkirikkaiden alueiden etuoikeus. Koko Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä. Käytännössä tämä näkyy siinä, että osuustoimintayritysten palveluverkostot ulottuvat myös maan pohjoisimpiin Lapin osiin. Tämä koskee niin elintarvike- ja metsätalotta, kauppaa
kuin pankki- ja vakuutuspalveluita.

Tämän totesimme YK:n Kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 maailman pohjoisimmassa tilaisuudessa Kemijärvellä marraskuussa. Lumihangen keskeltä laitoimme kuvaa YK:lle ja Kansainväliselle Osuustoimintaliitolle ICA:lle.

Kemijärvellä asia olikin hyvä lausua, koska kyseessä on suomalaisen osuustoiminnan perustajan Hannes Gebhardin syntymäkunta. Tilaisuutta voidaan samalla pitää ikään kuin esiseminaarina Gebhardin juhlavuodelle, tuleehan vuonna 2014 kuluneeksi 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä.

Tulisieluisen Gebhardin ja hänen vaimonsa Hedvigin työ on Suomessa kantanut hedelmää. Olemme maailman osuustoiminnallisin valtio; moni meistä on usean osuuskunnan jäsen. Osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyritykset ovat Suomessa mukana lähes kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Ne ovat monesti myös oman alansa markkinajohtajia.

Merkityksestään huolimatta osuuskunta liiketoiminnan muotona on kuitenkin monelta osin puutteellisesti tunnettu ja tiedostettu, vaikka monia hienoja edistysaskeleita on viime vuosina saavutettu. Osuustoiminnan järjestötyön painopisteessä on lainsäädännöllisten kysymysten ohella yritysmuodon tutkimus ja opetus yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä osuustoiminnan mahdollisuuksien esilletuonti yrittäjyyskasvatuksessa eri tasoilla. Keskeinen tavoitteemme on saada aikaiseksi osuustoiminnan professuuri johonkin yliopistoistamme.

Toisaalta osuustoiminta on kehittynyt niin vahvaksi tekijäksi, että se on saanut osakseen myös kritiikkiä. On esimerkiksi kysytty, ovatko osuuskunnat jo monilla aloilla kasvaneet liian isoiksi ja etääntyneet jäsenistään sekä heidän tarpeistaan. Tämä arvostelu meidän on otettava vakavasti ja tutkailtava kaiken aikaa, kuinka hyvin onnistumme täyttämään perustarkoituksemme. Riittävä markkina-asema on tärkeä, mutta kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan jäsenillemme koituva hyöty.

Osuustoiminnan menestystarina on myös luonut epäilyjä siitä, että osuuskunnat saavat päättäjien piirissä erityiskohtelua, jonka turvin ne voivat entisestään kasvaa ja vahvistua. Esimerkiksi osuuskauppaa on epäilty suosittavan kaavoituspäätöksissä sen vuoksi, että kuntapäättäjissä on liikaa osuuskuntaväkeä. Jotta väitteellä olisi jotain todellisuuspohjaa, pitäisi sen tueksi löytää jokin konkreettinen tapauskin. Yhtään sellaista ei ole pystytty osoittamaan.

Esteellisyydet on luonnollisesti tärkeä tiedostaa, kun ollaan mukana päättämässä yhteisistä asioista julkisella puolella. Olen kuitenkin vakuuttunut, että näin käytännössä tapahtuukin.

Osuuskauppojen, osuuspankkien, keskinäisten vakuuttajien tai minkään muunkaan osuustoimintayritysten eteneminen Suomessa ei ole perustunut sille, että ne olisivat saaneet perusteetonta etua esimerkiksi liikepaikkapäätöksissä tai jossain muussa suhteessa. Menestyksen takana on ollut hyvä strategia ja sen määrätietoinen toteutus käytännössä. Siitä se on kiinni!

Liike-elämässä ei kuitenkaan ole sellaista käsitettä kuin saavutettu etu. Mahtavankin aseman voi menettää, jos sortuu ylimielisyyteen, unohtaa yrityksen toiminta-ajatuksen tai tekee vääriä liiketoiminnallisia linjauksia. Osuuskuntien hallintohenkilöinä meidän tulee myös tämä muistaa ja huolehtia siitä, että yritystemme johtoon valitaan sellaisia henkilöitä, jotka tämän syvällisesti oivaltavat.

YK:n Kansainvälinen osuustoimintavuosi on pian päättymässä. Eri tahot ovat tahtonsa ja voimiensa mukaan nostaneet esiin osuustoiminnan ideaa. Ympäri maapallon on tehty valtava ponnistus osuustoimintamallin nostamiseksi maailmanyhteisön asialistalle. Uskon ja toivon, että vuosi on jättänyt muistijäljen meidän kaikkien aivoihin ja lepattavan liekin sydämeen. Siinä on pohja tulevaan.

Haluan kiittää vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävää Osuustoiminta-lehden tuottajaa ja toimituspäällikköä Mauno-Markus Karjalaista yli neljännesvuosisadan ansiokkaasta työstä Pellervo-Seuran ja osuustoiminnan hyväksi.

Martti Asunta
Hallituksen Puheenjohtaja
Pellervo-Seura ry

| Sivun alkuun |