 |
Vesiosuuskunnan osuuspääoma
Kysymys:
Olemme perustamassa vesiosuuskuntaa. Tarkoituksemme on rahoittaa verkoston ym. rakentaminen pääosin jäseniltä kerättävillä varoilla. Saamme ilmeisesti avustuksia hyvin vähän, emmekä halua ottaa osuuskunnallemme paljoa pankkilainaa.
Olemme selvillä siitä, että erityisesti osuuskuntamuotoisessa vesiosuuskunnassa jäseniltä perittäviä liittymismaksuja pitäisi pitää sijoituksina osuuskunnan omaan pääomaan. Osuuskunnallehan tämä on aivan luonteenomaista. Tiedämme senkin, että valitettavasti veroviranomaiset eivät tätä tunnu ymmärtävän.
Olemmekin pohtineet liittymismaksujen perimisen vaihtoehtona osuusmaksun perimistä. Menettelisimmekö aivan virheellisesti, mikäli ainakin yhtenä merkittävänä rahoituslähteenä käyttäisimme jäseniltä perittäviä jopa usean tuhannen euron suuruisia osuusmaksuja?
Vastaus:
Ette todellakaan menettelisi virheellisesti. Osuuspääoman kerääminen jäseniltä on vesiosuuskunnassakin aivan käyttökelpoinen tapa rahoittaa osuuskuntaa. Tavaksi vain on tullut, että vesiosuuskuntien osuusmaksut ovat hyvin pieniä ja valtaosa jäseniltä kerättävästä rahoituksesta peritään heiltä liittymismaksuina.
Yksi osuusmaksujen perimisen parhaista puolista on, että ne katsotaan ainakin toistaiseksi kiistatta jäsenten suorituksiksi osuuskunnan omaan pääomaan.
Tarkkaavainen lukija voi kuitenkin heti ajatella, että osuusmaksuihin sisältyy ongelma siitä, että ne palautetaan jäsenelle hänen erotessaan osuuskunnasta. Aivan, mutta vesiosuuskunnistahan ensinnäkin erotaan melko harvoin. Ja mikä vielä merkittävämpää: vesiosuuskunnille kertyy tuskin koskaan jakokelpoista ylijäämää.
Etenkin rakennusvaiheen aikana syntyy niin merkittäviä tappioita, että niitä ei pystytä kokonaan ehkä koskaan kattamaan ja näin ollen jakokelpoista ylijäämää ei ole ja näin ollen osuusmaksua ei voi, eikä saa, eronneelle jäsenelle palauttaa.
Jäsenten
rahoitusosuus vaihtelee
Nykyisin katsotaan yleisesti oikeudenmukaiseksi se, että vesiosuuskunnan toiminta-alueen eri alueilla olevilta jäseniltä peritään eri suuruinen rahoitusosuus sen mukaan, kuinka suuret kustannukset rakentaminen kullakin alueella osuuskunnalle aiheuttaa.
Tämä merkitsee käytännössä sitä, että koko jäsenten omarahoitusosuutta ei voida periä osuusmaksujen muodossa, vaan jäsenten rahoitusosuuden erisuuruisuuden vuoksi osa on perittävä käytännössä liittymismaksujen muodossa.
Liittymismaksujen osalta muistutan jälleen kerran siitä, että veroviranomaisten valitettavasti ottaman kannan mukaan vesiosuuskunnan tai muun vesihuolto-osuuskunnan liittymismaksut ovat vapaita tuloverosta ja arvonlisäverosta vain ja ainoastaan silloin kun ne ovat palautuskelpoisia.
On ilo huomata, että ainakin tätä vesiosuuskuntaa perustamassa olevat henkilöt ovat hyvin, ja esim. veroviranomaisia paljon paremmin, selvillä osuuskunnan liittymismaksujen luonteesta.
Läsnäolo edustajiston kokouksessa
Kysymys:Vesiosuuskunnassamme on noin 2500 jäsentä. Osuuskunnan kokouksissa jäsenistöstä käy vain murto-osa. Olen usein ajatellut, että pitäisikö sääntöihimme ottaa määräykset edustajistosta.
Suhtaudun asiaan kuitenkin vähän ristiriitaisin tuntein. Toisaalta ajattelen, että todelliseen demokratiaan osuuskunnassa kuuluu, että jokainen jäsen voi halutessaan osallistua henkilökohtaisesti osuuskunnan korkeimman päätöksentekoelimen toimintaan. Toisaalta mietin, että kun käytännössä kuitenkin vain hyvin harvat jäsenet tätä oikeutta käyttävät, saattaisi jäsendemokratia toteutua sittenkin paremmin vaaleilla valitun edustajiston kautta.
Edustajiston käyttöön otto merkitsisi myös sitä, että osuuskunnan rivijäsenillä ei olisi oikeutta osallistua edustajiston kokouksiin. Olenko oikeassa?
Vastaus:
Kysyjä pohtii kysymyksessään tärkeitä ja oleellisia asioita. Loppupäätelmänä lienee kuitenkin pidettävä, että kyllä jäsendemokratia toteutuu käytännössä parhaiten vaaleilla valitun edustajiston kautta.
Kysyjä on täysin oikeassa todetessaan, että osuuskunnan ”rivijäsenillä” ei ole oikeutta osallistua edustajiston kokouksiin. Niihin voivat osallistua vain ne osuuskunnan jäsenet, jotka on valittu edustajiston jäseniksi.
Osuuskuntaoikeuden asiantuntija, professori Allan Huttunen on lausunut asiasta yksiselitteisesti: ”Mm. siitä että edustajisto on tarkoitettu korvaamaan osuuskunnan kokouksen johtuu, ettei niillä osuuskunnan jäsenillä, jotka eivät ole edustajia, ole pelkästään osuuskunnan jäsenyytensä perusteella oikeutta osallistua edustajiston kokoukseen.”
Mahdollistahan toki on, että edustajiston kokoukseen kutsutaan joku osuuskunnan ”rivijäsenenä” oleva henkilö esimerkiksi pitämään edustajiston kokouksessa luento omalta erityisalaltaan.
Tässä on tietenkin kysymys aivan muusta kuin esimerkiksi siitä, että kymmenet tai sadat ”rivijäsenet” tulisivat edustajiston kokoukseen vaikkapa yrittämään vaikuttaa kokouksen päätösten sisältöön.
Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi
| Sivun alkuun |