Kysymys:
Vesiosuuskunnallamme on pankkivelkaa noin 90 000 €. Velassa ovat eri suuruisin osuuksin takaajina oma kuntamme ja mm. hallituksemme nykyisen puheenjohtajan isä. Jäseniä osuuskunnassamme on vain yhdeksän. Verkostomme rakentaminen alkoi keväällä 2006 ja vesi ja viemäri ovat olleet toiminnassa syksystä 2007 lähtien. Osuusmaksumme on 500 € ja liittymismaksu 1 000 €. Tällä rahoitusrakenteella olemme joutuneet hyvin vaikeaan tilanteeseen. Jotta selviäisimme pankkivelan ja korkojen maksusta, meidän pitäisi periä ”tähtitieteellisiä” vesi- ja jätevesimaksuja. Tähän kaikkeen on käsittääkseni syynä se, että jäsentemme omarahoitusosuus on aivan liian pieni. Liittymismaksujen olisi pitänyt olla niin suuret, että pankkivelkaa olisimme tarvinneet korkeintaan 30 000 €.

Hallituksemme on neuvotellut kunnan kanssa siitä, että kunta ottaisi vesiosuuskuntamme hoitoonsa. Kunta edellyttää kuitenkin, että osuuskuntamme pitää ensin hoitaa velkansa.

Osuuskunnan kokouksessa kolme viikkoa sitten päätettiinkin pankkilainan maksamiseksi korottaa osuusmaksua muutamalla tuhannella eurolla. Päätös oli äänestyksen tulos äänin 7-2.

Nyt äänestyksessä vähemmistöön jääneet ovat esittäneet, että äänestykseen osallistunut hallituksemme puheenjohtaja ei olisi saanut osallistua äänestykseen, koska hän oli jäävi. Kuinka asia on osuuskuntalain mukaan?

Vastaus:
Oman edun ajaminen tekee jääviksi.

Osuuskuntalain jääviyspykälissä säädetään muun muassa:
Hallitus (lain 5 luvun 10 §)

”Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua osuuskunnan ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa.”
Osuuskunnan kokous (lain 4 luvun 8 §:n 1 momentti)
”Jäsen ei saa osuuskunnan kokouksessa äänestää asiassa, joka koskee hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta tai sitoumusta. Hän ei myöskään saa äänestää asiassa, joka koskee jonkun muun ja osuuskunnan välistä sopimusta, jos hänellä on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa.”

Odotettavissa olennaista etua

Tehty osuuskunnan kokouksen päätös merkitsisi toteutuessaan sitä, että osuuskunnan kyseisten pankkivelkojen takaajat, mm. kunta sekä osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan isä, vapautuisivat takausvastuustaan osuuskunnan eli velallisen maksettua velkansa pois. Olisiko tässä kysymys edellä siteeratussa osuuskuntalain 4 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta? Tällöin puheenjohtaja olisi äänestänyt asiassa, joka koskee hänen isänsä vapauttamista velvoitteesta osuuskuntaa kohtaan ja vielä siten, että puheenjohtajalla on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa.

Pitää muistaa, että takaajalla on ns. regressi- eli takautumisoikeus päävelallista kohtaan. Mikäli takaajat tässä tapauksessa maksaisivat osuuskunnan velan pankille, osuuskunta olisi velvollinen maksamaan niiden näin suorittaman määrän takaisin takaajille.

Ketkä sitten olisivat lopullisina maksajina? Käytännössä osuuskunnan jäsenet eli esimerkiksi yhden takaajan poika eli hallituksen puheenjohtaja. Olisiko siis hänellä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa?

Kaadetaanko kunnan syliin?

Totta kai voidaan väittää, että kunta ja esim. hallituksen puheenjohtajan isä menivät tyhmyyksissään takaukseen. Pannaan siis osuuskunta konkurssiin. Maksakoot kunta ja muut takaajat takauksensa! Ottakoon kunta hoitaakseen vesi- ja viemäritoiminnan tälläkin alueella ja pankoon hankkeeseen takauksen perusteella maksamansa määrän lisäksi muutakin rahaa.

(Tosin, eiköhän kunta liittymis- ym. maksuina perisi omansa pois alueen vesi- ja viemäriverkoston käyttäjiltä eli myös osuuskunnan kokouksessa vastaan äänestäneiltä. Ilmeisesti kunta selvityttäisi viranomaisten avustuksella myös sen, oliko koko osuuskuntaoperaation tarkoituksena kaataa alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ja hoito kunnan syliin.)

Jäävi vai ei

Kyseisessä tapauksessa osuuskunnan jäsenenä olevan hallituksen puheenjohtajan ei voida katsoa olleen suoritetussa äänestyksessä esteellinen. Vain siinä tapauksessa, että osoitettaisiin koko osuusmaksun korottamiseen ryhdytyn vain siksi, että puheenjohtajan isä vapautuisi takausvastuustaan, olisi mahdollisesti kyse jääviydestä.

Osuusmaksun korottamisesta päättäminen vaatii vähintään kahden kolmasosan äänienemmistöä. Tässä tapauksessa yhdeksästä äänestäneestä vähintään kuuden on pitänyt kannattaa osuusmaksun korotusta. Kannattajia oli seitsemän, joten hallituksen puheenjohtajan ääni ei ollut myöskään ratkaiseva.

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |