Hallinnon vastuuvapauden myöntämisen merkityksestä

KYSYMYS:

Osuuskuntamme ei ole toiminut enää pitkään aikaan ja olemme keskustelleet osuuskunnan jäljellä olevien varojen jakamisesta jäsenten kesken. Olemme yrittäneet tuloksetta selvittää monesta paikasta, missä vaiheessa osuusmaksut voidaan palauttaa jäsenille. Entä miten toimitaan vararahaston kanssa? Milloin vararahastossa olevat varat voidaan jakaa jäsenille?

VASTAUS:

Osuuskunnan toiminnan aikana yhtiön varojen jakamista on rajoitettu mm. osuuskunnan velkojien aseman turvaamiseksi. Jos osuuskunnan jäsenet haluavat jakaa kaikki osuuskunnan varat, edellyttää varojen jakaminen pääsääntöisesti osuuskunnan hakemista selvitystilaan ja sen toiminnan lopettamista. Yksityiskohtaiset säännökset osuuskunnan selvitysmenettelystä ovat osuuskuntalain 19 luvussa. Selvitystilamenettelyn tarkoituksena on osuuskunnan taloudellisen tilanteen selvittäminen, omaisuuden myynti, velkojen maksu, varojen jakaminen ja sen jälkeen yhtiön toiminnan lopettaminen.

Osuuskunnan jäsenet päättävät osuuskunnan vapaaehtoisesta selvitystilaan asettamisesta osuuskunnan kokouksessa. Selvitystilaan asettaminen edellyttää vähintään 2/3 annetuista äänistä. Samalla osuuskunnan kokouksen on valittava yksi tai useampia selvitysmiehiä. Pienissä osuuskunnissa riittää tavallisesti yksi selvitysmies.

Selvitysmies tulee yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan tilalle hoitamaan yhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehelle ei ole asetettu erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Mitään estettä ei siis ole sille, että esimerkiksi joku jäsenistä toimii selvitysmiehenä. On kuitenkin syytä muistaa, että selvitysmies on vahingonkorvausvastuussa samalla tavoin kuin hallituksen jäsen, jos hän aiheuttaa vahinkoa tahallisesti tai huolimattomuudellaan.

Selvitysmenettelyssä velkojan asemaa turvaa se, että selvitysmiehen tulee tehdä ilmoitus kaupparekisteriin selvitystilan alkamisesta ja hakea kaupparekisteristä julkista haastetta osuuskunnan velkojille. Julkinen haaste julkaistaan virallisessa lehdessä ja siinä velkojille asetetaan määräpäivä, mihin mennessä velkojan tulee ilmoittaa osuuskunnalta olevat saatavansa kaupparekisterille.
Koska selvitysmiehen tehtävä on osuuskunnan lopettamiseen tähtäävä, selvitysmiehet myyvät yrityksen omaisuuden ja maksavat velkojille asetetun määräpäivän jälkeen kaikki velat. Jos osoittautuu, että osuuskunnalla on enemmän velkaa kuin varoja, selvitysmiehen tulee hakea se konkurssiin.
Velkojen maksun jälkeen jäljelle jäävä netto-omaisuus jaetaan jäsenille pääluvun mukaisessa suhteessa, ellei säännöissä muuta määrätä. Osuuskunnan toiminta loppuu selvitysmiehen osuuskunnan kokoukselle tekemän lopputilityksen jälkeen. Selvitysmiehen tulee ilmoittaa kaupparekisteriin yhtiön purkautumisesta.

Kaupparekisteristä poistaminen

Erityisesti pienten osuuskuntien ongelmana on usein se, että selvitystilamenettelyn kustannukset ovat suuremmat kuin mitä osuuskunnalla on varoja. Kustannuksia aiheutuu mm. kaupparekisterin perimistä maksuista, kuuluttamisesta Virallisessa lehdessä ja selvitysmiehen palkkiosta. Käyttökelpoisen vaihtoehtona selvitysmenettelyn sijaan voi näissä tapauksissa olla osuuskunnan rekisteristä poistaminen. Osuuskunnan kokous voi päättää osuuskunnan rekisteristä poistamista koskevan hakemuksen tekemisestä kaupparekisterille. Osuuskunta poistetaan kaupparekisteristä, jos osuuskunnan varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen. Osuuskunnan rekisteristä poistamisella osuuskunta ei kuitenkaan purkaudu.

Rekisteristä poistetun osuuskunnan varojen jakamiselle on rajoituksia. Osuuskunnan varat saa jakaa ilman selvitysmenettelyä vasta viiden vuoden kuluttua osuuskunnan rekisteristä poistamisesta, jos varoja on enintään 8.000 € eikä osuuskunnalla ole tunnettuja velkojia. Jos myöhemmin käy ilmi, että yrityksellä olikin velkoja, varoja saaneet ovat vastuussa yrityksen veloista jaossa saamallaan määrällä,

Käytännössä usein toimitaan niin, että jäsenet maksavat kaikki velat ja jakavat sen jälkeen jäljelle jäävän omaisuuden jo ennen tuon viiden vuoden määräajan päättymistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos varat jaetaan ennen määräajan päättymistä, kyse on osuuskuntalaissa tarkoitetusta laittomasta varojen jaosta.
Laittoman varojen jaon seurauksena voi pahimmassa tapauksessa yksinkin päätöksentekoon osallistunut jäsen joutua palauttamaan osuuskunnalle koko jaetun määrän, jos osuuskunnalle esimerkiksi ilmenee varojen jaon jälkeen maksamattomia velkoja. Laittomaan varojen jakoon sovelletaan myös osuuskuntalain rangaistussäännöksiä.

Tässä yhteydessä on tietysti syytä huomata, että varojen jakoa koskevat rajoitukset on säädetty ennen kaikkea osuuskunnan velkojien suojaksi. Jos kaikki osuuskunnan velat on maksettu eikä ole odotettavissa, että joskus tulevaisuudessa olisi mahdollisesti tulossa esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia yritykselle, on laittoman varojen jaon seuraamusten toteutumisen riski vähäinen. Riski on kuitenkin olemassa, joten jäsenten kannattaa tarkkaan harkita, kannattaako riski ottaa.

Anne Kontkanen
anne.kontkanen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |