Hallitusten puheenjohtajat
– JÄMÄKKYYTTÄ!

Kysymys: Meillä on 30 jäsenen osuuskunta. Hallituksessamme on tällä hetkellä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Minä olen toimitusjohtaja, mutta en kuulu hallitukseen, mutta toimin kokouksissa sihteerinä. Tässä sihteerin tehtävässä minulla on yksi ongelma: Hallituksen kokousten päätyttyä minun on usein hyvin vaikea tietää, mitä siellä päätettiin. Eikö puheenjohtajan tehtävänä ole kunkin asiakohdan käsittelyn päätyttyä todeta, mitä päätettiin, vai pitääkö minun sihteerinä ”arvata”, mitä siellä päätettiin?

Vastaus: Keskeisin säännös hallituksen puheenjohtajasta on osuuskuntalain 5 luvun 8 §:ssä, jossa säädetään mm. seuraavaa:
”Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla.

Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.”

Lisäksi säädetään, että hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen.

Muuta merkittävää ei laissa ole hallituksen puheenjohtajasta määrättykään. Vaikka hänestä ei laissa ole varsin paljon määräyksiä, se ei tarkoita, etteikö juuri puheenjohtajan tehtävä olisi käytännössä tärkeä ja merkittävä. Käytännössä puheenjohtajan asema on sekä osakeyhtiöissä että osuuskunnissa hallituksen muiden jäsenten asemaa merkittävämpi, vaikkei sille ole lainsäädännöllistä perustaa.

Johtajan pitää johtaa

Kun hallituksen puheenjohtajalla on merkittävä asema, häneltä myös odotetaan paljon. Yksi tärkeä asia, jota häneltä odotetaan, on kyky johtaa hallituksen kokouksia.

Kun hallituksen kokous on siihen osallistujien määrän suhteen pieni kokous, puheenjohtajat katsovat usein suorastaan velvollisuudekseen olla oikeastaan johtamatta kokousta. Koetaan, että tutussa porukassa ei pidä turvautua muodollisuuksiin, vaan annetaan hallituksen keskustella rauhassa ja näin synnyttää demokraattisesti päätöksiä.

Tällaisessa menettelyssä on toki omat vaaransa. Keskustelut saattavat rönsyillä ja kokoukset venyvät. Pahimmassa tapauksessa käy kysyjän esittämällä tavalla: Kukaan - joskus edes puheenjohtaja itse - ei tiedä, mitä lopulta päätettiin.

Hallituksen kokouksissa, kuten muissakin kokouksissa, puheenjohtajan tulee keskustelun päätyttyä aina todeta, mitä päätettiin. Se on vähintä, mitä hänen tulee tehdä. Silloin sihteerille ei tule ongelmia siitä, mitä hän pöytäkirjaan merkitsee.

Hallituksen puheenjohtajille ja ylimalkaan vähintään kaikille hallintoon valituille on hyvin tärkeää jo uran mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkia riittävät kokoustekniikan taidot ja tiedot. Ja ennen kaikkea on tärkeää opettaa itselleen jämäkkyyttä, jotta voi myös kokousten johtamisen osalta ansaita sen luottamuksen, jota muut ovat kellokasasemaan valitsemisella hänelle osoittaneet.

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |