Liittymismaksut ja yhdenvertaisuusperiaate

Kysymys:
Kun minä liityin aikoinaan useaankin osuuskuntaan, puhuttiin aina yhdestä osuustoiminnan johtavasta periaatteesta, jota kutsuttiin yhdenvertaisuusperiaatteeksi. Poikani on nyt liittymässä vesi- ja viemäriosuuskuntaan. Hän halusi hankkia kesäasuntopaikan. Hän ostikin eräältä isännältä pienen lammen sisältävän noin kolmen hehtaarin maa-alueen. Se on aivan erinomainen, rauhallinen ja kaunis paikka. Minäkin nautin aina siellä olosta erinomaisen paljon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen johdosta poikani on nyt liityttävä paikalliseen vesihuolto-osuuskuntaan. Olen aivan järkyttynyt kuultuani, että vesihuolto-osuuskunta on perimässä pojaltani ja siinä samalla alueella olevilta erisuuruista liittymismaksua kuin muilta osuuskunnan jäseniltä. Ei kai näin voida menetellä?

Vastaus:
Osuuskuntalain yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa, että kaikkia samoissa olosuhteissa olevia osuuskunnan jäseniä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Vesiosuuskunnissa samoissa olosuhteissa olemisella tarkoitetaan mm. sitä, että kaikilla niillä vesiosuuskunnan jäsenillä, joiden vesiosuuskunnan verkkoon liitettävät rakennukset ovat yhtä etäällä vesiosuuskunnan runkoverkosta ja joihin johto kytketään suunnilleen samana ajankohtana, tulee olla samansuuruinen liittymismaksu.
Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Se peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella.
Saman lain mukaan laitos voi lisäksi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut voivat olla eri alueilla erisuuruisia, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä. Näitä eri alueita määriteltäessä on lähdettävä siitä, että ratkaisevat metrimäärät tulevat eri alueiden osalta olemaan suunnilleen yhtä suuret. Yhdenvertaisuutta arvioitaessa on huomioon otettava myös maastolliset olosuhteet (esim. pintakallioinen maaperä ja viettoviemäriratkaisun käyttö). Vesiosuuskunnissa liittymismaksut voidaan määrätä kustannusten aiheuttamisen perusteella.
On tietenkin huomioitava myös se, että kustannukset ovat eri rakennusvuosina eri tasoa. Melkeinpä poikkeuksetta niille jäsenille rakentamisen kustannukset ja sitä kautta liittymismaksut ovat korkeammat, joille rakentaminen tapahtuu osuuskunnan toiminnan aloittamisesta usean vuoden kuluttua. Tämä aiheutuu luonnollisesti rakennuskustannusten kohoamisesta.
Se, että liittymismaksut ovat vesiosuuskunnan eri jäsenten osalta erisuuruisia, ei loukkaa jäsenten yhdenvertaisuusperiaatetta, kunhan samoissa olosuhteissa olevien jäsenten liittymismaksut ovat suunnilleen saman suuruiset.
Poikanne on löytänyt rauhallisen paikan ja maksanut suuresta ”mökkitontista” varmaankin kovan hinnan. Rauhallinen sijainti aiheuttaa valitettavasti lisäkustannuksia. Se näkyy lähellä vesiosuuskunnan runkoverkkoa sijaitseviin kiinteistöihin verrattuna korkeampina liittymismaksuina.

Osuuskunnissa ei jääviyttä
sukulaisuuden perusteella

Kysymys:
Meillä on pieni työosuuskunta. Toimimme pienen paikkakunnan kirkonkylässä. Jäseniä on 21. Eräs hallituksemme pitkäaikainen jäsen kuoli äskettäin ja toinen hallituksemme kantavista voimista muuttaa ensi vuoden alusta työn perässä pääkaupunkiseudulle. Lisäksi kaksi muuta hallituksemme jäsentä ovat eri syistä jäämässä hallituksesta pois.
Meille on syntynyt ongelma: Läheskään kaikki osuuskuntamme jäsenet eivät ole lainkaan halukkaita ryhtymään hallituksen jäseniksi. Kaiken lisäksi jäsenistössämme on isiä ja poikia kahdessa tapauksessa ja lisäksi aviopuolisot. He ovat kaikki kuitenkin hyvin aktiivisia jäseniämme. Ainakin minun mielestäni toinen näistä isästä ja pojasta, samoin kuin nämä aviopuolisot olisivat oikein hyviä hallituksen jäseniä.
Mutta ovatko isä ja poika tai mies ja vaimo jäävejä toimimaan samassa hallituksessa?

Vastaus:
Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 §:ssä säädetään:
”Isä ja poika, appi ja vävy, kaksi veljestä tahi langosta älkööt istuko samassa Oikeudessa, jos siinä ei ole useampaa kuin seitsemän. Älköönkä niitä, jotka keskenänsä ovat nyt sanotussa sukulaisuudessa tai lankoudessa, koskaan istuko useampaa kuin kaksi samassa Oikeudessa.”
Tämä lienee yksi niitä oikeudenkäymiskaaren sisältämiä määräyksiä, jotka ovat parhaiten jääneet kansalaisten mieliin.
Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta muualla kuin tuomioistuimissa. Kyllä te voitte valita osuuskuntanne hallitukseen isän ja pojan, äidin ja tyttären, aviopuolisot ja avopuolisot ym.
Sen sijaan tilintarkastajien osalta lähisukulaisuus muodostaa jääviyden. Se tulee kuitenkin nykyään hyvin harvoin ongelmaksi, sillä kuten toivottavasti muistamme, tilintarkastajiksi valittavien henkilöiden tulee nykyisin olla ammattitilintarkastajia (KHT, HTM taikka KHT- tai HTM-yhteisö).

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |