Kysymys:
Osuuskuntamme varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa valittiin hallituksen jäseniä. Täytettävänä oli kaksi ja paikkaa valittaviksi ehdotettuja oli kolme. Äänestys suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä siten, että kunkin tuli merkitä äänestyslippuun kaksi nimeä ja valituiksi tulivat kaksi eniten ääniä saanutta. Meneteltiinkö äänestyksessä osuuskuntalain mukaisesti?

Vastaus:
Lyhyt ja ytimekäs vastaus on, että kyllä meneteltiin aivan oikein.
Osuuskuntalain 4 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Mikäli samalla kerralla valitaan useita henkilöitä, tulevat heistä valituiksi ne kaksi tai useampi, jotka saavat eniten ääniä.
Mikäli samalla kerralla valitaan useita henkilöitä, äänestyslippuun tulee merkitä vähintään yksi nimi ja enintään tehtävään valittavien henkilöiden määrä nimiä.
Edellä mainitun osuuskuntalain säännöksen mukaan osuuskunnan kokous voi kuitenkin päättää, että valituksi tulee tehtävään ehdotetuista se, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Vastaavasti, mikäli samalla kerralla on valittavana useita henkilöitä, valituiksi tulevat ne, jotka saavat eniten ääniä.

Paikka kerrallaan -periaate

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä valittaessa osuuskuntalain tarkoittama pääsääntö on, että vaikka tehtävään valittavia olisikin useampia kuin yksi, valinta suoritetaan kaikkien valittavien osalta samanaikaisesti.
Etenkin laajalla maantieteellisellä alueella toimivissa osuuskunnissa on kuitenkin alueperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi muodostunut aivan vakiintunut käytäntö, jonka mukaan valinnat suoritetaan ns. paikka kerrallaan -periaatetta noudattaen. Tätä menettelyä, johon ryhtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kokous on yksimielisesti, joskin yleensä hiljaisesti, tämän periaatteen noudattamisen kannalla, on pidettävä peräti hyväksyttävänä.
Kaikki se, mitä edellä on todettu osuuskunnan kokouksessa noudatettavasta menettelystä, soveltuu myös edustajiston kokoukseen. Sen sijaan hallintoneuvoston ja hallituksen kokoukseen se ei sellaisenaan sovellu. Niissähän esimerkiksi valituksi tuleminen edellyttää yli puolta annetuista äänistä.

Vielä vesiosuuskunnan liittymismaksuista

Kysymys:
Perustimme noin viisi vuotta sitten vesiosuuskunnan. Meitä jäseneksi ryhtyneitä oli silloin kymmenen. Kiinteistömme sijaitsevat nauhamaisesti erillään toisistaan. Näin ollen jouduimme rakentamaan aika pitkän runkoputkiston. Sen rakentaminen tuli maksamaan kutakin jäsentä kohti melko paljon. Rahoitimme valtaosan rakentamisesta perimällä jäseniltä liittymismaksua. Nyt alueellemme on rakennettu uusia omakotitaloja.
Kun niiden omistajat nyt tulevat mukaan kantamaan myös niitä kustannuksia, joita runkoputkiston ym. rakentamisesta on koitunut, me perustajajäsenet olemme ajatelleet, että olisi oikein ja kohtuullisista, että saisimme ”liikaa” maksamamme osan liittymismaksuista takaisin. Sääntöjemme mukaan liittymismaksut ovat palautuskelpoisia. Onko palauttaminen mahdollista?

Vastaus:
Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että tällaisessa tapauksessa liittymismaksujen osittaispalautus olisi perustajajäseniä kohtaan oikein ja kohtuullista. Totta kai sekä perustajajäsenten että myöhemmin mukaan tulevien pitäisi osallistua runkoputkiston ym. perusrakenteiden rakentamiskustannusten maksamiseen yhdenvertaisesti. Uusilta jäseniltä perittävän liittymismaksun suuruutta määritettäessä pitää toki ottaa huomioon heidän kustannusosuutensa.
Osuuskunnan liittymismaksut ovat pääomasuorituksen luonteisia. Kysyjän edustaman osuuskunnan sääntöjen mukaan liittymismaksut ovat palautuskelpoisia. Tällaisen liittymismaksun osittaispalauttamisen ei pitäisi aiheuttaa jäsenelle, eikä osuuskunnalle veroseuraamuksia. Varmuuden vuoksi on kysyjää kuitenkin kehotettava varmistamaan asia paikalliselta verottajalta.

Liittymismaksun määrä joustavaksi

Kysyjän tarkoittama tilanne, jossa liittymismaksua suunnitellaan palautettavaksi, on uskottavasti harvinaisempi kuin tilanne, jossa liittymismaksua pitäisikin periä lisää. Jotta mahdollisilta verotus- ym. ongelmilta vältyttäisiin, tulisi liittymismaksupäätöstä tehtäessä päättää myös siitä, että liittymismaksua voidaan tarvittaessa periä lisää tai osa siitä voidaan palauttaa.
Mahdollisten verotusongelmien lisäksi mainitsemani ”ym.-ongelmat” voivat olla tosi hankalia. Siinä valitettavan yleisessä tilanteessa, jossa havaitaan, että rakentamiskustannusten määrä on arvioitu aivan liian alhaiseksi, ovat usein hyvät neuvot tarpeen. Läheskään kaikki jäsenet eivät ole valmiita tekemään vapaaehtoisia lisäpanostuksia. Esim. kulutusmaksujen merkittävä korottaminen ei ole läheskään aina edes tarkoituksenmukaista. Niiden osaltahan joudutaan mm. perimään arvonlisävero.
Edellä esittämäni tapa päättää liittymismaksuista auttaisi sekä silloin kun niitä on peritty liian vähän että silloin kun niitä on joiltakin peritty liikaa.

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |