Savonlinnan seudulla toimiva Osuuskunta Maakunta Nousuun on kasvanut vauhdilla maan toiseksi suurimmaksi yrttialan toimijaksi. Kolme vuotta toimineella osuuskunnalla on 90 jäsentä, oma markkinointiyhtiö sekä tuotemerkki Pyhä Olavi, johon kuuluu 120 tuotetta. Suomen toisella kolkalla toimii Vakka-Yrtti, jolla on myös suuria suunnitelmia - jalat maassa.

OMN:n toimitusjohtaja Hannu Tolvanen kertoo, että markkinointia, yhteisostoja ja jatkojalostusta hoitava yhtiö perustettiin, koska osuuskunta oli niihin liian kankea. Markkinoille pääsyä pönkitettiin ostamalla Heinäveden Yrttipajan liiketoiminnot.

Tuotevalikoimaan kuuluu keruu- ja viljelykasveja raaka-aineina, puolivalmisteina ja valmiina jatkojalosteina. Tarjolla on mm. purkkimausteita, funktionaalisia teesekoituksia, erikoisviljoja ja jopa räätälöityjä liikelahjoja, joilta odotetaan paljon jatkossa.

Töitä riittää ympäri vuoden: kesällä viljellään, korjataan ja kuivataan, talvella jalostetaan, pussitetaan ja toimitetaan asiakkaille. Kokonaisviljelyala on ilman kuminaa noin 70 ha. Tuotantoa tehdään tilausten mukaan, ja asiakkaina ovat lähinnä luontaistuotekaupat. Uusia apajia silmäillään kuitenkin päivittäistavarakaupasta, jossa "potentiaali on rajaton".

- Suurin kasvu tulee tänä vuonna juuri marketeista. Mahdollisuuksia riittää, sillä kaupoissa myydään nykyisin vain ulkomaisia mausteita. Meidän tuotteittemme hintataso ei niistä eroa, sillä välikädet puuttuvat.

OMN:n tulos jäi vielä viime vuonna pakkaselle. Tänä vuonna liikevaihdoksi on budjetoitu varovasti 0,33 milj. euroa. Kasvuhaluja on, myös viennin osalta. - Kuten elintarviketuotannossa yleensäkin, vientimarkkinat ovat huimat, mutta niihin pääsy ei ole helppoa. Paljon on kiinni oikeista suhteista.

Tolvanen korostaa koneistamista, joka on ratkaisevaa suurten erien tuottamiselle. OMN onkin kehittänyt konekantaansa uutterasti. Sovelluksia on tehty itse, sillä kalliiden koneiden tuonti Keski-Euroopasta ei houkuta.

Osuuskunnasta on eronnut vain kolme jäsentä. Tässä yrittämisen muodossa on kuitenkin pulmansa. - Mukana on passiivijäseniä, joilla tavallisesti on vain kielteistä puhuttavaa kokouksissa. Takana on usein väärät odotukset nopeasta rikastumisesta.

Volyymiä pienille tiloille

Osuuskunta Vakka-Yrtti on kerännyt 15 jäsentään Lounais-Suomesta. Mynämäen keskuspaikassa hoidetaan tuotteiden pakkaus, markkinointi ja myynti. Valikoimaan kuuluu parikymmentä mausteyrttiä sekä eksoottisia salaattikasveja.

Vuonna 1999 perustetun osuuskunnan toiminta on vielä pienimuotoista, mutta kasvuaikeita on. Kasvit menevät toistaiseksi nipputavarana, jolle on rajalliset markkinat. Osuuskunnan jäsen Eeva Verainen kuitenkin vakuuttaa, että tämä on vasta alkua. Tuotekehittelyssä aiotaan panostaa suurkeittiöpakkauksiin.

Asiakkaina on ollut ravintolatukkuja lähinnä pääkaupunkiseudulta. Ne ovat olleet tyytyväisiä Vakka-Yrtti -tuotemerkillä myytyjen yrttien laatuun. Valikoimiin kuuluu myös kolme maustesekoitusta: wokkiyrtti, graavi yrttisuola ja pastamauste, joita markkinoidaan tyylikkäissä maustepulloissa kauppoihin sekä liikelahjoiksi yrityksille.

Vakka-Yrtin liikevaihto oli viime vuonna noin 200 000 mk, joten yrttitulot jäsenille ovat toistaiseksi olleet rajalliset. Seuraavaksi etsitään sellaisia volyymikasveja, joita pienillä tiloilla voi viljellä. - Nythän maataloudessa vallitsee sadan hehtaarin yksinäisyys. Yrttien avulla voi saada tulosta pienilläkin tiloilla. Yrttiviljelyssä jo yksi hehtaari on suuri ala.

Volyymikasveja haetaan lähinnä itämaisista salaateista, joita tarjotaan vaihtoehtoina mm. kiinankaalille. Rucola, mizuna, komatsuna ja muut salaatit kiinnostanevat varsinkin etnisiä ravintoloita, mutta myös muita. Niitä ovat kokeilleet esim. SOK:n Vaakuna, Kurki ja Torni. Viljelykasvien etsinnässä tukena on ollut MTT:n Peipohjan koeasema.

Vakituisia työntekijöitä ei ole, joten viljelijät hoitavat itse yrttien käsittelyn, kuten pakkaamisen. Yhteistyö on sujunut hyvin. Toistaiseksi tyydytään lähinnä raaka-aineiden tuottamiseen, sillä jalostetut erikoistuotteet vaatisivat ulkopuolista työvoimaa.

Osuuskuntamuoto on Veraisen mukaan ehdoton, sillä yksittäinen viljelijä ei voi lähestyä asiakasta parin yrttinipun kanssa - yhteen paikkaan kun voi mennä päivässä 500 nippua. Kehittämisen varaa on logistiikassa, sillä tavallinen rahtikuljetus Helsinkiin on kallista. Tavoitteena on päästä kuljetusyhteistyöhön esim. vihannestuottajien kanssa.