Kahdeksan vuotta sitten alkanut Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutin ja Pellervo-Seuran yhteinen, Maaseudun yhteistyöryhmän rahoittama Uusosuustoimintaprojekti oli lähtölaukaus nykyiselle osuustoiminnan neuvonnalle. Marraskuussa 1993 perustettu työosuuskunta Uudenmaan Aktio sai mediassa runsaasti huomiota ja innosti työttömiä etsimään itsenäistä ratkaisua työllistymiseen. Samanaikaisesti myös maaseudun kehittämisessä kiinnitettiin huomiota yhteisöllisiin yrittämisen muotoihin.

Tuo ensimmäinen projekti järjesti yhteistyössä työministeriön kanssa kymmeniä tiedostus- ja neuvontatilaisuuksia työttömille eri puolilla maata. Yhteistyössä maaseutukeskusten ja kunnallisten elinkeinoasiamiesten kanssa järjestettiin neuvontatilaisuuksia maaseudun asukkaille. Projekti aloitti myös säännöllisen neuvojien koulutuspäivien pidon kevättalvella 1994.

EU-rahoitus siivitti alkuun

Suomen liittyminen Euroopan Unioniin avasi mahdollisuuden hyödyntää Euroopan Sosiaalirahaston, silloisen pääosasto XXIII:n ohjelmia sekä Leader- ja POMO-ohjelmia osuustoiminnan kehittämisessä. Myös suomalaisten neuvojien yhteistyö eurooppalaisten neuvojien kanssa alkoi vuonna 1995 Euro CDA -projektilla.

Viranomaisten laskelmien mukaan kaikkiaan noin 50 projektia on saanut rahoitusta osuustoiminnan kehittämiseen. Vuodesta 1996 lähtien Pellervo-Seura on jatkanut osittain työministeriön rahoittamana valtakunnallista uusosuustoimintaprojektia.

Osuustoiminnan neuvontaa säännöllisesti harjoittaneet henkilöt ja yritykset perustivat vuonna 1997 Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n ammatilliseksi yhdyssiteekseen. Tällä hetkellä yhdistyksessä on noin 50 henkilö- ja 20 yhteisöjäsentä. Se on järjestänyt jäsenilleen vuosittain uusosuustoiminnan kehitykseen ja ongelmakysymyksiin paneutuneita koulutustilaisuuksia ja ottanut kantaa uusosuuskunnille elintärkeisiin asioihin.

Neuvojien ammatillisten valmiuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi järjesti Osuustoimintainstituutti 1990-luvun lopulla kaksi pitkäkestoista osuustoiminnan kehittäjille suunnattua ammatillista kurssia. Näille kursseille osallistui noin 50 henkilöä.

Osaksi yritysneuvonnan valtavirtaa

Osuustoiminnan neuvojien toimeentulo on paljolti perustunut työllisyyden kohentamiseen painottuneiden Euroopan sosiaalirahaston, ESR:n projekteihin. Toiminnan painottuminen työllisyysprojekteihin on luonut julkisuudessa uusosuustoiminnalle työllisyyshankkeen leiman. Tosiasiallisesti useimmat perustetuista osuuskunnista, jopa työosuuskunnista, ovat kuitenkin olleet selkeitä yrityshankkeita.

Ohjelmakauden vaihtuminen ja kansallisten painopisteiden muuttuminen on vähentänyt merkittävästi osuustoimintaan suuntautuvia ESR-määrärahoja. Onkin pelättävissä, että monet kokeneet ja ammattitaitoiset neuvojat joutuvat siirtymään muihin tehtäviin. Oikean suuntainen vastuuviranomaisen siirtyminen työministeriöstä enenevässä määrin kauppa- ja teollisuusministeriöön on muuttanut neuvojien viranomaissuhteita.

Coop Finlandin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut osuustoiminnan neuvonnan saaminen luontevaksi osaksi yritysneuvonnan valtavirtaa. KTM:n johtama seudullisten yrityspalvelupisteiden kehittäminen luo tälle tavoitteelle realistiset mahdollisuudet.

Uusien osuuskuntien menestys edellyttää kuitenkin, että neuvonnassa otetaan huomioon osuustoiminnan erityispiirteet. Neuvontaan tarvitaan omaa materiaalia ja osuuskuntien kehittämiseen paneutuneita sertifioituja konsultteja. Coop Finlandin henkilöjäsenet voivat epäilemättä muodostaa tämän konsulttijoukon ydinryhmän.

Uusosuuskuntien etujärjestöksi

Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland on toiminut perustamisestaan lähtien hyvässä yhteistyössä uusosuuskuntien perustaman Suomen Osuuskuntien yhdistyksen SOY kanssa.

SOY katsoi mm. että Coop Finland voi edustaa uusosuuskuntia kansainvälisesti ja organisoida osuuskuntien koulutustoimintaa. Coop Finland onkin jäsen Euroopan henkilöstön omistamien yritysten, työosuuskuntien ja sosiaalisten yritysten liitossa CECOP:ssa. Yhdistystä edustaa CECOP:n hallituksessa Margita Lukkarinen. Hän on myös sen naiskomission puheenjohtaja.

Coop Finlandin tavoitteena on ollut yhdistysten sulauttaminen toisiinsa. Vuonna 2000 pidetyssä SOY:n vuosikokouksessa valittiin hallitus, joka oli lähes identtinen Coop Finlandin hallituksen kanssa. Toiminnan yhdistäminen kuitenkin epäonnistui, koska Osuuskuntien Yhdistys oli ajautunut jo edellisinä vuosina pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin eikä näitä vastuita voinut asettaa Coop Finlandin kannettaviksi.

Syksyllä 2001 Coop Finland asetti kokouksessaan tavoitteekseen uusosuustoiminnan järjestöllisen kentän selkeyttämisen ja yhdistyksen toiminnan suuntaamisen aikaisempaa enemmän uusosuuskuntien etujen ajamiseen. Pyrkimyksenä on osuuskuntien alueellisten yhdistysten tai toisen asteen osuuskuntien perustaminen ja näiden yhteenliittymien saaminen jäseneksi Coop Finlandiin.

Ensimmäinen alueellinen yhdistys, satakuntalainen OK-verkko ry, liittyi jäseneksi huhtikuussa. Alueellisia yhdistyksiä elvytetään tai on perusteilla ainakin Turussa ja Tampereella. Yhteyksiä viranomaisiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin rakennetaan tiiviisti.