Vielä parisen vuotta sitten osuuskuntien perustajat ja toimintaansa jo vakiinnuttavat osuuskunnat löysivät neuvoa, jos vain osasivat sitä etsiä. Tietoa tarjosivat uusosuustoiminnan valtakunnallinen neuvonta- ja tietopalveluprojekti ja monet alueellisesti toimivat projektit, jotka yhdessä muodostivat verrattoman verkoston.

Moni alueellinen neuvontaprojekti kuten myös valtakunnallinen projekti on kuitenkin tullut tiensä päähän, kun jatkorahoitusta ei ole löytynyt. Muutaman vuoden takaiset haaveet pysyvästä uusosuustoiminnan kehittämiskeskusorganisaatiosta on jouduttu hautaamaan ja tyytymään toteamukseen, että projektit ovat projekteja, joiden tarkoituskin on alkaa ja loppua. Valitettava tosiasia vain on se, että pysyvää ei lyhyillä projekteilla tahdo saada aikaan.

Neuvontaprojektien loppuminen on pahaksi onneksi sattunut aikaan, jolloin tietoa kentällä erityisesti tarvittaisiin. Uudistunut osuuskuntalaki modernina yhteisölakina antaisi hyvät puitteet osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle, kunhan sitä osattaisiin oikein ja tehokkaasti hyödyntää. Jo nyt on nähtävissä kysynnän ja tarjonnan laki; osuuskuntia perustetaan sinne, missä tietoa on tarjolla.

On tietysti muistettava, että vaikka neuvontaprojektit ovat loppuneet, niistä vastuussa olleiden ihmisten tietopääoma on yhä tallessa. Osuustoiminnan neuvojilla ja kehittäjillä oma yhdistyksensä Coop Finland, joka osaltaan on huolehtinut jäsenistönsä ammattitaidon ylläpidosta. Osaamista löytyy varmasti myös perinteisen yritysneuvonnan piiristä, oppilaitoksista, yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksista ja monilta muilta tahoilta. Osuustoiminta näyttääkin ikään kuin valtavirtaistuneen ainakin paikallisella ruohonjuuritasolla, mikä näkyy muun muassa eri puolilla Suomea käynnistyvissä EU-hankkeissa.

Vihreää valoa alkaa näkyä myös viranomaisten toimissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen totesi Seudulliset yrityspalvelut -seminaarissa 22.5. yli 200 kuulijalle, että seudulliseen verkostoon on tarkoitus liittää myös osuuskuntaneuvonta ja toteuttaa sitä verkostomallin mukaisen palvelukonseptin avulla.

Kansliapäällikön toteamusta voi pitää lupauksena tai suorastaan lupauksen vahvistamisena, sillä asiaa pohjusti saman ministeriön neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio jo huhtikuisessa Pellervon Päivän uusosuustoimintaseminaarissa.

Seudulliset yrityspalvelut -projekti sinänsä on mahtavan haasteen edessä. Projektin ovat käynnistäneet kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työministeriö ja Kuntaliitto vuosiksi 2002 - 2007. Tavoitteena on yhdistää kuntien, TE-keskusten, työvoimatoimistojen, uusyrityskeskusten, maaseutukeskusten ynnä muiden organisaatioiden voimavarat ja yhteistyössä muodostaa seudullisten yrityspalvelupisteiden valtakunnallinen verkosto. Jos projektin visio toteutuu, Suomessa toimii viiden vuoden päästä 50 seudullista yrityspalvelupistettä. Yrittäjyyteen liittyvää neuvoa kaipaavan asiakkaan näkövinkkelistä tämä tarkoittaa sitä, että sitä on saatavana entistä lähempää, entistä monipuolisemmin ja entistä laadukkaammin. Erityisesti pienillä ja syrjäisillä seutukunnilla eri toimijoiden tiivis yhteistyö ja voimien kokoaminen saattaakin olla ainoa keino säilyttää edes yritysneuvonnan peruspalvelut alueella.

Osuuskuntaneuvonnan liittäminen seudulliseen verkostoon lisää yritysneuvonnan haastetta. Seututasolla on löydyttävä vähintäänkin perusosaamista, mikä ei liene kohtuuton vaatimus osuustoiminnan luvatussa maassa. Lupaus siitä, että osuuskuntaa ei jatkossa enää vieroksuta, vaan se otetaan huomioon tasavertaisena vaihtoehtona muiden yritysmuotojen kanssa, edellyttää neuvojilta tiedon päivittämistä ja hankintaa. Vain ennakkoluulottoman tiedon avulla neuvoja voi auttaa asiakastaan valitsemaan oikean yritysmuodon oikeaan paikkaan ja tarvittaessa opastamaan tätä erikoisasiantuntijan puheille.

Seudulliset yrityspalvelut -projektin suunnitelmissa on myös osuuskuntaneuvonpalvelun tuotteistaminen muiden KTM:n kehittämispalvelujen tapaan. Idean saattaminen käytäntöön ottaa tietysti aikansa, mutta toteutuessaan se avaa osuustoiminnan asiantuntijoille aivan uusia näköaloja. Vaikka yritysneuvonnan kenttä osuuskunnan opettelisikin, on todellisia osaajia silti harvassa.

Hanna-Leena Asunta
hanna-leena.asunta@pellervo.fi