Osuuskunta Puupudas tarjoaa elannon useille metsureille näiden omilla kylillä. Samalla Pudasjärven nuoret metsät hoidetaan niin hyvin, että valtakunnalliset hoitotavoitteet jopa ylitetään.

Työosuuskuntaa alettiin perustaa Lappiin 1997 tilanteessa, jossa yhtiöt eivät olleet enää vuosiin palkanneet metsureita. Tiedettiin myös, ettei kaikista ole yksinyrittäjiksi. Vuosittain onkin onnistuttu työllistämään 20 - 45 metsuria ja samalla nivottu yhteen ennen niin katkonaisia työpätkiä.

- Tosin työntekijät ovat sitoutuneet siihen, että he ovat ehkä pari kuukautta työttöminä talvella. Osuuskunnasta he voivat jäädä päivärahalle, toteaa osuuskunnan toimitusjohtaja Kirsi Arvola.

Metsuriosuuskunnille on markkinarakoa. Metsänhoitoyhdistykset eivät pysty palkkaamaan vakituisia työntekijöitä, eivätkä monet metsänomistajat tee itse hoitotöitä. Ongelma on, miten omistajia herätellään teettämään töitä. Esimerkiksi Pudasjärvellä heitä on noin 8 000, monet kuuluvat perikuntiin ja asuvat kaukana. Metsänhoitoyhdistys onkin aloittanut hankkeen, jonka tiimoilta heihin otetaan yhteyttä.

Myös naapurikunta Ranuan päättäjät panivat merkille Puupudaksen saavutukset. - He kysyivät haluamme laajentaa sinnekin ja lupasivat tukea työtä. Niin sai alkunsa Jätkä-Rojekti, johon saatiin myös Leader-rahoitusta, kertoo metsuri Reijo Vuorinen.

Osuuskunnassa metsureiden palkkataso on samaa luokkaa kuin ennen, paitsi että heillä ei ole etuja kuten varusteita. Osuuskunta perii tuloista 10 prosenttia kuluihinsa, ja jos tästä jotain jää, summalla ostetaan työntekijöille tarvikkeita.