Osuuskuntamme tarjoaa palveluja eri aloille, mm. siivous- ja kotiapua, terveydenhoitoa... asiakkaina ovat yksityiset henkilöt. Tällä hetkellä on pääosin siivous- ja kotiapua. Työntekijäin työ on keikkaluonteista, n. 15-20 h/viikko.
   Noudatetaanko kaikkien työntekijöiden kohdalla samaa työehtosopimusta ja mikä se olisi? Miten lomapäivät määräytyvät, jotta työntekijä saisi lakiin perustuvan loman? Ja miten lomapalkka määräytyy?
Terveisin
Osuuskunta Hämeenlinnan Monitaiturit
Sirpa Mällinen
sirpamallinen@surfeu.fi

Työsuhteen minimiehdoista sovitaan yleisesti työehtosopimuksilla, joiden osapuolina ovat toisaalta työnantajajärjestöt ja toisaalta työntekijäjärjestöt. Sopimuksen allekirjoittajana olevan työnantajajärjestön jäsenenä oleva työnantaja noudattaa kaikkien työntekijöidensä työsuhteissa kyseistä sopimusta riippumatta siitä, mitä kukin työntekijä tekee.

Ns. järjestäytymätön työnantaja, joka ei kuulu mihinkään työnantajajärjestöön, on velvollinen noudattamaan kunkin työalan kohdalla kyseisen alan yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta, jos sellainen on olemassa. Minkä TES:n piiriin jokin työ kuuluu, jos minkään, on vaikeampi kysymys. Parhaiten siihen saa vastauksen oman alueen työsuojelupiiristä, jonka puhelinnumero löytyy puhelinluettelosta (kohdasta Uudenmaan/Hämeen/jne. työsuojelupiiri).

Järjestäytymätön työnantaja voi joutua soveltamaan eri työntekijöiden kohdalla eri työehtosopimusta. Siitä koituva vaiva voidaan välttää liittymällä oman alan työnantajajärjestöön, ja tulemalla sitä kautta sidotuksi yhteen sopimukseen. Samalla saa näihinkin asioihin osaavaa neuvontaa. Teille oikea työnantajayhdistys voisi löytyä Palvelutyönantajat ry:n (PT) piiristä (www.palvelutyonantajat.fi).

Kirjavuutta voi välttää myös keskittämällä osuuskunnan toimintaa vain tietylle alalle, siihen kunkin omaan parhaimpaan ydinosaamiseen. Muiden alojen ihmiset tällöin ehkä voivat perustaa itselleen oman ja nimenomaan niihin tehtäviin ja alaan keskittyvän osuuskunnan tai tarvittaessa jopa useammankin. Tällainen on usein myös toiminnallisesti suositeltavaa. Kokemus osuustoiminnasta nimittäin kertoo, että mitä yhtenäisempi jonkin osuuskunnan jäsenjoukko on, niin sitä helpompaa sen on omassa työssään onnistua.

Työntekijälle kertyy vuosilomaa jokaisesta sellaisesta kuukaudesta, jolloin hän on työssä vähintään 14 päivänä tai, jos työsopimuksen perusteella päiviä on vähemmän, mutta työaika on kuitenkin vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Jokaiselta tällaiselta kuukaudelta kertyy 2 päivää lomaa tai 2? päivää, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden keskeytymättä.

Loma lasketaan lomanmääräytymisvuosittain, eli 1.4. - 31.3. väliseltä ajalta aina seuraavalle lomajaksolle (kesälle). Vuosiloma-, sairausloma, äitiys-. isyys- ja vanhempainloma yms. lasketaan työssäolopäiviksi.

Työntekijälle, jonka palkka on kuukausi- tai viikkopalkka, maksetaan tavallinen palkka loman ajalta. Tuntipalkkalaisille lomapalkka lasketaan seuraavasti: Lomanmääräytymisvuoden palkka jaetaan työssäolopäivien lukumäärällä, siitä saadaan keskimääräinen päiväpalkka. Päiväpalkka kerrotaan lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella, näin saadaan lomapalkka. Kertoimet löytyvät tämän lehden nettisivuilta osoitteesta www.osuustoiminta.coop/ot (sieltä vasemmanpuoleisesta sivuvalikosta Uusosuustoiminta).

Työehtosopimuksissa usein on määräyksiä lakimääräisiä paremmista lomaehdoista, edellä on vuosilomalain minimiehdot lyhyesti.

Jukka Pötry
jukka.potry@lsyrityskeskus.fi

Osuuskunnan varojen lainaaminen tai vastuusitoumuksen antaminen toisen lainasta on periaatteessa luvallista. Jos tällainen toimi kohdistuu henkilöön, joka kuuluu osuuskunnan lähipiiriin, on osuuskunnan taseessa tai sen liitteenä ilmoitettava tällaisten lainojen yhteismäärät sekä olennaiset tiedot lainojen ehdoista ja takaisinmaksusta (OKL 6:3 §).

Lähipiiriin kuuluvat on määritelty tyhjentävästi osuuskuntalaissa (OKL 6:4 §). Siihen kuuluvat mm. osuuskunnan johto (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen), osuuskunnassa muutoin määräysvaltaa käyttävät ja tilintarkastaja sekä näiden lähisukulaiset. - Säännöstön tarkoituksena on rajoittaa mahdollisuuksia toimiin, jotka voivat loukata jäsenten yhdenvertaisuutta tai velkojien oikeuksia (ks. myös HE 176/2001 s. 91).

Avo- tai avioparit ja lähisukulaiset voivat kyllä toimia samassa hallituksessa.

Olavi Leppänen
olavi.leppanen@pellervo.fi

Kiitos kysymyksistä! Lehtemme seuraa eri tyyppisten osuuskuntien ongelmia ja haasteita jatkuvasti. Selvin rajoitus on pienet voimavaramme. Asian eteneminen riippuu ratkaisevasti kentältä saamiemme tilausten määrästä, missä nyt olemme onneksi päässeet viimein nousu-uralle.

Paljon riippuu siitä, mitkä asiat osuuskunnat itse mieltävät ongelmikseen ja haasteikseen. Se onkin avainkysymyksiä yritystoimintaa kehitettäessä. Jos se onnistuu, niin myös työn arvostus kehittyy siinä samalla. Kertokaa niistä ja antakaa toimitukselle palautetta!

POR näyttäisi sijoittuvan yli tuhannen uuden osuuskunnan joukossa toimintansa vakiinnuttaneiden ja suhteellisten suurten osuuskuntien kaartiin. Kärki on kohtuullisen leveä. Useita sitä suurempia eri puolilta löytyy, mutta valtaosa uusista osuuskunnista on pienempiä ja toimintaansa vasta aloittelevia. Täsmällisiä vertailuja emme ilman tutkimusta pysty tekemään. Jossakin tahdissa uutta tietoa alalta kuitenkin jatkuvasti meille kertyy.

Julkaisemalla yhteystiedon mahdollisesti kiinnostuneet voivat ottaa yhteyksiä lehdessä kerrottuihin osuuskuntiin. Se toivottavasti samalla edistää pienten ja keskisuurten osuuskuntien hyödyllistä verkostoitumista.

Kiireellisissä tapauksissa annamme Kysy pois -palstalle tulleissa kysymyksissä ensin vastaukset suoraan esim. sähköpostitse kysyjille ja julkaisemme ne sitten myöhemmin muidenkin luettaviksi tällä palstalla.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi