Lähiaikoina osuustoiminnalla menee hyvin, sillä osa poliittisista päättäjistä on alkanut kiinnostua yhteisöllisistä asioista, arvioi VTM Pekka Pättiniemi.

Osuustoiminnan lohkolla töitään tekevillä neuvojilla on kiire, sanoo Pättiniemi. Lakeja on uusittu ja neuvontaa kaivataan. Lisäksi ihmiskeskeinen taloudellinen yhteistoiminta on nousemassa vakavaksi keskustelunaiheeksi. Työtä tehdään samanaikaisesti ja kansainvälisesti monella eri taholla.

Toisaalta "hallinto tulee monesti tosiasioitten jäljessä", arvioi Pättiniemi. Se toimii sen mukaan, mitä pidetään yleisesti tärkeänä. "Kuka huomaa ihmiskunnan suuret organisaatioinnovaatiot tarpeeksi ajoissa", hän kärjistää.

Tulevaisuudessa erityisesti sellaiset yritykset menestyvät, joissa henkilöstö osallistuu päätöksentekoon. Vielä paremmin menee sellaisilla yrityksillä, jonka työntekijät omistavat, sanoo Pättiniemi.

Kolmenlaisia kehityssuuntia

Perinteiset kuluttaja- ja tuottajaosuuskunnat sekä osuuspankit tehostavat toimintaansa yhtiöittämällä ja liittoutumalla kansainvälisesti. Toisaalta perustetaan uusia osuuskuntia aikaisempaa selvemmin sosiaalisiin tarkoituksiin. Kolmas kehityssuunta on perustaa uusia, jäsenkunnaltaan aiempaa rajoitetumpia osuuskuntia hyvin erikoistuneisiin toimintoihin. Esimerkkinä ovat maatilalla tuotettavat ja jalostettavat valmisteet.

Meneillään olevien uudistusten tarkoituksena on antaa osuuskunnille mahdollisuus kehittää toimintaansa alkuperäisen jäsenvaltaisuuden mukaisesti. Suuria mahdollisuuksia nähdään erityisesti tulevassa eurooppalaisessa tietoyhteiskunnassa.

Euroopan komission, järjestöjen ja jäsenvaltioiden käsittelyssä ovat sekä asiakirja "Osuustoiminta yrittäjyyden Euroopassa" että Eurooppa-osuuskunta-asetus, jolla pyritään helpottamaan osuustoiminnan kansainvälistymistä.