Uusosuuskunnissa energia keskittyy usein arkiseen työntekoon, eikä kaiken maailman kursseihin useinkaan haluttaisi uhrata varoja. Hyvä koulutus voi kuitenkin antaa uutta potkua etenkin yrityksen kehittämiseen.

Aloitteleva osuuskunta hyötyy yrityksen perustamiskoulutuksesta. Sekä uusille että vanhoille sopii liiketoiminnan ja yhteisyrittämisen kehittämiseen tähtäävä koulutus. Jäsenet voivat kaivata myös oman ammattialansa täydennyskoulutusta.

Osaamisen ylläpito on tärkeää kaikille pk-yrityksille, myös uusosuuskunnille, jotta pysytään mukana kilpailussa. Osuuskunnat voivat osallistua myös yleiseen yrityskoulutukseen, eivät pelkästään osuustoimintakoulutukseen. Osaamistarpeet ovat samoja kuin muissakin yritysmuodoissa, jos ajatellaan vaikkapa kirjanpitoa, markkinointia ja useita muita liiketoiminnan osa-alueita. Osuuskuntien koulutustarpeita on sitä paitsi mahdoton tyydyttää pelkän ot-koulutuksen voimin.

- Yleistä yrityskoulutusta kannattaa hyödyntää. Ei haittaa, vaikka olisi ainoa osuuskuntalainen kurssilla, kannustaa osuuskuntaneuvoja Niina Immonen Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksesta.

Erilaisen yrityskoulutuksen kirjo on laaja. Jos koulutuskenttä tuntuu kovin sekavalta, kannattaa tiedontuskaan hakea ensiapua kunnan elinkeinotoimistosta, TE-keskuksen yritysosastosta tai uusyrityskeskuksesta, jotka antavat perusneuvontaa alkavalle yrittäjälle. Myös työvoimatoimistot antavat koulutusneuvontaa. Jos alueella toimii jokin ot-neuvontaa antava taho, sen puoleen kannattaa kääntyä.

Ammattikoulutuksesta voi tiedustella suoraan oppilaitoksista tai työvoimatoimistojen ammatinvalinnanohjauksesta. Työvoimatoimistojen itsepalvelupäätteiltä ja tietopalvelusta saa tietoja miltei kaikesta koulutuksesta Suomessa. Paikallisilta yrittäjäjärjestöiltä voi tiedustella niiden järjestämää koulutusta.

Säästöbudjetillakin pääsee alkuun

Nyrkkisääntö on, että edullisinta tai ilmaista koulutusta saa julkisilta organisaatioilta, kun taas yksityisestä koulutuksesta saa pulittaa enemmän. Pk-yritysten kannattaa selvittää, voivatko ne säästää rahaa, jos ostavat koulutusta yhdessä esim. oppilaitoksilta. Koulutukseen on mahdollista saada myös oppisopimusrahaa, ja tukea voi tulla myös työhallinnolta ja opetusministeriöltä.

ESR-rahaakin voi herua. Immosen mukaan projektirahoitus on kuitenkin vähenemässä, eikä ilmaisen rahan varaan kannata rakentaa. Hän herätteleekin osuuskuntien omaa vastuuta ja rohkeutta osallistua kaikkeen koulutustarjontaan.

Osuuskunnat eroavat toisistaan, niin myös niiden koulutustarpeet. Karkeasti tarpeet voi kuitenkin jakaa aloittavien yritysten perustamiskoulutukseen, joka voi olla esim. TE-keskuksen ostamaa työvoimapoliittista yrittäjäkoulutusta työttömille, ja jo jonkin aikaa toimineiden yritysten täydennyskoulutukseen.

Oman sävynsä tähän kuvioon tuo yritysmuoto. Ot-neuvoja Jukka Pötry Lahden Seudun Yrityskeskus Oy:stä erotteleekin koulutustarpeet sen mukaan, voiko ne tyydyttää yleisellä yrityskoulutuksella vai tarvitaanko yhteisyrittäjyyden erityiskoulutusta. Yleistä koulutusta löytyy runsaasti. Sen sijaan osuustoimintakoulutusta ei niin paljon ole, räätälöitynä tai muutenkaan.

Osuuskunta voi kuitenkin tiedustella esim. TE-keskuksista tai ammatillisista oppilaitoksista, järjestävätkö ne osuuskunnille perustamiskoulutusta tai räätälöityä täydennyskoulutusta.

Myös suunnittelija Simo Arras Mikkelin Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta harmittelee sitä, ettei osuustoimintakoulutusta ole tarpeeksi. Hän toivoo, että ot-neuvonnan yksiköt voisivat kartoittaa alueensa osuuskuntien tarpeita ja hankkia siltä pohjalta räätälöityjä kursseja. - Räätälöityä koulutusta tarvittaisiin enemmän mm. osuuskuntien hallituksille. Räätälöinti on paikallaan ainakin silloin, kun koulutus keskittyy yhteisyrittäjyyteen.

Sen sijaan esim. kirjanpitolaki koskee samalla tavalla kaikkia yrityksiä, joten sitä voi opiskella yleisillä kursseilla. Sama pätee muihin "koviin bisnesasioihin", kuten kannattavuuslaskelmiin ja budjetteihin.

Kysy muiden kokemuksia

Myös yksityiset konsultit tarjoavat osuustoimintakoulutusta. Arras neuvoo selvittämään kurssin sisällön etukäteen, mikä pätee toki muuhunkin koulutukseen. - Laadukaskin koulutus voi liikkua liian yleisellä tasolla. Eräs osuuskuntakoulutuksesta palannut porukka otti minuun yhteyttä ja kysyi, miten osuuskunnan säännöt tehdään. Kun ihmettelin asiaa, he kertoivat, että konsultti ei tiennyt siitä mitään.

Koulutuksen tavat voivat vaihdella muodollisesta vapaampaan. Jotkut vierastavat opiskelua esim. kurssikeskuksissa, joten eräs vaihtoehto on järjestää epävirallisempia tapaamisia. Samasta teemasta voisi valistaa kerralla useammankin osuuskunnan jäseniä tai hallituksia.

Usein on antoisaa kutsua jonkun toisen osuuskunnan edustaja kertomaan eri asioista. - Kannattaa myös kysellä muilta yrittäjiltä näiden kokemuksia eri koulutuksista. Koska kurssit usein maksavat, ja lisäksi menetetään palkka niiden ajalta, hyötyjen pitää olla konkreettisia. Tee vertailuja ja kysy kouluttajilta, keitä muita tulee mukaan. Yrittäjän on nykyisin hyvä verkostoitua ja koulutus antaa tähän tilaisuuden, summaa koulutuspäällikkö Leena Halonen PKT-Säätiöistä.

Simo Arras on huomannut, että osuuskuntien pitäisi erikseen varata budjetissaan rahaa koulutukseen, sillä muuten sitä ei koskaan tunnu riittävän. Koulutustarpeet on hyvä analysoida etukäteen, ja pohtia myös sitä, kuka koulutukseen lähtee. Väärä tapa on sopia, että "mene sinä nyt kun minä olin viime vuonna".

Mistä kiikastaa eniten?

Mitä koulutustarpeita osuuskunnilla näyttäisi olevan eniten? Jukka Pötryn mukaan alussa yleisin ongelma on markkinointi, mikä liittyy huonoon liiketoiminnan suunnitteluun tai vaikeuteen "saada aikaiseksi". Markkinointiin tarvitaan apua, ja jos vahva yrittäjäkokemus puuttuu, myös muuta vierihoitoa.

Alkuvaikeuksien jälkeen pulmaksi nousee usein keskinäinen riitely. - Ryhmäprosessia auttaa, kun aloittamista edeltää tarpeeksi pitkä koulutus, joka tutustuttaa ihmiset toisiinsa ja selkiyttää roolijakoa. Tämä voidaan hoitaa myös tavallisessa yrityskoulutuksessa, mutta se vaatii omia teemojaan.

Osuuskunnat kyselevät Pötryltä jatkuvasti työsuhteista ja työoikeudellisista pulmista.

- Työntekijöiden omistama yritys rikkoo perinteistä jakoa työnantajiin ja työntekijöihin. Lait on kirjoitettu perinteisen mallin mukaan, työosuuskunnat pyristelevät siinä välissä.

Oppisopimuksella yrittäjiksi

Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Heikki Juutinen arvioi, että uusosuuskunnissa osaamistarpeet löytyvät usein liiketoimintasuunnitelman sisällöstä - liikeideasta, markkinointisuunnitelmasta, taloudesta jne. Tämän management-osaamisen lisäksi tarvitaan myös leadership-osaamista, kuten vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja sekä suhdetoimintaa.

Pellervo-Instituutti kouluttaa suurten osuuskuntien hallintohenkilöitä. - On kuitenkin ajan kysymys, milloin pienet osuuskunnat saadaan mukaan. Osaamistarpeet ovat kuitenkin samoja, Juutinen mainitsee. Hän kertoo, että Instituutti on vetänyt pk-yrityksille kolme ESR-projektia, joissa on tehty liiketoimintasuunnitelmat ja tuutoroitu ne käytäntöön.

- Tätä on haluttu toteuttaa myös uusosuuskunnille, mutta ajatus on kaatunut byrokratiaan ja pulaan hankevetäjistä. Itse emme halua olla vetovastuussa vaan kouluttajana. Rahoitus on ongelma, sillä uusosuuskunnilla ei aina ole varaa normaalihintaiseen koulutukseen. Siksi jonkun tahon pitäisi saada aikaan hanke, johon haetaan avustusta. Onneksi esim. oppisopimusrahaa on tarjolla, jos sitä vain osattaisiin hyödyntää.

Oppisopimuksella voi nykyisin kouluttautua myös yrittäjäksi. Näin osuuskunnan jäsen voi omassa yrityksessään suorittaa esim. merkonomin tutkinnon tai yrittäjän ammattitutkinnon. Oppisopimusjärjestelmä toimii niin, että opiskelija tekee oppisopimuksen esim. oman osuuskuntansa kanssa. Osuuskunta maksaa hänelle palkkaa ja saa siihen tukea suunnilleen työmarkkinatuen verran. Loppu jää yrityksen maksettavaksi.