Sekä Etelä-Pohjanmaalla että Lapissa tietoverkko-osuuskunnat ovat parantamassa kylien tietoliikenneyhteyksiä.

- Laajakaistahanke syntyi, kun monessa tietoteknologiahankkeessa havaittiin, että puhelinmodeemin nopeus ei riitä tietotupien tietoliikenneyhteydeksi, yhteiskuntatieteiden maisteri Tuija Riukulehto kertoo.

Kuusiokuntien - Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri - kehittämisyhdistys Kuudestaan myönsi Kuortaneen kunnalle rahoitusta, jolla Riukulehto kartoitti laajakaistaisten yhteyksien mahdollisuuksia. Hän havaitsi, että pienet sivukylät eivät kiinnosta operaattoreita.

Viime syksynä Kuusiokunnissa järjestettiin noin 30 tilaisuutta, joissa kartoitettiin kiinnostusta hankkia laajakaistayhteydet. Listaan tuli nimi noin 1 700 taloudelta. Marraskuussa perustettiin Verkko-osuuskunta Kuuskaista asiaa hoitamaan.

Tuija Riukulehto valittiin osuuskunnan toimitusjohtajaksi. Hän arvioi osuuskunnan jäsenmääräksi peräti 1 800 Kuusiokuntien noin 11 000:sta taloudesta.

- Tällä määrällä laajakaistayhteys maksaisi liittymää kohti noin 4 500 euroa. Tammikuussa osuuskunnan hallitus päätti laajakaistaliittymän hinnaksi 1 100 euroa taloudelta, Riukulehto toteaa.

Päärahoitusta odotetaan siis muualta. Helmikuussa osuuskunta jätti rahoitushakemukset Etelä-Pohjanmaan TE-keskukselle ja Kuusiokunnille. Kuuskaista odottaa, että kunnat ja TE-keskus päättävät rahoituksesta huhtikuussa.

Kesällä on tarkoitus aloittaa rakennustyöt ja ensi talvena ensimmäisten kylien laajakaistat pitäisi saada käyttöön. Viimeisten Kuuskaista-kylien pitäisi verkottua vuoden 2004 syksyllä.

Huonosta tv-kuvasta
tietoverkkoidea

Etelä-Kolarin Järvikylien maaseutuyritykset suunnittelevat valokaapeli- ja satelliittipohjaista laajakaistaverkkoa.

- Kun Tornionjokivarressa televisio näkyy huonosti, arvelimme, että kaapelitelevisio ratkaisee ongelman. Noin 30 kilometrin päässä, Ruotsin puolella, on rakennettu valokuitupohjaista verkkoa jo pari vuotta. Sitä pystyy hyödyntämään myös tietoverkkona, suunnittelija Ahto Rautio Osuuskunta Vaattojärven Tietoverkosta alustaa.

Kaapelitarvetta olisi noin 70 kilometriä. Osuuskunta on jättänyt rahoitushakemuksen Lapin TE-keskuksen maaseutuosastolle. Koulu on jo kaapeloitu, joten siellä järjestetään tietotekniikkakursseja.

- Ehkäpä enemmistö Etelä-Kolarin 1 500 asukkaasta liittyisi tietoverkkoon. Kun digitelevisio alkaa näkyä, viimeistään silloin edellytetään kaapeliverkkoa. Pienet maaseutuyritykset pystyisivät verkon avulla rakentamaan myöhemmin kauppapaikkoja, Rautio kaavailee.

Hannu Kaskinen