- Työttömien perustamien uusosuuskuntien pyörittämistä haittaa se, että niiden avainhenkilöitä työllistetään pätkätöihin, sanoo osuuskuntaneuvoja Matti Pesola turkulaisesta asiantuntijaosuuskunta Bona Partesta.

Työvoimatoimistot tarjoavat osuuskuntien avainhenkilöille lyhyitä työsuhteita. Seurauksena tästä on, että he eivät voi paneutua kunnolla osuuskunnan markkinointiin ja jäsenten omaehtoisen työllistymisen parantamiseen.

- Pahimmassa tapauksessa tilanne johtaa osuuskunnan henkilöresurssipulaan. Lisäksi heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat jäsenet jäävät vaille osuuskunnan sisäistä tukea, kun avainhenkilöt työllistyvät muualle.

Pesola toivookin, että työvoimatoimistot seuraisivat paremmin työttömien perustamien osuuskuntien toimintaa ja niiden jäsenten työmarkkina-asemaa.

- Monet työttömien perustamat osuuskunnat ovat saaneet toimintansa käynnistämiseen valtion tukea omatoimisuusavustuksena. Olisi sääli, jos niiden toiminta loppuisi alkuunsa näiden henkilökohtaisten työtarjousten vuoksi. Samat työthän voitaisiin vaikka ostaa osuuskunnalta tai sosiaaliselta yritykseltä.

Jäsenomistajuus kiinnostaa nuoria

Seitsemän vuotta toiminut Bona Parte myy asiantuntijapalveluita, erityisesti yrittäjyyteen valmistavaa koulutusta ja neuvontaa. Omistajajäseniä on kahdeksan.

- Tapasimme aikoinaan projektinhallintakurssilla, jonka järjesti Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Halusimme yhdistää voimamme, ja osuuskunta tuntui sopivalta ratkaisulta.

Viime vuonna Bona Parte alkoi myydä Varsinais-Suomen TE-keskukselle osuuskuntayrittäjyyden neuvontapalveluita.

- He ohjaavat asiasta kiinnostuneet neuvojiemme pakeille. Usein yksittäisen neuvottavan taustalla onkin joku osuuskunnan perustamisesta kiinnostunut ryhmä. Tyypillisesti nämä ovat jostain oppilaitoksesta valmistuneita, jotka haluavat markkinoida osaamistaan yhteisyrityksen kautta.

Asiakkaita kiinnostavat mm. uusi osuuskuntalaki, jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä sosiaaliturva.

Osuustoiminnan päivässä kannettiin huolta siitä, että nuoret eivät tunne osuustoimintaa tai muuten vierastavat sitä. Pesola ehdotti, että heille kannattaisi korostaa tämän yritysmuodon henkilöstöomisteisuutta. Hän on huomannut, että se kiehtoo nuorisoa.

Pesola myös kehotti kääntämään katseet kaupunkien lähiöihin, joista löytyisi todellinen kasvualusta osuuskunnille. Hän hyväksyy sen, että esim. Pellervo on suuntautunut enemmän maaseudun kehittämiseen, mutta kaupunkien nuoria ei silti pitäisi unohtaa.