![]() |
||
"Kukaan ei ole paree toista" - Osuuskunta luo me-henkeä. Se on hyvä keino kehittää kyliä - kukaan ei ole paree toista. Samalla oivalletaan, että palvelut eivät tule kuin Manulle illallinen. Toimeen on tartuttava itse, miettii toimitusjohtaja Tuija Riukulehto, joka johtaa verkko-osuuskunta Kuuskaistaa.
Etelä-Pohjanmaalle perustettu osuuskunta rakentaa valokuituverkon 51:een kylään kuuden kunnan alueelle. Mukaan on ilmoittautunut 1850 jäsentä, jotka saavat käyttöönsä kiinteän verkkoyhteyden. Riukulehdon mielestä osuuskunnan perustaminen on helpointa silloin, kun tavoite on konkreettinen. Kun vaikka kesäasukkaat perustavat sähköosuuskunnan, he saavat selvän hyödyn eli sähkön ja tietävät myös tarkkaan, mitä se maksaa. Tulijoita on helppo saada mukaan. - Kun talouksia on paljon ja halutaan pitää päätösvalta ruohonjuuritasolla, osuuskunta on hyvä vaihtoehto. Jopa enemmistöpäätöksissä ratkaisua tukee ainakin 51 % jäsenistä, kun taas osakeyhtiössä päätöksen voi tehdä yksi pääosakas. Jos jokainen kylä olisi lähtenyt yksin liikkeelle, olisi tarvittu 51 hanketta, yhtä monta projektipäällikköä, päätöstä ja kirjanpitoa sekä pari sataa tarjouskäsittelyä. Osuuskuntamallissa kaikki luvut putosivat alle viiteen. Lisäksi suuruus kiinnostaa operaattoreita ja on eduksi kilpailuttamisessa. Lähes 2000 asiakkaan rypäksellä on enemmän voimaa kuin yhden kylän 30:llä taloudella. Kuuskaistalla ei ole kunnallisia kahleita eikä tuottavuuspaineita, sillä investoinnin takaisinmaksuaika on 20 vuotta. - Osuuskunta yritysmuotona on tavallaan jäsentensä oma. Esimerkiksi lisälainasta päättävät jäsenet yhdessä. Osuuskunta on myös vaikea vallattava. Tietyllä tavalla koemme olevamme markkinavoimien haastaja. - Operaattoreita ei kiinnosta vetää valokuituverkkoja sivukylille, kertoo Tuija Riukulehto. Kun voimat keskitettiin isoksi osuuskunnaksi, asenne muuttui. Seudulla toivotaan, että hyvä tietoliikenneverkko lisää alueen vetovoimaa ja houkuttelee uusia vaki- ja kesäasukkaita. Jäsenille liittymä maksaa 1100 euroa. Kodeissa tätä ei ole kauhisteltu, osaksi sen takia, että hintaluokka on tiedetty alusta asti. Lisäksi mukaan tulijat tietävät, että summa on vain neljäsosa todellisista kustannuksista. Koko verkon kustannusarvio on 9 milj. euroa. Päärahoittajiksi ovat tulossa TE-keskus ja Kuusiokunnat eli Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Niiden päätöksiä vielä odotellaan, mutta vihreää valoa on jo väläytelty. Työt aloitettaisiin heti roudan sulaessa, ja bitit suihkisivat ensimmäisiin kyliin ensi talvena. Miksi kylille ei riittänyt koulujen verkottaminen ja tietotuvat, vaan linjat haluttiin joka tupaan? - Vaikka tietotuvat ovat kaunis ajatus, niihin ei tule säännöllisesti lähdettyä. Ja on mukavampi hoitaa viranomaisasiat tai laskujen maksamiset kotona kuin muiden silmien alla. Tarja Repo |
||
| Sivun alkuun | Liitteet 2/03 | Kaikki liitteet |
|