![]() |
||
Kuivuudesta nostetta vesiosuuskunnille Osuuskunta on hyvä keino turvata haja-asutusalueen palvelut Viime vuonna alkanut kuivuus on mitä ilmeisimmin nostamassa reippaasti vesiosuuskuntien määrää. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys kartoitti alkuvuonna kuivuuden aiheuttamia ongelmia. Kysely osoitti, että haja-asutusalueella on halukkuutta sekä liittyä laitoksen verkkoon että perustaa vesiosuuskuntia. Tilastotietoa saadaan vasta, kun alueelliset ympäristökeskukset ovat tehneet avustuspäätöksensä. Valtio tukee vesiosuuskuntia avustuksilla, korkotukilainaa jaettiin viimeksi vuonna 2001. Vesiosuuskuntia arvioidaan olevan lähes 900. Niistä Pirkanmaan ympäristökeskuksen vesilaitosrekisterissä on noin 60. Suunnitteluinsinööri Jukka Lahti toteaa, että kuivuus johdatti Pirkanmaalla perustamaan vesiosuuskuntia kovimmin syksyllä 1999, jolloin niitä perustettiin 13. Viime syksynä Pirkanmaalla perustettiin Lahden mukaan viisi osuuskuntaa. Tälle vuodelle Pirkanmaan ympäristökeskus jakoi haja-asutusalueiden vesihuoltoon 780 000 euroa. Kohteita oli 33, niistä osuuskuntien 20 ja kuntien 13. Kolmessatoista hankkeessa toteutetaan ainakin osittain yhteinen viemäröinti, osuuskuntien hankkeita näistä on seitsemän. Tampereen maaseudulla osuuskunta laajentaa Veden ruosteisuus ja muutamista kaivoista löytynyt arseeni johtivat Nurmin vesihuolto-osuuskunnan perustamiseen 1999 Tampereella. Perustajajäseniä oli lähes 50. Nyt jäseniä on satakunta. Vesiputkea on neljä kilometriä. Taloutta kohti nettohinta on reilut 5 000 euroa. Parikymmentä taloutta jäi perusalueelta liittymättä, kun piti sijoitusta liian kalliina. Hallituksen puheenjohtaja Kari Nykänen, kapteeni evp. kertoo, että niistä viisi taloutta haluaisi nyt liittyä, kun viime vuosi oli kuiva ja samankaltaista lienee luvassa. - Osuuskuntaan liittymättömien pintavesikaivoihin on pitänyt ajaa vettä muutama kuutio kerrallaan Tampereen veden verkosta. Jotkut ostavat vettä meidän verkostamme, hän päivittää. Parhaillaan kyläyhteisö on laajentamassa vesiosuuskuntaansa 1,5 kilometrin vesi- ja viemäriputkella. Laajennuksen kustannusarvio on noin 300 000 euroa. - Tuoreeseen projektiin saimme ympäristökeskukselta vesihuoltoavustusta 30 prosenttia. Liittymismaksuista kertyy toinen 30 prosenttia ja loput otamme tavallista pankkilainaa, Nykänen toteaa. Osuuskunta ei laajene kiinteistöjen tihentymän ulkopuolelle, sillä viemäröinti tulisi Nykäsen mukaan liian kalliiksi. Nurmista on Tampereen keskustaan 12 kilometriä, vaikkakin Nykänen pitää kotiseutuaan maaseutuna. Kaupungin kanssa on ollut epäselvyyttä maankäytöstä. - Yhteistyö ympäristökeskuksen, rahoittajien ja Tampereen Veden kanssa sujuu hyvin. Kaupungin kiinteistö- ja kaavoitusviranomaiset katsovat, että vesi- ja viemäriputki voi haitata myöhempää kaavoitusta. Meillä ei vielä ole suunnitelmamme seuraavaan vaiheeseen maankäyttölupaa Tampereen kaupungin maa-alueille, Nykänen taustoittaa. Savonlinnassa osana matkailuhanketta Oravin kylässä on yksi uusimmista vesiosuuskunnista. Se perustettiin helmikuussa Savonlinnassa. Suunnitelmat vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseksi on tehty kaupungin yleissuunnitelman pohjalta. Perustajajäseniä oli kymmenkunta. Alustavasti liittyjiä on tulossa lisää kymmenkunta taloutta ja osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Tapio Rautiainen, Savonlinnan Osuuspankin rahoituspäällikkö, uskoo määrän kaksinkertaistuvan. Oravissa on noin 80 taloutta loma-asunnot mukaan laskien. - Kaivannon pituudeksi on laskettu kahdeksan kilometriä. Toteutus riippuu valtiolta saatavasta rahoituksesta. Kustannusarvio on reilut 800 000 euroa. Osuuskunta odottaa saavansa Etelä-Savon ympäristökeskukselta 45 prosenttia. Avustuksen nostaa näin korkeaksi alueelle kaavailtu matkailuhanke, johon saataneen EU-avustusta. Oravin avokanavan kummallakin puolella näet on kansallispuisto. - Todennäköisesti Savonlinnan kaupunki avustaa osuuskuntaa ainakin kymmenellä prosentilla. Sen turvin pystymme tänä kesänä tekemään maastosuunnitelmat. Loppuosuus saadaan liittymismaksuilla ja lainalla, Rautiainen kaavailee. Suunnitelmien mukaan kaivuri alkaisi töihin ensi vuoden kesällä, ja vesijohtovettä juotaisiin Oravissa kesällä 2005. Hannu Kaskinen
|
||
| Sivun alkuun | Liitteet 2/03 | Kaikki liitteet |
|